Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkapäiväkirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkapäiväkirja. Näytä kaikki tekstit

13. kesäkuuta 2016

Mangoja lemureille

Tällä kertaa luvassa on tarinaa allergiaruokailusta Unkarissa, muutama satunnainen matkakuva sekä kertomus erilaisista syntymäpäiväjuhlista.


Italialaisen ravintolan listalta löytyi kaikille sopivat anokset.

Aloitetaan allergiaruokailusta. Olen blogissa muutamaan otteesen kertonut olevani yliherkkä vehnälle. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että vähäinenkin määrä vehnää saa ihottuman kukkimaan yläreisissä. 

Kotimaassa vehnättömän ruokavalion noudattaminen on helppoa: ruisleipää aamupalaksi ja itse valmistettua kotiruokaa päivälliseksi - tietää tarkalleen mitä ruoka-annos sisältää. Tämä reissu oli ensimmäinen matka uuden ruokavalion kanssa. Etukäteen tallensin puhelimeen unkarin kielellä sanat "ilman vehnää", "gluteiiniton" ja "allergia" . Pohdin sanojen avulla varmistavani, että saan niin usein kuin mahdollista vehnätöntä ruokaa.

Ruokailun kanssa ei ollut mitään suurempia ongelmia. Suurin osa amerikkalaisista pikaruokaketjuista ei tarjoa erikseen gluteiinittomia annoksia tuossa kolkassa maailmaa. Muiden nauttiessa KFC kanaherkuista, päätyi  minun annoksekseni yksi maissi ja tortilla. Huvittavaa annoksessa oli juuriin tuo tortilla - minä nimittäin tilasin maissintähkän ja kesäkauden uutuusjuoman, alkoholittoman mohiton  Mohito jäi saamatta, mutta tortilla ilmestyi kuin tyhjästä tarjottimelleni.

Useimmissa ravintoloissa sain täydellisen yhteisen kielen puutteesta huolimatta ystävällistä palvelua. Budapestissä reissun ainoalla finedine illallisellamme tarjoilija tuli tilauksen jälkeen erikseen sanomaan "Sorry, tilaamassasi annoksessa onkin vehnää ottaisitko jotakin muuta." Esitteli vielä erikseen vehnättömät vaihtoehdot.

Vehnättömien viljatuotevaihtoehtojen suuri määrä yllätt kaupassa, valittavana oli useampaa laatua gluteiinitonta leipää ja iloisena yllätyksenä vehnättömiä viljanäkkileipiä.  Iloinen yllätys oli myös perheen laksoosiherkälle ruokakaupasta löytyä laktoositon maitojuoma - olen tähän asti vakaasti olettanut, että laktoositon maito on ainoastaan pohjoismaissa tavattava tuote. 

Nälkää ei tarvinut kärsiä missään kohtaa. Yhdeksän kertaa kymmenestä onnistuimme koko perhe syömään lounasta saman ravintolan ruokalistalta.Niissä hotelleissa, joissa aamiainen kuului majoituksen hintaan  kiikutin kiltisti palan kotoa mukaan pakkaamaani ruisleipää munakkaan seuralaiseksi. Aivan 100% vehnättöästi ei hillittömästä yrityksestä huolimatta koko reissu sujunut. En tiedä itsekkään missä ruokalajissa vehnää on lipsahtanut lautaselleni, reisiin ilmestyneet pienet hieman kutisevat ihottumaläikät paljastavat näin kuitenkin tapahtuneen..


PikkuÄssän eläintarhasynttärit ja suloinen lemuri


PikkuÄssän yhdeksänvuotissynttäripäivä osui sattumalta keskelle reissua. Etukäteen pienen tytön mieltä kaihersi hiukan olla iskän ja äidin kanssa kolmestaan reissussa juuri syntymäpäivänä sen sijaan että oltaisiin kotona ja juhlittaisiin vuosien vierimistä kaverisynttäreiden voimin. JunttiPeen kanssa teimme kaiken voitavamme, jotta pienen tytön ulkomailla vietetyistä vieraita vaille jääneistä syntymäpäivistä saataisiin mahdollisimman hieno kokemus.

