19. heinäkuuta 2015

Hyvää syntymäpäivää meille

Rakas menneisyyden minä, 
sinä joka tänään täytät 27 vuotta,

Tämän kirjeen takana on se Sallamari, joka tänään täyttää 37 vuotta. 
Halusin kirjoittaa sinulle iloisen syntymäpäivätervehdyksen. 

Ensinnäkin on järistyttävän siistiä täyttää 37 vuotta. Toiseksi, on huojentavaa todeta, että elämä ei lopukkaan kolmekymppisenä. Itseasiassa olen viimeisen vuoden aikana todennut, että elämä mitä todennäköisimmin oikeasti alkaa vasta jossakin neljänkymmenen korvilla. Kolmenkymmenen puoliväliin saakka kaikki on enemmän-vähemmän harjoittelevaa haparointia.

Tässä minä olen 37. syntymäpäivänäni.
Iloinen, onnellinnen ja ihana.

Täyttäessäsi 27 olet vakuuttunut siitä, että paras aika elämässä on juuri tässä ja nyt - että kaikki se minkä elämässä voit tietää sinä jo melkein tiedät tai ainakin olet lähellä sitä tietoa. Että mitä vanhemaksi tulee, sen tylsemmäksi elämä sitten käy. Että kaikki jännittävä on käsillä muutaman seuraavan vuoden kuluessa. Sweetie Darling, on helpottavaa todeta tällätavalla jälkikäteen ei aika hakoteilla olet. Olet hiljalleen saapumassa siihen pisteeseen elämää, jossa ihmetellään, tutkitaan ja ollaan enemmän hämmennyksissä kuin aivan vakavasti varma miltei jokaisen eteen heitetyn asian suhteen. Yritetään, erehdytään ja viimein oivalletaan.

Ja mitä tulee kaikkeen kivaan, no kivoja ja jännittäviä hetkiä kokemani mukaan tippuu elämässä eteen ihan tasaisella syötöllä. Mikä kivoissa ja jännittävissä jutuissa on vielä sinun kannaltasi haastavaa on se tosiseikka, että voidakseen todella nauttia kaikesta siitä kivasta ja jännästä mitä elämällä on meitä varten varastossa - niin siitä täysillä nauttiakseen on ensin opittava pyytteettöästi rakastamaan itseään. Sad but true, sinun osaltasi eniten opeteltavaa on tuolla itsensä rakastamisen sektorilla. 


Maybe Im not perfect, but at least I'm no an imitation.
Ihana ainutlaatuinen minä ja JunttiPeeltä lahjaksi saatu minun näköisenni kantaaottava t-paita.

Nyt saavuttaessani 37 vuoden iän olen viimein löytänyt itseni. Kolmannenkymmenennenkuuden ikävuoden aikana palaset loksahtelevat paikolleen - olen vihdoin ymmärtänyt miten uskomaton tyyppi olen ja uskallan nyt viimein rakastaa vilpittömästi itseäni.

Enää ei tarvitse yrittää hampaat irvessä selvitä läpi jokaisen päivän. Elämän täyttäneenn toisen ihmisen miellyttämiseen tähtäävän yrittämisen sijaan, uskallan tänään astella pää pystyssä rohkeasti eteenpäin omia unelmini kohden. Nyt vihdoinkin käsillä on se aika, jolloin muiden mielipiteistä välttämättä rohkenen toteuttaa omia unelmiani toiselle ihmiselle kelpaamiseen tähtäävän suorittamisen sijaan.

Itseasiassa edessäni oleva syksy on ptkälle samanlainen kuin edessä oleva syksy sinulle, rakas 27 vuotta täyttävä minä. Minäkin suunnittelen uranvaihtoa täällä, aivan kun sinä siellä omassa elämässäsi. Jos kaikki tapahtuu suunnitelmani mukaisesti, minäkin aloitan koulun elokussa - ihan samalla tapaa kuin sinä aloitat koulun siellä. Eronä sinun elämäsi hetken ja tämän päivän välillä on se, että siinä vaiheessa elämää jossa sinä olet ei vielä ole löytnyt tarpeeksi sisäistä rohkeutta tehdä sellaista uravalintaa, jota todellinen minäni vilpittömästi toivoo.

 Sinä 27 vuotta täyttävä versio minusta, yrität jatkuvasti kaikella tekemälläsi aktiivisesti miellyttämään toista ihmistä ja toimimaan kaikilla tavoin toisten ihmisten odotusten mukaisesti. Nyt kolmekymmentäseitsemän vuotiaana olen kasvanut ihmisenä niin paljon, että ymmärrän sisäisen ääneni merkityksen ja pyrkien elämää sisäinen äänen sanomaa kuunnellen. Juuri nyt on oikea aika minun unelmieni toteuttamiselle.


