8. kesäkuuta 2015

Omaa aikaa





Ensimmäinen kesätapahtuma - Salmiakkipicnic Suomenlinnassa - on onnistuneesti takanapäin. Sekä picnic että Suomenlinna hurmasivat minut. Tunnepyörremyrskyjen ja ahdistuksen värittämä viikonlopun alkuu kääntyi viimenään iloiseksi perheen kesken vietetyksi yhdessäoloksi. Havaitsin itsessäni huimaa ihmisenä kasvua ja olen siitä kovasti kiitollinen.

PikkuS suuntasi viikoksi kesäleirille Kiljavalle - tällä viikolla meidän koti on päivisin kovasti hiljainen. Hiljaisen Kodin Kuningattarena, minä omistankin tämän viikon kokonaisuudessaan oman hyvinvointini edistämiseen.

Täällä blogin puolella luvassa tällä viikolla ainakinn katsaus kesän P333 kokoelmaani sekä roppakaupalla positiivista #meLove inspiraatiota sanoin ja kuvin!

Mikäli sinulla on jokin postaustoive - aihe mistä toivoisit kuulevasi minun ajatuksiani - laita kommenttilaatikkoon rohkeasti terveisiä. Kaikenlaiset toiveet ja terveiset ovat tervetulleita!

Mukavaa maanantainta teille kaikille!


Rakkaudella,
Sallamari


6. kesäkuuta 2015

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu

Wonderlust juhlita vaihtui synttäribileiden pihadiscoon.

Yhden päivän aikana ehtii käymään läpi tunneskaalan koko spektrin kaikessa loistossaan. Yksi ainoa päivä voi näemmä pitää sisällään itkua, epäröintiä, panikointia, rohkeutta, ilon löytämisen sekä lopulta suunnattoman itsensä ja vallitsevan tilanteen hyväksymisestä löydetyn onnellisuuden tunteen. Ensimmäinen pieni paniikkikohtaus luoja tietää miten pitkään aikaan, ja siitäkin selvisin yli.
Eilen kirosin itseni ja riittämättömyyteni,  todeten samaan hengen vetoon olevani itseasiassa kyllä ihan riittävästi. Tilanne ajautui monen tekijän yhteissummana sellaiseksi, että jouduin peruuttamaan osallistumiseni Wonderlust bileisiin - samalla tehden pienet oharit treffikumppanilleni. Tuli liian monta muuttujaa yhdellä kertaa käsiteltäväksi - yksi menee, monta erillistä muuttujaa, ei mieleni vielä kestä. Minä kiitän itseäni rohkeudesta sanoa nuo kipeältä tuntuneet asiat ääneen ja toimia itselleni parhaalla tavalla - asettamatta itselleni mahdottomia vaatimuksia.

Uskalsin kerrankin olla rehellinen itselleni ja siinä samassa koko maailmalle.

Silti harmittaa ohuesti, sillä missasin hyvät bileet ja ihanat treffit. 
Mutta tälläinen minä olen ja tälläisenä minä riitän.

Ensi vuonna uudelleen bileiden suhteen.
Treffien suhteen uustta yritystä toivon hieman aikaisemmin.


Kunnon discossa on peilipallo, värivaloja ja hyvät sounndit.
Iso kiitos hulppeasta discojärjestelystä kuuluu PikkuÄssän kummisedälle.

Sain eilen tanssia diskobiitin tahtiin - luovun yksistä hyvistä bileistä itku kurkussa vain saadakseni ottaa osaa toisiin. Sain myös todistaa lapsen ilostuvan vilpittömästi niinkin pienestä seikasta, että äiti olikin yllättäen läsnä synttäridiscossa. Itkin juhlameikit poskille ahdistuksen keskellä vaan eipä mitä, loihdin noin viidessä minuutissa poskille itkettyjen juhlameikkien tilalle uuden kevyen ehostuksen. Illan asukokonaisuudeksi suunnittelemani korsetti ja korkokengät vaihtui leggareihin ja trikoopaitaan.

Itku suli lopulta nauruksi.
Ahdistus suli vapautuneisiin Chicken Dance -liikeisiin.

Yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
 Niin se vaan menee.

Heikoimpana hetkenään ymmärtää oikeasti oman vahvuutensa.

kiitos. kiitos. kiitos.


Rakkaudella,
Sallamari

Ai niin, Mangos for Flamingos on löydettävissä myös Facebookista.
Käy tykkäämässä!


5. kesäkuuta 2015

#FatshameFreeFriday - ystävällisyys pukee meistä jokaista



Ketä tervehdit tänään iloisesti?
Kenelle viimeksi soit ystävällisen hymyn?
Koska viimeksi lausuit ääneen vilpittömän kehun?

Ystävällisyys pukee ihan jokaista.
Pahaat asusteesi tähänkin päivään,
ovat ystävällinen hymy ja spontaani kehu jollekulle.

Kun näet jotakin kaunista, kehu.
Kerro koko maailmalle, että huomasit jotakin ilahduttavaa.
Kerro rohkeasti ääneen, kun jokin asia maailmassa inspiroi tai ihastuttaa sinua.

Juuri sinun hymysi voi tehdä toisen ihmisen onnelliseksi juuri tänään.

Mukavaa perjantaita!

Ystävällisin terveisin,
Sallamari