Vastalause pakkaskelille

Vuoden ensimmäinen OOTD kuva.
Huomaa talvesta kielivät lumiset kengänkärjet ja kylmettyvät nilkat.

80 -luvulla oli ne ohutpoohjaiset mokkasaappaat,

90 -luvulle tultaessa villapipon tilalle päähän sujautettu neulepanta

 - suojaa korvia pakkselta, niin sitä kuorossa vannottiin.

2000 -luvulla valokiilaan astui lantiofarkut ja vyötärömittainen takki.

Myt tämän talven pakkaskelien koittaessa päivitellään vajaamittaisten farmareiden lahkeensuista vikkuvia paljaita nilkkoja.

Nuorisomuotia ja napa-alueiden pakkaspäiviä ei ole tehty toisiaan varten. Vuosien kuluessa rooli on vaihtunut päivittelyn kohteesta päivittelijäksi - pakkanen on ja pysyy.

Mite ne tarkenee tollaisessa vaatetuksessa,

kun mua täällä palelee kaikkien näin kymmenien vaatekerrosten alla?

Myönnän pohtineeni juuri noita samoja juttuja pakkapäivänä paljaita nilkkoja kadun vilinässä vilkuillessani. Minusta lienee tullut virallisesti vällykerrosten väliin kietoutuva keski-ikäinen nuorisomuodin kyseenalastaja.

Vastaiskuksi talven pakkaselle puin lämpimiin sisäoloihin tämän aurinkoisista kesäpäivistä muistuttavan asukokonaisuuden  - nilkkapituiset housut, raitapaidan ja korkkarit paljain varpain. Tuli hetkessä niin kesä fiilis, että oli pakko uhmata pakkasta ja kipaista ulos nappaamaan muutama asukuva. Ajattelin, että jos kesä tarttuisi syötiin ja tulisi nopeammin.

Kiskiskis kesä, tuu tänne

sinua odotellaan jo.

Ei vaan, onhan nämä pakkaspäivätkin omalla tavallaan ihania. Parhaimmilaan kun niistä saa nautiskella triplaikunoiden läpi takkatulen loimutessa vieressä.

Nostan hattua itselleni, sillä olen kävellyt napakimmatkin talvipäivät koulun ja rautatieaseman välisen matkan päivittäin kumpaankin suuntaan. Tämän päivän mielettömin elämys oli paluumatkalla koululta asemalle se hetki kun oivalsi, että naamaan ei osu enää niin kovin kylmää ilmaa että se tekisi kipeää. Teki mieli ilkkua talvelle ding-dong-the-witch-is-gone -sävelin, että jouduitpas taipumaan ja kohta kesä on taas täällä.

Millaisia keinoja teillä on hyisien pakkaspäivien piristykseksi?

Vai piristääkö kenties itse pakkanen sinun päivääsi?

Mukavaa viikonloppua!

Rakkaudella,

Sallamari

P333 kuulumisia - ostoslista 2015

Tämän vuoden ehdoton suosikki housukokonaisuus
- skinny jeans -farkut ja raitapaita.

Uuden vuoden alkajaiseksi on mukava summata Project 333 aiheisen postauksen kimppuun. Pitsiunelmia -blogin Rinnan innoittamana, päätin minäkin listata viime vuoden vaatehankintani.

Hieman alustusta vaatekuulumisieni suhteen
ennen varsinaisen listan kimppuun käymistä. 

Viime vuoden alussa lähdin tohinalla mukaan vuosi ilman vaatteita -kampanjaan, vain todetakseni jo kevään alussa laistavani lopullisesti kampanjasta tällä kertaa. Vuosi ilman uusia vaatteita -haaste toki on toki salliva uusien vaatteiden hankinnalle - tarpeen tulleen voi vapaasti hankkia maksimissaan 4 vaatekappaletta saa ostaa kaupasta ja loput vaatehankinnosita tulisi löytyä kierrätettyinä  (poislukien alusvaatteet tienkin, niitä saa hankia vapaasti tarpeen mukaan )

Viime vuoden upouusien vaatteiden hankintamääräni ylitti reippaasti tuon haasteen salliman 4 vaatekappaletta. Olen toki laittanut samalla mitalla vanhaa vaatetta kierrätykseen, joten talouden kokonaisvaatemäärä on pysynyt aika lailla entisellään.