Ihanat lahjakukkaset - vuodet ovat kuljettaneet elämääni ihania ystäviä.

Siksi en kehoita sinua rakas 27 vuotta täyttävä minä, tekemään tänään ainuttakaan toisenlaista valintaa elämässä. Ne valinnat jotka sinä nyt teet, ne ovat tärkeitä ja merkityksellisiä valintoja meidän ihmisenä kasvamisen polullamme. Pyydän sinua ainoastaa luottamaan elämään, vaikeimpanakin hetkenä uskomaan vilpittömästi siihen että elämä kantaa sinua.

Rohkenen kertoa sinulle rakas 27 vuotta täyttävä minä, että edessäni oleva 37 elinvuosi tulee olemaan tähän astisen elämän mahtavin. Jaa, mistäkö tiedän ja että miten voin olla varma siitä? Kerronpa sinulle salaisuuden - elämä on valintojesi summa. Jokainen unelma rakentuu monen kymmenen valinnan varaan ja ihan tieteellisesti on todistettua, että elämässä on mahdollista saavuttaa hulluimmaltakin tuntuva unelma. Pitää vaan keskittyä tekemään omien valintojen myötävaikuteksella unelma todeksi - niin helppoa se on.

Itseään vilpttömästi rakastava ihminen tekee rakkaudellisia valintoja. 
Unelmaelämä muodostuu  rakkauteen pohjautuvista valinnoista.


Oikein hyvää syntymäpäivää meille!
Olet minulle rakas.

Rakkaudella,
Sallamari


18. heinäkuuta 2015

Silkkihäät ja #boyfriend -tägi vastauksineen

Tänään koitti meidän 12. hääpäivä - uskomatonta kyllä.

Rakkautta on nauraa yhdessä samalla huonolle jutulle,
 jota meidän kuplamme ulkopuolinen maailma ei näytä tajuavan alkuunkaan.


Viime marraskuussa oli varmaa, ettei tämä päivä koita ikinä. Avioeropaperit oli allekirjoitettuna, minun ajatukseni tännä pyhää vihaa. Maljni vain tulvi yli, olin vakuuttunut siitä että oli tapahtunut niin vakava perusturvallisuuden loukkaus, etten minä toivu siitä ikinä.

kaikki olisi ohi - forever.

*****

Vähän sanoja, paljon tekoja - uusi suunta ja itsestä huolehtimista. 
Anteeksiantoa ja ymmärrystä

Ajan kanssa asiat saatiin fiksattua.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi,
muttei se tarkoite etteikö voisi jatkaa eteenpäin.

Tänään olen kiitollinen halustani kasvaa yhdessä.

Sillä juuri sille minälle - sille ihmiselle joka minä olen tänään - JunttiPunaniska on se oikea rakkaus. Kaksoisliekkipari.
Sielunkumppani.

Parisielu, jonka kanssa taittaa ihmisenä kasvamisen polkua.

Välillä sitä itsekin ihmettelee,
ei meinaa uskoa että näin arkista se vaan on.

Sohvalla eri päissä hiljaa möllöttämistä,
samoille huonoille jutuille nauramista
- sitä, että tietää toisen olevan siinä,
vaikka välissä on tilaa metri ja toinen on aivan hiljaa.

Sillä tosirakkaushan on kai jotakin sellaista josta kuuluu vain haaveilla.
Mutta, entä kun tietää että tuossa se on vieressä sohvalla.

Miten onnekas minä oikeasti olen.
Miten paljosta saan olla kiitollinen.
Elämässäni on ihminen, jonka seurassa saan olla minä.
Hän, joka rakastaa mnua juuri tälläisenä.

Tuntuu hassulta tietää, että tuo tuossa minulle tässä hetkessä oikea kumppani
 - vaikka kaikin tavoin katsottuna toisinaan vaikuttaisi täysin väärälle.
Todellinen minä tietää, että tuo ihminen tuossa tuntuu oikealta.
Että tuo tuossa on minulle juuri se oikea.

Se mitä me huomenna ajatelaan,
mihin suunntaa meidän polkumme vie tai
millaisia valintoja tulevaisuuden minä näkee rakkauden suhteen
- se on sitten ihan kokonaan uusi tarina.

Ihmisenä kasvuun liittyy kasvua rakkaudessa.
Toisinaan kasvetaan samaan suuntaan,
toisinaan parasta on lähteä täysin vastakkaisiin suuntiin.

Mutta mitä sitä pelkäämään tänään ,
huomisesta kun ei voi tietää.

Siksi on syytä nauttia hetkestä,
 juhlja jokaista tilaisuutta.
Pieniä ja suuria vuosipäiviä,
arkisia kohtaamisia ja rakkaustarinan merkityksellisiä hetkiä


"Niin mäkin sua."

