Väsynyt kotimatkalainen |
Senverran intensiivinen oli tuo työmatka, että juhannus menikin sitten hiljaiselon merkeissä.
Oli jokseenkiin epäsosiaalisella tuulella, joten JunttiPeen ja Juhannusvieraan kehittämä katsotaan-kaikkia-omituisia-elokuvia -ohjelma oli enemmän kuin tervetullutta viihdettä. Täytyy sanoa, että talon miesväki (JunttiP ja Juhannusvieras) ovat olleet minua kohtaan koko viikonlopun erityisen ihania - pitivät huolta ruokahuollosta ja huushollin pyörittämisestä, sallien minun olla omissa oloissani ja nauttia rauhallisesta oleilusta. Vietin puolikkaan päivä puhumatta kenellekään - oli sellainen fiilis, että juuri tässä hetkessä hiljaisuus on se mitä kaikkein eniten tarvitsen.
Jooga on opettanut minulle hiljasuutta . tai oikeammin, olen oppinut sulautumaan hiljaisuuteen ehkä koe hiljaisuutta enää ahdistavana. Tila jossa minä hetkeksi vetäydyn pois kaikista sanoista, tuntui ennen äärimmäisen pelottavalta - ikäänkuin sanojen kadottua minä hijalleen lakkaisin jotenkin olemasta. Tässä hetkessä hiljaisuudessa on jotakin lohduttavaa ja energisoivaa. Lupa luovuttaa hetksi väsymyksen tunteen edessä ja sano, että tässä hetkessä minä haluan vain olla passiivinen - tarkkailla, tutkia ja nautiskella ympräröivästä maailmasta ottamatta aktiivisesti osaa tapahtumiin.
sunnuntai-illan alaston totuus |
Juhannusvapaat on tehneet tehtävänsä - akut ladattuna ja minä valmiina uuteen arkiviikkoon.
Lähiviikkojen aikana luvassa kuulumisia Project333 tienoilta, kun ensimmäinen 3 kuukautta on kohta vierähtänyt ja vaatekaappi pitäisi päivittää seuraavaa 3 kuukautta varten.
Mitenkäs teidän juhannus on sujunut?
Rakkaudella,
Sallamari
Ei kommentteja