Koulun alku toi osaltaan ihan uudenlaisen tarpeen vaatekaapin päivitykselle. 

Koulun ansiosta vaatekaapissani komeilee kahdet farkut ja vino pino uusia mustia pitkähihaisia perus puuvillapaitoja työsalipäiviä odottamassa. Meillä työsalissa on pukeutumiskoodi - vapaavalintainen alaosa ja musta paita. Paidan osalta materiaalivaatimuksena on siisti ja sileä pintakuviointi, jotta leikkuutöiden myötä kertyvät irtokarvat on helppo putsata paidasta pois.

Musta paita ainoa järjellinen valinta työskentelyasuksi. Tässä vaiheessa opiskelua tilanne on sellainen, että rapatessa roiskuu - ihan huomaamatta hiusväriä tai vaalennusainetta saattapi lipsahtaa paidan hihansuihin tai etumusta koristamaan. Isommasta kemikaalikosketuksesta on lähes poikkeuksestta tuloksena paidan värin haalistuminen punertavaksi ja tahriintuneen paidan kohdalla poisheiton sijaan ratkaisu on uudelleen värjäys. Paitakokoelmassa tarvitsee olla usemapi paita varalla, jottei olla joka päivä värjäämässä. Viidellä mustalla paidalla pärjää hyvin - joka päivälle löytyy puhdasta päällepantavaa ja tahriintuneimmat voi siirtää sivuun odottamaan värjäyskertaa.


Tässä hetkessä Project 333 -kokoelmani yksi kulmakivi on mustat trikoopaidat. Kokoelmassa niitä on kerrallaan se viisi, mutta paitoja täytyy vaihdella vaatekaapin kätköissä odottavan  "varapinon" kanssa juurikin tuo mahdollisen pysyvän tahrautumisen mukaan.

Lupaan kirjoittaa ihan erillisen postauksen mustien paitojen uudelleenvärjäyksestä.

Kesäfiiliksiä - crop top paita ja toinen Ebayn kautta hankkimistani kesähameista

Tarkkaa kirjanpitoa en viime vuoden osalta vaatehankinnoista pitänyt - harmittaa kyllä. Tässä kohtaa pitää turvautua siis yksinomaan muistiin vaatehankintalistausta tehdessä.

Listaus onkin helpointa aloittaa viimeisimistä hankinnosita ja edestä vuotta ikään kuin takaperin viime vuoden alkua kohden.

Syksyn hankinnat

*  NE punapohjaiset kengät - joululahja

* 4 mustaa pitkähihaista trikoopaitaa (a' 9,90 euroa) - 40 euroa

* 2 talvitakkia Ebayn kautta - myyty eteenpäin epäsopivina

* 2 mustaa A-linjaista puolihametta (a' 19,90) - 40 euroa

* kokoelma sukkahousuja, joista suurin osa väärän mallisia - noin 80 euroa kaikkiaan

* nilkkurit - 40 euroa

* kahdet farkut - yhteensä noin 50 euroa

* musta A-linjainen mekko 3/4 hihalla - 29,90 euroa

Kesän hankinnat

* 2 kuviollista puolihametta - 30 euroa

* pitkähihainen Crop Top - 9,90 euroa

* 3 shortsit - noin 30 euroa

* jumpsuit - 10 euroa

* joogatrikoot - 5 euroa

* valkoinen t-paita - lahja

* useammat ihonväriset sukkahousut - ehkä 30 euroa

* 2 VS aluhousut - 25 euroa

* mustavalkoraidallinen kynähame - 25 euroa

* kolme tuebaanihuivia - 20 euroa

Kevään hankinnat

* kukkakuosilliset kesähousut - 12 euroa

* kapea ruskearaidallinen kynähame - 19,90 euroa

* paljettishortsit Ebaystä (niin pienet että meni lapselle) - 6 euroa

* 2 kangas tennarit - toiset kadulle ja toiset sisäliikuntaan - 28 euroa

* mustavalkoraidallinen mekko alesta - 20 euroa

* 4 rintaliivit (osta kaksi maksa yhdet) - 60 euroa

* kahdet joogatrikoot - 20 euroa

* alushousuja (poistin kerralla kasan vanhoja) - 80 euroa

* sukkahousuja - 40 euroa

Alkuvuoden hankinnat

* neljät korkkarit kirppikseltä - 20 euroa

* musta röyhelöhihapaita kirppikseltä - 20 euroa

* Minna Parikat Alesta 180 euroa

Tunusan olevani sukkahousujen hankinnassa surkea. Tai onnistun hankkimaan aina jotenkin onnettomia sukkahousuja - sellaisia jotka eivät istu tai sellaisia jotka istuvat mutteivät kestä käyttöä. Tänä vuonna aijon parantaa tapani sukkahousuostajana.

