23. tammikuuta 2013

Hiljaisuus - musertava hiljaisuus




Kun pitäisi sanoa jotakin, muttei saa muodostetuksi järkeviä lauseita.
Äänet pään sisällä hukuttavat alleen kaikki ulkopuoliset maailman tuottamat äänet.

Sitä mitettii itsekseen miksi ylipäätään on.
Eikä toistuvista yrityksistä huolimatta osaa kertoa vastausta omiin kysymyksiinsä.

teen töitä jottei tarvisi ajatella - otan lisävastuita vai paetakseni keskusteluja itseni kanssa

äääh.
olkoot.

paraneeko mikään selvittelemällä.
ja kun eihän oo just nyt mitään sanottavaakaan ees
tai olisi kai, kun osaisi järjestää ajatuksensa.

Jatkan töitä.

Peace, out!
Sallamari

18. tammikuuta 2013

Lupa syödä


Ojasta allikkoon - paluu juurille.
Juuri kun uskoo olevansa vahvimmillaan, tajuaa itsekin miten heikoilla jäillä sitä jälleen luistelee.




ever thought about
Snakes and Ladders

take a ill fitting throw 
 you back to start point

day zero

frozen
just waiting
waiting for your turn to roll again

hoping to land at the ladder - the fastest way out
cursing the ever there laying possibility
to get one

be forced to stagnate
by the ever ruling dice

craw slowly nowhere

like a never ending story


Faktaa elämässäni on se, että syömishäiriöstä paraneminen on vaiheittaista - kunto heittelee erinomaisen ja äärimmäisen huonon välillä jatkuvasti. 
Kuulemma täysin normaalia syömishäiriöistä parannuttaessa, että hyvät ja huonot jaksot seuraavat toisiaan.
  Paraneminen määritelmä  - hyvät jaksot muuttuvat vähitellen yhä pidemmiksi ja huonot jaksot yhä lyhyemmiksi. 
Miten uskaltaisin luottaa paranemiseen, kun niin usein tuntuu tulevan pettymyksiä tilanteen edetessä heikempään suuntaan uudelleen

Täydellinen paraneminen kestää vuosia - kärsivällisyyttä siis vaaditaan.


Nyt käsillä on taas yksi niitä äärimmäisen huonoja hetkiä.
Niitä hetkiä jolloin sängystä nouseminen tuntuu pään sisällä miltei ylivoimaiselta suoritukselta.
Työ pysyy vielä jotenkuten hallinnassa - työpäivän päätyttyä kaikki leviää.
Apaattinen makuuasento sohvalla.
Pohjaton kuvaruudun tuijotus.
Koira pihapuunjuurelle ja nukkumaan.

Panikoitumisia vaatteista - onko pakko pukea kun kaikki vaan kiristää ja puristaa.
Alinomaista pakkoajattelua ruoasta - mitä syön nyt entä mitä seuraavaksi
ja jos syön, miten paljon lihon
tai miten paljon voisinkaan laihtua
korjaan, miten paljon minun pitäisikään laihtua
ennen kesää
5 kuukautta
sitten olisi aika shortsien
viime kesänäkin onnistuin
tänään olen entistä lihavampi

vihaan sydämeni pohjasta viimeisintä paranemisuyritystä
valhetta kaikki tyyni
aivan perseestä

ainoa mitä olen saavuttanut, on entistä muhkeampi ulkomuoto

muuten täysi luuseri.
kuten huomaatte.

jälleen ruudussa nolla.

jos siis ihmettelette blogini aavituksen hiljaista sävyä viimepäivinä.
väsyttää valtavasti
sellainen yleinen mua-ei-nappaa-mikään-muu-kuin-ahminta olotila
kuuluu kuulemma osaksi paranamisprosessia

Tiistaina olin siinä pisteessä, että olisin valmis nielemään vaikka kilokaupalla pillereitä jos takuuna olisi että kuohuva olotilani niiden myötä rauhoittuisi.
valmiina vaikka lobotomiaan - ettei tarvisi toistuvasti möyriä eteenpäin aallonpojia myöten




Olisko pahin jo takanapäin.
Eilisen seilattiin aavistuksen tyynemmillä vesillä.
Jaksoin kirjastoon asti
turvaudun kirjallisuutee kuin hukkuvan viimeiseen oljenkorteen

jossakin vastauksen on oltava
avain joka käy minun lukkooni

seuraava terapia on vasta helmikuussa - joulukuussa näytti ettei ole mitään sanottavaa ennen sitä
nyt jännittää kestänkö siihen saakka
toivottavasti se sen sohva kestää tämän taakan
kilomäärä helmikuussa on tätä tahtia armoton

Eikai tälläerää muuta.

S




15. tammikuuta 2013

Joko saa luovuttaa



Ja aloittaa sen jokavuotisen laihdutussession?


vaikka lupasin ettei enää koskaan
ikinä 
milloinkaan

joka silmäyksellä joku jossakin laihduttaa
tai on onnistunut siinä jo
on parempi
kauniimpi
menestyvämpi
ihanampi
lautumpi

jokaisessa lehdessa on 101 toimivinta keinoa
parasta vinkkiä
eniten rasvaa polttavaa lisäainetta
ruokahalua vähentäviä rohtoja

