Ajatus tämän päivän positiiviseen #fatshamefree kannustukseen syntyi Hesarissa viime sunnuntaina julkaistun Syrjitäänkö lihavia ulkonäön vuoksi -artikelin herättämiä tuntemuksia pureskellessani.
"Mä olen varmaan todella onnekas, sillä mä en ole koskaan kokenut että mua olisi syrjitty lihavuuden vuoksi.", siinä oli ensimmäinen mieleeni juolahtava ajatus artikkelia lukiessani. "Toki räikeännvärinen tukka tai näkyviät naamalävistykset on varmasti olleet todennäköisempi syy siihen, että työpaikka on lipunut ohi sormien." , jatkui pohdintani, "Itseasiassa tukasta ja lävistyksistä on jopa suoraa huomauteltu työhaastattelussa."
Artikkeli tuntui samaistuttavalta ja aihe todella tutulta.
Vaikka en suoralta kädeltä kykene muistamaan omakohtaisia syrjiskokemuksia koon vuoksi en tiedosta, on syrjimisilmiö silti minulle todella tuttu.
"Mäkin olen joskus pelännyt mennä työhaastatteluun, koska ajattelin ettei kukaan palkkaa tällästä. Mähän olen ihan kaameen lihava ja muutenkin aika kelvoton."
 |
| Omakuvia vuosikymmenen takaa |
Pysähdyin pitkäksi aikaa miettimään artikkelissa esiin nousevaa teemaa - lihava tuntee itsensä todella rumaksi ja täysin kelpaamattomaksi. Kokemuksia siitä, että lihavan ihmisen ulkonäköä arvostellaan kovin rankalla kädellä ja että lihavan on perusoletuksena kaikin puolin epähuoliteltu.
Lihavana välttelee meikkaamista ja laittautumista, ettei loisi ympärilleen sellaista mielikuvaa siitä että jotenkin yrittämällä yrittäisi olla muiden silmissä jotenkin kauniimpi kuin onkaan.
Tunsin ensi ajatuksella tämän "en meikkaa, enkä laittaidu koska olen lihava ja siksi ruma" -fiiliksen itselleni tässä kohtaa elämässänni niin kovin vieraaksi. Tuli mielihalu sanoa, että mä en kyllä koskaan ole ajatellut tai toiminut noin.
Piti pysähtyä miettimään asiaa tarkemmin,
koska jokin tuossa ajatusmallissa kosketti minua ja jäi vaivaamaan.
koska jokin tuossa ajatusmallissa kosketti minua ja jäi vaivaamaan.
Tajusin, että juuri niihän minäkin olen käyttäytynyt. Että, just tuolla tavalla mäkin kohtelin itseäni! Oli aika jolloin mä en rakastanut itseäni enkä ollut itselleni minkään arvoinen. Oli päiviä, jolloin mä kuljin meikittä ja tukka takussa, JunttiPeen reisitaskuhousuihin ja fleecehuppariin pukeutuen.
Koska mä olin lihava, mä en kertakaikkiaan saattanut olla muuta kuin ruma. Tein kaikkeni ollakseni mahdollisimman huomaamaton - korjaan, mahdollisimman huolimattoman oloinen - sillä minähän olen lihava ja se tekee automaattisesti minusta ruman ja arvottoman. Että niinkuin Who Cares jostakin ulkonäöstä - ulkonäkö on KAUNIITA LAIHOJA varten.
I was absolutely nothing.
Asiaa kriittisesti tarkastellessa fyysinen kehonkoko oli oikeastaan sivuseikka,
täydellinen itsensä rakastaminenn puutte oli avaintekijä.
En rakastanut itseäni edes sen vertaa,
että olisin tehnyt pienimänkään eleen huolehtiakseni omasta hyvinvoinnistani.
Minä vain olin
- hengitin ja odotin miten aika lipuu päivästä toiseen.
Vihasin itseäni ja maailmaa
Minä olin niin väärässä.
Se mitä tänään voin tehdä noita päiviä muistaessani,
on antaa itselleni anteeksi.
Ajatella rakkaudella myös sitä minää, joka kätki itsensä huolimattoman ulkomuodon suojaan. Ajatella rakkaudella anteeksi itselleni antaen niitä päiviä, kun en kyennyt vielä rakastamaan itseäni. Antaa itselleni luvan tuntea, miten olin arvokas ihminen myös noina päivinä.
Vapautua häpeästä ja katoa itseäni rehellisesti, ymmärtäen että ne valinnat joita silloin tein olivat parhaat valinnat jotka osasin siinä vaiheessa polkuani tehdä.
Koitin etsiä muutaman kuvan itsestäni jostakin kaikein synkeimmiltä päiviltä rohkaisuksi - valitettavasti kuvia on olemassa varsin vähän. Tiedostojen uumenista löysin muutman otoksen joista kokosin kollaasin. Annoin itselleni luvan tuntea lievää surua tuon Sallamarin puolesta - surua siitä, etten vielä silloin ymmärtänyt miten ihana ja ihmeellinen minä todella olen.
Miten ihanaa ja ihmeellistä elämä on.
 |
| Elämä on tasapainoilua - toisinaan pysyy hyvin balansisssa toisinaan vähän horjuu. Rakkautta on jatkaa horjahdettuaan rohkeasti tasapainoilua uudelleen. |
Rohkaisuni sinulle tänään onkin,
osoita rakkautta itseäsi kohtaa välittämällä itsestäsi.
Tee asioita jotka tuottavat sinulle iloa,
laittaudu, koristaudu ja kukoista.
Pue kaunein asu,
luo taidokas meikki tai kampaus.
Just for fun.
Unohda huoli siitä mitä ulkopuolinen maailma ehkä sinusta ajattelee
- keskity itseesi -
luota siihen, että nuo toiset ympärilläsi juuri tänään keskittyvät enimmäkseen itseensä.
Rakasta ja sallit itsesi olla rakastettava.
Aloita itsestäsi
- itsesi rakastamisesta ja itseltäsi saamasta rakkaudesta nauttimisesta.
Because you are worth it!
You are beautiful just the way you are!Mukavaa perjantaita!
Rakkaudella,
Sallamari
