Tämä olkoot viimeinen luku irtisanomistarinassa ja kirjoitettu ainoastaan muistuttamaan kanssaeläjiä siitä, että omista oikeuksistaan on tässä maailmassa lupa huolehtia - häpeämättä.
Kysymys on pienestä, gobaalissa mittakaavassa aika mitättömästä, asiasta - etuudesta, joka laissa määriteltyjen ehtojen mukaan kuuluu työntekijälle - tässä tapauksessa minulle - taloudellisien ja tuotannollisien syiden johtaessa irtisanomiseen, ilman muttia ja märinöitä.
Minun kohdallani tämä mitättömältä tuntuva summa 'unohdettiin' kuin vaivihkaa minulle tilitetystä lopputilisummasta. Pääsyin ystävällisesti tiedustelemaan asiasta ja vastaus, kolmannen suun kautta kerrottuna - ikävää, että sinut sotkettiin tähän tilanteeseen - oli työnatajan puolelta yksiselitteinen
-että, eipä kuulu sinulle tämä etuus.
Aika moni olisi jättänyt asian siihen ja todennut ymmärtääneensä jotakin väärin - minäkin.
Ellei olisi tuota JunttiPunaniskaa taustajoukoissa,
JunttiP otti ja intti minulle, lähetteli linkkejä lainkohtiin ja vaati kysymään vielä kerran.
Huokaisten tartuin tehtävää - tämän kerran, että olisi hiljaa tuo Junttikin - ja kahden minuutin Internetselailun jälkeen löytyi yksiseliteinen vastaus ja työmarkkinaoikeuden ennakkopäätös
- että, itseasiassa tuo etuus kuuluu minulle.
Uutta viestiä entiselle työnantajataholle, kaunis kysymys että voisiko joku selventää miksi tämä etuus ei nyt koskisikaan minua vaikka yksiselitteisesti tässä ja tuossa niin kuuluvaksi määritellään.
Oli perjantai ja asia jäi hautumaan viikonlopun yli.
Sain vastauksen ennen puoltapäivää tänään
- tieto siitä, että minulle nyt jälkikäteen maksetaan tuo puuttuva summa,
oli jotenkin 'unohtunut' ulos tuosta lopputilitilityksestä.
Reilua peliä, eikö?
Sisälläni heräsi kysymys,
mitä kaikkea tämän tarinan varrella olisikaan työnantajan puolelta 'unohtunut',
mikä en heti ensimmäisessä mahdollisessa välissä olisi nakannut pöytään
'palkkasin itselleni asianajajan' - korttia?
Entä hän joka ei keksi, tai jolla ei rahallista mahdollisuutta ole palkata
ulkopuolista tahoa valvomaan etujaan?
Sydäntäni kylmää.
Minun neuvoni on,
ammattiliiton jäsenyys kannattaa.
Ammattiliiton puoleen voit kääntyä epäselvissä tilanteissa ja sieltä saat tarvitsemasi tuen ja neuvot.
On lupa kysyä ja kertoa, etten itse osaa tai oikein näitä asioita ymmärrä.
Liiton jäsenmaksu on viimeinen säästökohde,
ole mieluummin vaikka hernekeittokuurilla kuukausi,
ja nappaa rahat liiton jäsenmaksuun kuukauden talouskassasta.
Jonakin päivänä saatat kiittää itseäsi tuosta investoinnista.
Stay Strong,
Stand uo For you Self.
Kiitos JunttiPee, kun kuljet tätä elämää rinnallani.
Kiitos avusta kaikille asianosaisille.
Tiedätte itse, keitä olette,
Rakkaudella,
Sallamari
Ei kommentteja