Majoituspaikkoja varatessa syntymmäpäivä otettiin erikseen huomioon ja synntymäpäivää ympäröiväsi ajaksi majoituspaikaksemme valikoitui ihastuttavan upea eivan oikea linna, Sir David Balaton Castle. Otimme yhteyttä linnahotelln henkilökuntaa ennen matkaa ja kerroimme pienen tytöt syntymäpäivistä. Linnan ihana henkilökunta vastasi, että he loihtivat aamupalalle yllätyksen pientä juhlijaa varten.

Todellinen yllätys odotti meitä kun saavuttiin synttäripäivän aamuna aamiaiselle. PikkuÄssän astuessa aamiaissaliin pärähti aamiaissalissa soimaan pingviinikuoron laulamana Happy Birhtday -kappale. Saalla hetkellä tarjoilija ilmestyi saattamaan PikkuÄssää aamiaispöytään synttärikakkua kantaen. Kakun koristeena paloi elokuvista tuttu tähtisäde soihtu.

Pieni tyttö meni sanattomaksi - kokonainen kakku ja onnittelulaulu häntä varten.

Eikä siinä tietenkään vielä kaikki päivää varten juonitut yllätyset. Aamiaisella paljastimme JunttiPeen kanssa, että tuo syntymäpäivä on kokonaan PikkuÄssän päivä - niinkuin Vain Elämää -formaatissa konsanaan. Tehdään sellaisia juttuja mitkä pienen tytöt mielestä on kivaa lomatekemistä ja kuunnellaan kaikki automatkat pienen tytöt Spotify -soittolistoja. Ruoan suhteennkin annoimme paljon vapauksia - syödään mitä pienen tytön mieli tekee ja ihan missä järjestyksessä hyvänsä. Jäätelö tulee ennen pääruokaa, jos niikseen tuntuu.

Kotimainen pullervo ja sen ulkomaalainen kaveripullervo

Päivän retkikohteeksi valiokoitui vespremin kaupungissa sijatseva eläintarha. Eläintarha on verrattaen pieni, siitä huolimatta lämminhenkinen ja toimivasti suunniteltu. Veszprem Zoon ehkä ihanin katselukohde on rengashäntämakien aitaus, jossa kävijä saa käyskennellä vapaana juoksevien eläinyksilöiden keskellä. Rengashätämakit,  tuttavallisemmin lemuit tai King Julien -otukset (tiedättehän te Madagascar elokuvien Kuningas Julienin), ovat aivan ihastuttavia eläimiä. Ne ovat uteliaita ja mikäli niiden touhua malttaa seurailla kaikessa rauhassa hiljakseen hetken aikaan, ne tuppaavat tulemaan niin uteliaiksi että hakeutuvat suoraan kontaktiin ihmisten kanssa. Siinä sitä vaan tuijjottelee haltioituneena puoliapinoita aivan lähietäisyydeltä ja hups, kohta huomaat yhden vaivihkaa silittävän hiuksiasi.

Renhashäntämakien huomionosoitukset olivat iloinen yllätys synttärisankarille - kuulemma ihan kelvollisia synttärivieraita nuo makit. Saimme viettää reilun vartin ihan kolmistaan kaikessa rauhassa rengasmakiaitauksessa ja tuon vartin aikana makiapinat tekivät kovasti tuttavuutta synttärisankarin kanssa.

 Paras kiitos meille, indikaattori PikkuÄssän oman päivän onnistumisesta ,oli illalla tytön sängystä kuulunut huokaus - Nää oli parhaat synttärit ikinä! Ehkei ole tuomittu täysin epäonnistuneeksi ajatusta sitä, että viettääkin syntymäpäivää ihan vaan kolmistaan äitin ja isin kanssa.


Tapolcan järviluolat - näkymä järviluolan sisäosista

Otos Sir David Balaton Castlen pihamaalta

Dark Art Tattoo -liikkeen huiman hieno ovikoriste

Paras Date Night ikinä - ilta flipperimuseossa.
160 flipperiä + liuta muita arcade pelejä vapaasti pelattavissa pääsymaksun hinnalla

Hotellien kukoistavat puutarhat.
Kerrankin reissusa parhaaseen kukka-aikaan.