Päivän teemaan sopii blogeissa paljon nähty #boyfriend -tägi.
Minullekin tuo haaste heitettiin ja tänään on juuri oikea päivä kuulla asioita JunttiPeen näkökulmista.

Pyysin JunttiPunaniskaa vastaamaan tägin kysymyksiin. tälläinen siitä tuli. Taattua JunttiPunaniskaa parhaimmillaan - kryptistä ja arvoituksellista, lyhyin ja ytimekkäin lausein. Sitä mitä minä eniten tuoss ihmisessa inhoan  - ja rakastan. Yhtäaikaa ja samassa lauseessa. Niin rasittavaa, mutta samalla niin tuttua ja turvallista. Jotakin sellaisa, mikä saa minut takuuvarmasti nauramaan.


*****


1. Jos tyttöystäväsi vaimo katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?
toivottavasti ei se telkkari ainakaan

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
salaatinkastikkeen

3. Mikä on hänen inhokkiruoka?
pahanmakuinen

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
illallista ja drinkkejä kai

5. Mikä on hänen kengänkoko?
sopiva, joskus isompi, joskus pienempi

6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi?
ei keräile

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
ruokaa

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
huonoa

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
huonoista

10. Minkä väriset silmät hänellä on?
riippuu piilolinsseistä

11. Kuka on hänen paras ystävä?
peili

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
kaikki josta mulle nalkutetaan

13. Missä hän on syntynyt?
synnytysosastolla

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
hyvänmakuinen

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?
peiton

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
mikä minä olen sitä arvostelemaan

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
joku outo varmastikin

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
päätä ja molempia käsiä

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
tämä

20. Entäs piristymään?
tämä

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?
jotain merkityksetöntä

22. Millainen hän on tyttöystävänä vaimona?
on toki

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?
kumman?

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?
mikä niistä?

25. Millainen on hänen kotilook?
erilainen kuin juhlalook


*****


Ihana rasittavan JunttiPunaniskani.
Kiitos, että olet elämässäni.

Kiitos hyvistä ja huonoista yhteisistä päivistä.
Kiitos loputtomista tilaisuuksista ihmisenä kasvamiseen.
Kiitos rakkaudesta ja rakkauteni vastaanottamisesta.

kiitos. kiitos. kiitos.

Hyvää 12. hääpäivää melle!


Rakkaudella,
Sallamari


17. heinäkuuta 2015

#FatshameFreeFriday - Kuvien kertomaa


Tyttö huutaa "Hiii!"


Se tunne kun selailee lomakuvia ja huomaa, että jokainen kuva minusta - riippumatta miten sattumalta kuva oli napattu ja olipa kuva kenen ottama tahansa - nostaa pintaan ainoastaan positiivisiä tunnekokemuksia. 

Naurattaa, kun mieleen tulvahtaa muistoja hulvattomasta tilanteesta jossa joku kuva nappasi, tai mieltä lämmittää se miten mahtavaa meillä oli tuon kuvan ottamisen seuraavien tuntien aikana. Mikä hienointa, voin rehellisesti sanoa koko maailmalle, että jokaisessa kuvassa olen minä. Eikä se jää pelkäksi sanahelinäksi, minä tunnistan - ja tunnustan olevani - itseni kaikista kuvista.


JunttiPeen kamerasta kaivettuja kvuia minusta

Mä olen vuosia vihannut ja vältellyt valokuvia. Hitain askelin selfie -otosten ja huolella valittujen poseerauskuvien kautta ollaan edetty aika pitkälle. Nykyään esiinnyt mielelläni kuvissa ja olen iloinen löytäessäni itseni JunttiPeen puhelimen lomakuvaotoksistakin.

Rehellisiä muistoja - vailla silottelua ja photoshoppausta. Tuntuu hyvällä tavalla hämmentävältä katselle itseään kuvissa ja huomata miten onnellisuus välittyy nykyisin kuviin saakka.

Onnellinen ja iloinen olotilani välittyy kuvien kautta.


Epätäydellisiä otoksi elämän onnellisista hetkistä.

Oi miten kiitollinen olenkaan siitä, että olen saanut kasvaa niin ihmiseksi, että kykenen katsomaan itseäni rehellisesti jopa valokuvissa tuntematta inhoa tai vihaa itseäni kohtaan. Se, että saa hyväksyä oman itsensä ja on oppinut rakastamaan itseään juuri tässä hetkessä juuri tälläisenä - se on ehkä suurin lahja mitä olen tässä elämässä saanut vastaanottaa.


Mukavaa perjantaita!

Rakkaudella,
Sallamari