10 kiloa ennen kevättä
20 kiloa kevyempänä kesää

kuntosalit lupaavat että onnistun
kun nyt aloitan
ja sitoudun
ja ennen kaikkea rupean jäseneksi

sähköposti pursuaa laihdutusryhmäkutsuja
blogit on pullollaan aloittajia ja onnistujia

syömishäiriölläni on fiesta
se tietää että mä ratkean aivan kohta



ainahan mä

luottamus sillä on vahva

se on onnistuja

aamulla pakkasin pussikeitot kassiini - päätin että tänään aloitan
hulavanne nojaa arkistokaappiin - on pakko liikkua työajalla kun ei sen ulkopuolella ehdi

läski-läski-läski

tänään olen väsynyt kapinallinen.
voisin yhtä hyvin luovuttaa.
antaa periksi
ja olla niinkuin ennenkin




ennenkuin luovutan laihduttamiselle, päätin kuitenkin taistella vielä tämän päivän
yksi hetki lisää
eikai siihen kukaan kuole

Printtasin Beth Ditton vartioimaan mun mielenterveyttä
valamaan uskoa, ettei mun tarvitse olla niinkuin kaikki muut
osoituksena siitä, että jokainen on hyvä juuri sellaisena kun on

MUN EI TARVITSE OLLA NIINKUIN KAIKKI MUUT

vaikka ääni takaraivossa kuinka toisin väittää.



Rakkaudella,
Sallamari

7. tammikuuta 2013

Miten käy kun huolehtii aivan liiaksi ei mistään

Kulkee ajatuksissaan oikean aseman ohi ja päätyy Turkuun odottamaan vastakkaiseen suuntaan kulkevaa junaa.
Päästäkseen kotiin.

Note to self : stressaa töistä vain työajalla



Arvonnan voittaja


rummunpärinää....


....ratatatatataaaaaaa!

Onneksi olkoon Nina, kommentti numero 2.

Sähköpostittelen sinulle tässä lähitulevaisuudessa ja kysäisen ohjeet voiton postitukseen.
Jep. 
That's all.

Rakkaudella,
Sallamari

6. tammikuuta 2013

Philosophy behind leaving



On ensin lähdettävä
 voidakseen tulla takaisin.

*****

To be able to come back,
first one must leave.

Hyvää kotimatkaa Charlotte - Save Journey to home Charlotte.
Until we see again.


tämän talouden halutuin sylipaikka
- the most wanted place on our house : Charly's lap

Vielä tämä päivä aikaa osallisuta Blogin ensimmäiseen arvontaan.
siispä kilkkaa tästä

*****

Raffle is still going on.
Few hours to take part - just click here

Rakkaudella,
Sallamari

3. tammikuuta 2013

Happy Birthday Mom!


Mommy and Me

Dear Mother,

Happy B-day. Today, it would have been your 62nd birthday.
You would be around the time of retirement now. Benefit of dying young enough - there will be no need to stress about all the changes that retirement would bring to your life, also no need for any big retirement plans.
Good for you, your are totally stress free.

Im lucky to have stress free mother. Not all of us have that kind of luck in their life.

What 'bout me. Hmmm...I remember you B-day - such a lovely daughter you have.
To be honest, I remembered it like 15 minutes ago.
At present state of my life  I no longer consciously think you, mostly your absence, at b-day, d-days, memorial days and times likes that. Im still able to remember them, but Im not stuck with them.
I like my life in its current way.

Yeah, by the way - I found your diary, you wrote it when you were 13 or so - and no need to be mad that I actually red it . Agent history, say I.
But I wanted to tell you something, regarding the things you wrote in that diary.

You were 13 and wondering will you ever find your true love, will you ever marry and have children.
Well, Im no one to answer the true love question, that one you have to ask from yourself.
About the marriage, by time of 27 you were sure that you do not want to marry at all. You have me and still did not marry my father - quite a rebel act at 70's, say I. You truly did not believe marriage as an institution. I guess on that field we are kinda like. I got married, cause I went trough all the things that happened after you were gone and decided then to do things bit different when my time comes.  But just like you I do not believe marriage as traditional institution, just like you I believe in love. Marriage for me is an act on companionship more than act of love - for me also, love is so much more. 
Mother, Im  thankful for you to teach me to believe in love it self and not any silly institutions as act of love.

But the kid question Im able to answer.
Well you have me, the slightly loony daughter.
The best one you could ever have.
Im proud to be you daughter.
And ever better, you did not only success to have me - you also have now a very beautiful and snappy granddaughter.
As it goes to having kids -department - my Dear Mother, you have succeeded.

So happy B-day once more.
I do not bring you any flowers or lit any candles for you this year.
I just write you this letter and tell you that I love you.
So much.
So fucking much that it sometimes hurts.
And that reminds me - I have also succeeded lately.
I went trough therapy, and now days when ever loving you or anything else hurts, instead of compulsively binging and purging I cry. After a few dozen of tears, suddenly it all feels a lotta better.
So see Mom, Im not so totally screwed up anymore.
There is hope.
Lots of hope.

But I gotta go now.
We are gonna have little cake here - like you b-day cake youknow.
You might be gone, but not forgotten.
Ever.
'Cause we love you.

Lots of love, Dear Mother.

With Love,
Sallamari

ps. LittleS, Redneck and Charly + MrH and Mau also says Hi and Happy B-day to you.

2. tammikuuta 2013

Ai niin, valettiinhan me tinaakin plus muita ennusmerkkejä





Mitä kuva esittää?


Jos uudenvuodenpäivänä nukkuu, nukuttaa koko sinä vuonna, mutta jos sen päivän aamuna nousee aikaiseen ja on virkkuna koko päivän, on koko sen vuoden virkku.
- Koskenpää 1923 


Vuosi 2013 on minun osaltani varattu siis nukkumiselle - nousinhan viimeisenä uuden vuoden ensimmäiseen päivään.
Sinällään hyvä. Unihäiriöistä kärsivän mieltä lämmittää aina lupaus nukkumisesta ja pitkistä yöunista.
En pistä pahakseni. 

Rakkaudella,
Sallamari