7. kesäkuuta 2014

Seitsemän ihmeellistä äitinä vietettyä vuotta

Apple hardly ever falls too far away from the tree.

PikkuS täyttää tänään seitsemän.

Minun kohdallani tämä merkitsee seitsemään ihmeellistä vuotta äitinä.
The Magic Seven Years.

Niin monta kertaa matkan varrella mä olen miettinyt ja itkenyt sitä, 
että musta ei ikinä mitenkään voi tulla maailman parasta äitiä.

Sillä mun äiti oli maailman paras äiti.
Eikä kuolleiden kanssa voi kamppailla,
parhaan tittelistä - kuollut voittaa aina.
Sillä mitä virheitä se voisi enää tehdä.
 kaikki mitä äitini ikinä teki oli lähes täydellistä.


"Äiti, sä oot maailman paras äiti!"
- toteaa PikkuS varsin usein ja aivan odottamattomissa tilanteissa.
Oli päiviä kun mun teki mieli vastata,
-  niinhän sä luulet koska sä et koskaan saanut tavata mun äitiä!

Kaksi elämäni tärkeää ihmistä, 
kaksi erillistä aikakautta.
Vähän niinkuin rinnakkaistodellisuuksia,
vailla yhteistä rajapintaa.
Todellisuudet, joiden välillä minä liikun
kun koko muu todellisuus vain pysyy paikallaan
kumpikin omalla puolellaan.

Äitiyden rinnakkaistodellisuudet -
yksi elämäni suurimmista kipupisteistä.

Asia, jonka ympärillä olen todella joutunut tekemään töitä,
kyetäksi rakkaudella hyväksymään tilanteen.

Että yhtäaikaisesti olen saanut kokea maailman parhaan äitisuhteen
- minun ja äitini välillä,
ollen osallisena tänään yhtä lailla maailman parhaassa äitisuhteessa
- tässä minun ja PikkuÄssän välisessä.

Maailman paras äiti,
jolla on maailman paras äiti.

kaksi yhtä ainutlaatuista ja ainutkertaita
maailman parasta äitikokemusta

Rinnakkaistodellisuuksilla on sitenkin yhdistävä rajapinta.
Piste jossa toinen todellisuus näyttäytyy toisen todellisuuden puolella.

Minä olen se yhdistävä rajapinta

Rakkasu on läsnä kummassakin todellisuudessa.
Se rakkaus jota äitini osoitti minulle,
siirtyy lämpimissä halauksissa ja silityksissä tänään minusta PikkuÄssälle.
Äidin minulle jakama rakkaus ilahduttaa ja lohduttaa 
- jatkaa elämäänsä meidän elänässä -
tässä toisessa todellisuudessa tänään.

Äidinrakkaus kantaa meitä eteenpäin elämässä.

Äidinakkaus, jota minä sain kokea lapsena,
siirtyy äidin rakkautena tänään eteenpäin PikkuÄssään.
Vähän eri näköisenä,
aivan yhtä lämpinä.

Mitäs jos ponikakun sijaan leivottaisiinkiin tänään synttärivieraille
 mokkapaloja Marketta-mummin keittokirjasta?
on sen verran kuuma, että mä luulen että vieraat ei välitä oikein kakusta
ja sitäpaitsi kermavaahto sulaa tosi nopeesti helteellä
mutta kukaan ei koskaan sano ei mokkapaloille

Joo äiti, voidaanko me leipoa yhdessä? kun mä haluan osallistua ja auttaa
Säitsä sä auttaa Marketta-mummia leipomaan niitä paloja kun sä olit seitsemän?

Kyllä rakas, jos oikein muistan niin sain auttaa.
Ja tottakai me leivotaan yhdessä,
tänään on sun syntymäpäivä.
Mä haluan omistaa tämän syntymäpäivän sinun ja minun yhteisille äiti-tytär -jutuille.
Sä olet niin todella rakas minulle.

Hyvää Syntymäpäivää,
PikkuS.

Rakkaudella,
Sallamari



2 kommenttia:

  1. Tuli ihan itku silmään kun luki tän! Ihana teksi äitiydestä ja äidin rakkaudesta. Onneksi olet saanut kokea jotain niin ihanaa! Ja onneksi olet maailman paras äiti <3 Toivottavasti joskus saan oman lapsen joskus ! <3

    VastaaPoista