Väärän värisiä tai kokoisia vaatteita ei  muutaman epäonnistuneen nettiostoksen lisäksi juuri tullut. Noiden hutiostos takkien kanssa kävionneksi hyvä tuuri, sillä lähipiiristä löytyi niille ostajat.

 Kaksi tuoreinta hame ostostani ovat materiaalinsa puolesta vähän harmaalla alueella. A-linjaisuus hameessa on hyvä, mutta materiaali "kihnaa" hametta välillä vähän ikävän oloisesti ylöspäin ja hame jää kumman ryppyisesti päälle kun nousee istumasta esimerkiksi tuolilta.

Vaateostoksiini olen viime vuoden aikana saanut karkeasti laskien kulumaan vajaat 1000 euroa. Summa ehkä jopa yllätti itsenikin yhteenlaskua suorittaessa - luulin investoineeni vaatteisiin vähemmän. Pieniltä tuntuvista kertaostoksista kasvaa verrattaen iso summa kun niitä laskee yhteen.

Alla vielä muutama havainnekuva viime vuoden vaatehankinnoistani.

Koulupäivien perusasu - kynähame ja musta yläosa

Hulmuavia helmoja kesämekkokelillä

Kesänhousut ja uudet Minna Parikat

Tälle vuodelle olen asettanut itselleni tavoitteeksi pitää parempaa kirjaa vaatehankinnoistani. Yhdessä muiden unelmien ja tavoitteideni kanssa toivon pääseväni tänä vuonna sellaiseen tilanteeseen, jossa tarve uusille vaatehankinnoille pysyy viime vuotta pienempänä.

Mikä ylläolevista asukokonaisuuksista on sinun suosikkisi?

Mukavaa loppiaista!

Rakkaudella,

Sallamari

Ole muutos jota etsit

Minun tyyliseni PT vastaanotto.
"Let's have a taste of your new life."

Tutkimusmatkalla parempaan oloon - osa I

Matkani kohti seuraavan unelman toteutumista

 alkoi eilen personal trainer -tapaamisen merkeissä. 

Elämässäni on jälleen uusi polkujen risteyskohta. Olen päässyt itseni kanssa työskentelyssä hyvään tasannevaiheseen, eikä akuuttia tarvetta pään sisäisen maailman selvittelylle enää ole. Jotakin tukea olisi silti kiva olla matkassa mukana seuraavaa unelmaa kohti kulkiessa.

 Terapia Henriikan luotsaamana on tässä elämäni hetkessä loppuun kuljettu polku. Henriikan kanssa tehty työ auttoi minua valtavasti tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni vievän polun suhteen, ja positiivisen onnistumiskokemuksen pohjalta päädyinkin pohdinnoissani seuraavanlaiseen ajatukseen - sijoitan tänä vuonna pään sisäisen maailman selvittelyyn varaamani summan fyysisen kehon hyvinvointiin.

Tärkein valintakriteeri minulle miettiessäni kenen puoleen kääntyä muutostoiveiteni kanssa apua etsien, oli se että haluan minulle apuaan kauppaavan henkilön ymmärtävän syömishäiriöelämää. Tai oikeammin ehkä ymmärtävän millaisen sävyn syömishäiriöstä toimpuminen tuo minun matkaani. 

Oikea henkilö minua löytyi yllättävän läheltä - ihan omasta tuttavapiiristä. Kyselin puolihuolimattomasti ihanalta Fysioterapia ja liikuntapalvelu Makkiaa luotsaavalta Maria Härmltä mahtaisiko hänellä olla aikatauluissa tilaa ryhtyä opastamaan minua -  ja onnekseni Maria vastasi kyselyihini kyllä. 

Makkian ideologiana on luonnollinen liike, ekologinen ja ravinteikas ruoka sekä ihmisyyden ja luonnon kunnioittaminen. Nämä ovat sellaisia arvoja, jotka kohtaavat omien arvojeni kanssa ja tiesin, että me löydämme Marian kanssa helposti yhteisen sävelen. Minulla on vakaa luotto siihen, että Marian valmennettavana löydän kipeästi tarvitsemaani tukea matkalla unelmaani kohti.

