Jokaisella kesällä tuntuu olevan joku teema - sana, lause tai sanoma, johon törmäät kerta toisensa jälkeen mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä. Tämän alkaneen kesän osalta minun elämässäni keskustelun tai kommentoinnin aiheeksi näyttää nousevan kevyen oloisesti ilmoille heitetyt lausahdukset siitä, miten elämäntaparemontti voisi olla paikallaan.
Olisiko jo viimeinen ajankohtaista pohtia elämäntaparemonttia ja laihduttaa,
koska laihana voisin ehkä olla jotakin enemmän.
koska laihana voisin ehkä olla jotakin enemmän.
terveempi
onnellisempi
inspiroivampi
uskottavampi
positiivisemmin koettavampi
parempi työssä
Valehtelisin vilpittömästi jos tässä kohtaa väitän, ettenkö itse olisi pohtinut tämän teeman alituista esiin nousemista. Onko tämä kenties merkki Universumilta, että oikeasti pitäisi tehdä jotakin? Kenties ihmiset näkevät jotakin mitä itse en havaitse ja näin ollen he tietävät totuuden minun elellessä kaikessa rauhassa omassa kuplassani autuaana tietämättä mistään mitään?
Olisiko oikea aika aloittaa elämäntaparemontti ja pistää itsensä lopulta sellaiseen kuntoon, että muutkin huomaavat. Laihduttuani voisin esimerkilläni innostaa ja inspiroida ihmisiä tekemään huippuhienoja rohkeita valintoja omassa elämässään. Tällä kertaa minä aivan varmasti onnistunkin, sillä olenhan syömishäiriöstä toipuneena nyt vihdoinkin mieleltäni vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.
Rehellisesti, minusta minussa ja minulla
on kaikki hyvin juuri tälläisenä.
Käsi ylös, jos yllätyt seuraavasta lauseesta. Minä en halua suunnitella tässä kohtaa elämääni minkään valtakunnan elämäntaparemonttia, sillä minua pelottaa. Minua pelottaa, että kun viimeinen olen oppinut olemaan riittävästä tänään tälläisessä kehossa, elämäntapamuutoksen mukanaantuoma fyysisen koon muuttuminen suistaa minut takaisin tilaan jossa mikään ei riitä - sillä aina voi tehdä enemmän tai olla fyysiseltä ulkomuodoltaan vähemmän. Että mikään määrä ei minulle kyllin paljon saadakseen minut tuntemaan oloni onnistuneeksi.
....niiinkuin aina aikaisemmillakin kerroilla on tapahtunut.
Mieleni on tänään riittävän vahva onnelliseen ja täysipainoiseen tälläisenä olemiseen,
muttei vielä riittävän vahva kestämään minussa tapahtuvia muutoksia.
Von rehellisesti tunnustaa, että paineet onnistumisen suhteen ovat minulle aivan liian kovat elämäntaparemontteja pohdiskellessa. Vaikka syömishäiriön ääni pääni sisällä on tällä hetkellä hiiren hiljaa, ei ole olemassa takeita hiljaisena pysymisestä tilanteessa jossa triggereitä tuodaan suoraan nenän eteen kultalautasella. Hiljaisuus ei ole merkki siitä, että pahat ajatukset minussa on lopullisesti poistuneet.
Ei pidä ehdoin tahdoin herättää nukkuvaan lohikäärmettä.
Olen viimein löytänyt onnellisen olotilan,
enkä ole valmis luopumaan siitä mistään hinnasta.
Minä riitän juuri tälläisenä.
Ehkä joskus jonakin päivänä tästäkin blogista löytyy inspiroivia elämäntaparemontti tarinoita. Siihen saakka saatte kuullla tarinaa syömishäiriöstä toipumisen mahdollisuuden todellisuudesta ja itsensä vilpittömän rakastamisen taidon mukanaan tuomasta omassa kehossa olemisen ihanuudesta.
Olen ihana, rakastettava ja arvokas
tänään juuri tälläisenä.
Ja niin olet sinäkin.
Ihana, arvokas ja rakastettava
- tänään tässä hetkessä juuri tuollaisena omassa kehossasi.
Rakkaudella,
Sallamari
Hei, tahdotko lukea syömishäiriöblogia?
VastaaPoistahttps://newstage.blogaaja.fi/