Parhaat palat reissusta on ikuistettu valokuviin. Luvassa on tällä viikolla vielä se luvattu katselmus reissun asukuvista - sen jälkeen Unkari saa tältä erää jäädä arkistotavaksi.


Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!


Rakkaudella,
Sallamari


8. kesäkuuta 2016

Oman näköisenä lomallakin

Nakunaama


Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka ovat vahvasti omaksuneet its4elleen tietyn tyylin - tietynlaiset vaatteet, tietynlainen meikki ja peilikuva tuntuu niiden kanssa omanlaiselta.

Seuraavana tuleva tunnustus kuulostaa omaankin korvaan hassulta. Olen nimittäin myöskin yksi niitä ihmisiä, jotka lomalle pakkaavat mukaa tavallista vähemmän kosmetiikkatuotteita ja meikkejä - SILLÄ lomalla pärjää kyllä kevyemminkin.

Lomatavaroiden joukkoon pakkasin taas kerran arkimeikkien sijaan vain jotakin pientä meikkilaatikon kätköistä. Vähän BB voidetta (jonka toistuvasti totean minulle sopimattomaksi), jonkun satunnaisen hutiosto ripsivärin, puoliksi kuivaneen kajal kynän, puhkikuluneen poskipunan - kaikkea sellaista mikä oikeasti olisi pitänyt poistaa meikkiboxista jo aikoja sitten, mutta joka yhä lojuu siellä just in case -tilanteita varten.

Sittenon vielä se toinen lomapakkauseni "pihistelyn" paikka - ihonhoitotuotteet. Jokin hassu ääni päässäni vakuuttaa, että kyllä koko perhe yhden loman pärjää perusrasvan varassa. Sitäpaitsi onhan meillä lisäksi After Sun -voide ja puhdasta aloeveraa geeliänä aurinkonpolttamia varten.

Vähällä pärjää, kun vaan kovasti tahtoo pärjätä.

Just for Fun -hankinnat

Hienolta kuullostava suunnitelma, muttei toimunut tälläkään kertaa. 
Joudun avoimesti tunnustamaan, että on asioita joita en näemmä opi millään. Esimerkiksi sitä, että ollakseen itsensä näköinen myös lomalla, pitää käytössä olla sama kosmetiikka-arsenaali ja ihonhoitotuotteet kuin kotonakin.

Kahden päivän lomailun jälkeen koko päiväinen ulkona-ja-veden-ääressä -lomarutiini on tuottanut ei-niin-toivottuna tuloksena rutikuivan ihon. Aurinko ei ole ystäväni, kauniin rusketuksen sijaan ihoni muuttuu heloittavan punakaksi sekä pintakuivaksi. Iho on silmin nähden kuiva enkä edes tohi pohtia sitä miltä kasvojen alueen iho tuntuu. Kiristää ja kutittaa - olo tuntuu kirjaimellisesti kohtuullisen grillatulta.

Ensiapuun hain lähi-Tesconn valikoimista purkin tehokosteuttavaa yörasvaa - ei riittänyt perusvoide enää paikkaamaan saavutettua kuivuuden astetta kasvoillani. Tänään Budapestiin saavuttuamme löysin läheiseltä ostarilta Lush liikkeen ja ihanien myyjätyttöjen avustuksella halkeilevaksi kuivunut ihoni saa tänään osakseen hieman lisää kosteutusta.

Lähi-Tescosta löydetyillä Miss Sporty meikeillä sai vajavainen meikkipussini myös paljon kaivattua täytettä itseeni. BB-voide ei levittynyt ja kajalkynäkin katkesi viimeisen kerran. Totesin että parasta on hannkkin uudet perustarvikkeet nopean itseni näköisen meikin loihtimiseen.