Ilkeitä happiradikaaleja -  hyvää aurinkoista C -vitamiiniä
Havannoiva piirrustus avaa minulle asioita paremmin kuin hienostuneet sivistyssanat

Ensimmäisellä PT tapaamisella oli alkuarvinoinnin ja suunnitelun vuoro - millainen tarve, millaiset tavoitteet ja mitä voidaan tehdä tavoitteisiin pääsemisessä.

Minähän iskin omalta puoleltani pöytään nipun mahdottoman kuuloisia yhtälöitä

- Minulla on tarve keventää oloani, mutta en halua laihduttaa.

En halua laihduttaa nyt, enkä ikinä tulevaisuudessakaan.

Laihdutus terminä =  The Absolute NO-NONO

- Haluan nelikymppisenä olla elämäni kunnossa,

voida fyysisesti niin hyvin kuin se on mahdollista näillä geeneillä

- Haluan investoida työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseeni.

Olen matkalla kohti unelma-ammattiani ja aijon pitää huolta siitä,

että jaksan työskennellä ammatissa reilusti eläkeikäiseksi.

- Haluan herätä jokaiseen uuteen aamuun myös kehoni osalta onnellisena.

Nykyisellään tilanne on vähän niin ja näin - turvottaa, kolottaa ja olo tuntuu raskaalta useampina aamuina. Että jotakin olisi tehtävä.

- Ai niin, aikatauluni ovat mahdottomat. 

Olisi kiva liikkua, mutta liikunnan lisäämiseen ei kiraimellisesti ole aikaa.

Paitsi viikonloppuisin. Niin ja minä en oikein pidä mistään fitness touhilusta edes ajatuksena, saati että haluaisin olla minkään valtakunnan salikissa - ehkä ikinä.

Pelkäsin, että minut passitetaan kotiin heti kätelyssä. Oman pääni sisällä uskoin olevani näiden unelmieni ja vaatimusteni kanssa jotakuinkin supermahdoton PT asiakas ehkä ikinä. 

Turhaa kuvitelmaa.

Rankan ravinto-ohjelman ja kuntokuurin sijaan - tälläistä orjapiiskausta valmennusta kuvittelein tulleeni hakemaan - Maria ehdotti katseen käänntämistä sisuskaluja kohti. Kovan treenauksen sijaan otammekin käyttöön hyvinkin pehmeät keinot ja keskitämme ajatuksen suolistooni. Huono olo ja tiukasti pysyvät kilot saattaisivat hellittää otettaan syömisen määrän tarkkailun sijaan suusta alas menevän ravinnon laatua pohtimalla.

Vyötärön ympäryksen mittailun sijaan Maria lupasi auttaa minua ymmärtämään suolistoni hienoutta ja ainutlaatuisuutta sekä sitä, miten suoliston kuntoa hoitaen voisin vaikuttaa myös vyötärön ympäryksen mittalukemiin. 

Valmis ateriamalli tiukkoine tuskin palvelisi minua parhaimmalla tavalla, sillä todellinen minäni haluan ymmärtää  Syömishäiriö saattaisi löytää lohtua ja lisäpontta valiiksi pureksituista säännöistä ja rajoituksista, mutta todellisen minäni tiedonjanoa inspiroimalla päästään mitä todennäköisimmin käsiksi aitoihin muutoksiin.

Uusi jännittävä maailma odottaa minua.

Ajattelinkin tämän vuoden aikana jakaa näitä uusia oivalluksiani myös täällä blogin puolella teidän lukijoiden kanssa. Haluan myös omakohtaisen kokemuksen kautta valottaa millaisia plussia - ja kenteis miinuksia - löydän edestäni tätä seuraavaa unelmaani kohti kulkiessa.

#solu- ja suolistohyvinvointi

Palaa ensimmäisen PT konsultoinnin kokemuksiin ja sieltä saamiini eväisiin tämän sarjan seuraavassa postauksessa. Pitää ensin itse pureskella näitä juttuja vähän ennen kirjoitushommiin ryhtymistä.

Oikein mukavaa alkanutta vuotta 2016!

Rakkaudella,

Sallamari