Miss Sporty on vaatimattomasta ja hivenen naivistisen lapsekkaasta ulkonäöstään huolimatta edullisen kosmetiikan sarjassa kärkisijoja hätyyttelevä tuoteperhe.  Rimmel brändin "pikkusiskomerkin" tuotteet ovat omien sanojensa mukaan eläinkokeettomia ja vegaanisia. Eivät tietenkään mitään MAC -laatuisia tuotteita tai ihastuttavia Dior pakkauksia joita esittelee mielellään ympäristölle. Vaatimattomia ja edullisia, siitä huolimatta toimivia tasalaatuisia hyvällä pigmenttimäärällä varustettuja käyttöä kestäviä tuotteita - siksi valintani on meikkipussin täytteeksi Tescon valikoimista on juurikin Miss Sporty

Miss Sporty on minulle Irlannin ajoilta tuttu merkki, jota ostan ihan mieluusti sen edullisuuden vuoksi aina kun reissatessa sarjan tuotteita sattuu tarjolle. Suunnitelmissani on vielä ennen kotiipaluuta käydä täydentämässä Miss Sporty kokolmaani parin iloisensävyisen estemäisen rajausvärin myötä.


Emergenay MakeUp Kit


Auringon voimasta voin sen verran kehaista, että ihoni ei enää ole sävyltään aivan keittiökaappien valkoinen. Punotuksen alta paljastuu hieman keittiökaapinvalkoista raikkaamman täyteläisempi sävy.

Tuo rusketukseen taipumattomuuteni on perheen keskuudessa yltynyt vitsin asteelle - muut ruskettuvat kauniin pronssin sävyisiksi, minun ihoni saa auringon vaikutuksesta hennon pinkin värityksen. Juntti Pee kiertää iloisena Tescon kosmetiikkaosastoa huikkaillen puolihuolimattomasti " Ei löydy kun nelkytplussaa!", viitaten huikkailuillaan tietenkin aurikorasvan suojakertoimiin. Minä käyttäisin mieleuiten yli kuudenkymmenen suojakertoimia - jotta voi rauhassa retkeillä koko päivän ilman palamisen tai possunpunaiseksi värjäytyneen hipiän riskiä  -  mutta isoilla kertoimilla varustettuja tuottieita on vain äärimmäisen hankalaa löytää. No nelikymppisen voimin on pärjätty tämä reissu.


Pinkkiä  pukkaaa
Kuka uskoo kuvvaa katsoessa,
että olen viettänyt viikon veden äärellä auringossa sääret paljaina?

Rajauksen ihmeellinen voima
- pari viivaa silmiin ja heti näyttää peilikuvassa enemmän itseltään
(huomaa kauniin pinkki sävy olkapäissä)

Balatonin aurinkoisille rannoille on heitetty hellät hyvästit. Nyt on vuorossa muutama ihana päivä Budapest elämää ja sitten odotettu paluu kotiin. Tänään jo Facebookii ehdinkin kirjoittaa siitä, että lomakiintiä tuntuu tulleen täytee - osa minusta kaipaa kovasti jo takaisin arkielään tasaiseen rytmiin, kouluhommien ja asiakkaiden hiusten pariin.

Suomessa ilmeisesti kelit on viilenemään päin ja myrskytuulet puhaltavat - onneksi kaiketi vain hetkisen aikaa. Toivottavasti saan napatuksia tuliaisen muodossa auringon mukaani, sillä tälläiset 25 plussa-asteen lämpöiset auringon täyttämät päivät olisi ihan kiva juttu juhannuksen keliksi.

Turvallista myrskypäivää teille blogiani lukeville!


Rakkaudella,
Sallamari


note to self  - seuraavalla reissulla pihistetään matkalaukkujen painoa vaatteista ei mukaan otettavasta kosmetiikasta.


5. kesäkuuta 2016

Sesonkikohde lomasesongin ulkopuolella

ehdoton plussapuoli - rannalla ei ole ruuhkaa


Ensimäistä kertaa Unkarilomailuni historiassa täällä sataa kunnolla. Sateinen sunnuntai-iltapäivä - suomalaiselle niin kovin tuttu lomakeli.

Balatonjärven ympäristö on lomailupaikkana sesonkikohde. Kylät heräävät täysillä eloon vasta muutaman viikon kuluttua - kesäkuun puolivälin jälkeen - jatkaen auringontäyttämää kesäelämää aina syyskuun puoliväliin saakka.

Näin lomasesongin ulkopuolella kylissä ja rannoilla on hiljaista. Lähes joka taloa koristaa jonkinsorttinen "huoneita vapaana" -ilmoitus. Ravintoloissa on rauhallista ja rannoilla löytyy runsaasti tilaa löhötä auringossa.

Hotellien uima-altaat ovat enimmäkseen vielä tyhjiä ."Liian pilvistä ja kylmä uimiselle - ei ole vielä hellekausi,", perusteli meille ensimmäisessä majapaikassa omistaja tyhjinään möllöttelevää allastaan. Suomalaisen on vaikea ymmärtää miten 25 asteen lämpötila ja puolipilvinen - enimmäkseen auringon täyteinen - taivas voi mitenkään olla käsitettävissä huonoksi tai viileäksi sääksi kesähuveille.

Yksi sesonkikauden ulkopuolella lomailun ehdottomia plussia on maksullisten rantojen pääsymaksuttomuus. Koska kausi ei vielä virallisesti ole alkanut, mutta ranta on kuintekin auki vuotuisten kunnostustöiden sun muiden muiden rakennustöiden merkeissä. Halukkaat uimarit pääsevät ranta-alueelle maksutta - otollinen hetki tehdä parin euron säästöjä lomabudjettiin. Itse ranta-alueet ovat yhtä siistejä ja hyvinhoidettuja kuin sesonkikaudellakin, ainoa merkittävä eroavaisuus sesonkikauteen on kiinni olevat ruokakojut ja rantalelujen vuokrauspisteet.

Balatonin vesi on suomalaisen näkökulmasta katsottuna tänäänkin lämmintä ja ihanan turkoosia.

Uimiseen liittyy tämän matkan toistaiseksi pisimmät katseet. Piipahdettiin nimittäin äsken PikkuÄssän kanssa hotellin ulkoaltaalla pienella iltauinilla - vesisateessa. Sattui naapuritalon isäntä poikkeamaan pihalle samalla hetkellä ja katseli meidän touhua päätään kevyesti pyöritellen.

Mutta hei, suomalaiselle 22 astetta lämpöä ja kevyt vesisade on mitä parhainta kesää. Ja suomalainenhan ui kesällä aina kun on mahdollista.


Taidettiin olla päivän ainoat vieraat maatalousmuseossa

Nähtävyydet ja museot ovat auki sesonkikauden ulkopuolella. Museot ilmeisesti vasta käynnistelevät sesonkia ja tälläiset sesonkikauden ulkopuolella arkipäivänä paikalle eksyneet turistit jaksavat hymyilyttää työntekijöitä. Varsinkin kun turistiperhe väinvängäten vielä haluaa maksaa asiaankuuluvan maksun sisäänpääsystä. Minä katselen tuota pääsymaksuasiaa näin kulttuurintuotannon ja museon ylläpidon näkökulmasta - enemmän maksavia asikkaita, mahdollisuus tuottaa parempaa palvelua kävijöille.

Ei ole toistaiseksi ollut ahdistavia ihmismääriä yhdessäkään vierailukohteessa. 

Eläkeläisten suosima Hevizin kuumalähdekylpylä lienee ainoa kohde missä ihmisvirtaa on tasaisesti ympäri vuoden - kylpylän lämpimässä vedessä on roppakaupalla parantavia ominaisuuksia. Kylpylää ympäröi koko joukko erilaisia "parantolahotelleja" ja Heviz lienee ainoita Balatonin alueen kyliä, joissa turistikausi ei rajoitu kesäkuukausiin.


Lämpimän kylvyn jälkeen nivelet on vetreinä ja mieli levännyt.

Kylissä ja kyläraiteilla on ihanan rauhallista. Ravintoloissa pelaa palvelu ja henkilökunta tuntuu melkeinpä ilahtuvan kesän ensimmäisistä turistivieraista. Unkarissa vierailun haastavin puoli on kielimuuri - unkarilla pärjäät loistavasti, saksaa osaa lähes jokainen vanhemman sukupolven edustaja mutta englanninn kanssa on ainakin näin sesongin ulkopuolella haasteellisempaa. Toistaiseksi ollaan selvitty joka tilanteesta auttavalla saksalla ja hyvällä elekielellä. On saatu nauttia loistavia paikallisia keittoja ja koettu aivan uusia ihania ruokaelämyksiä heittäytymällä rohkeasti nauttimaan ravintoloitsijan suosittelemista annoksista.

Sesonkiajan ulkopuolella lomailu on aivan omanlaisensa jännittävä kokemus. On rehellisesti sanottava, että minusta vähemmän on enemmän - vähemmän valmista tekemistä, enemmän tilaisuuksia seikkailuille. 

Balatonin kulta-ajat ovat taaksejäänyttä elämää. Joskus 90 -luvulla Balatonin rannat kuhisivat elämää kesäisin kun ihmiset joka puolelta itäblockin aluetta suuntasivat Balatonin ranoille lomailemaan. Huippuvuosien loistoa on vielä nähtävissä autioituneiden rakennusten osalta. Bisnes ei enää kannata niinkuin ennen - Eurooppa on avoin ja toiset rannat kutsuvt Balaton veteraaneja. 

Mikäli kaipaat aurinkoa, rantahietikkoa ja uimista, muttet liiemmälti välitä remuavista turistimassoista suosittelen harkitsemaan Balatonia lomakohteena. 

Kaikki rantalomakohteiden plussapuolet,
ilman remuavia turistilaumoja.

Ainakin hetkeä ennen sesonkikauden alkua.




Mukavaa uutta viikkoa teille kaikille blogin lukijoille!

Palaan linjoille myöhemmin uusien lomakuulumisien kera.


Rakkaudella,
Sallamari

15. heinäkuuta 2015

MPK part VI - takaisin kotiin


Eläimet on noudettu hoitopaikasta, matkalaukut purettu. Pesukone pyörittää ensimmäistä likavaatelastia puhtaaksi, oma sänky on testattu ja hyväksi todettu.

Onnistuneen lomareissun kruunaa sulava paluu takaisin kotiin.

Borta bra men hemma bäst.





Ajattelin palata vielä minuutiksi reissun tunnelmiin ja kertoa yhden suuren unelmani toteutumisesta. Täällä blogin puolellakin olen muutamaan otteeseen kertoillut ihastuksestani kissakahviloihin ja  haaveesta pistäytyä kissakahvilassa. Viime syksynä jo sellainen kahvila piti toteutua Helsinkiin, sitten kuulin Tampereen omasta kahvilasta ja viimeksi joulun aikaan Tallinnassa vieraillessa mietin Tallinnan kissakahvilassa piipahtamista - vaan koskaan ei aikataulut ja kissakahvilan aukioloajat ole osuneet yhteen. Siitä huolimata toive kissakahvilakäynnistä on elänyt vahvana.

Niin se on, että maailmankaikkeus meitä kuuntelee.
AINA.

Ei sillätavalla, että se toteuttaisi mitä tahansa random toiveita, niinkuin elokuvissa - että mietit jotakin "tuo olisi kivaa ja tuo ja tämä" ja hups juttu ilmesty elämääsi silmää räpäytettyäsi. Maailmankaikkeuden vastaukset pyyntöihin ovat mitä moninaisemmat ja yleensä yllättävät.

Minut yllätti iloisesti Budapestin kissakahvila.
Siinä se oli - vastaus hartaaseen pyyntööni - neljän oven päässä meidän hotellin ulkoportista. Meinasi päästä itku, kun maanantai-iltana kahvilan oven edestä kävellessäni tajusin, mikä ihanuus minua odottaa aivan majapaikan nurkalla.


Eilen minä sinne kissakahvilaan sitten viimein pääsin.




 Budapestin "se toinen" CatCafe -niminen kissakahvila - ei siis se ydinkeskustassa sijaitseva kahvila, josta paljon on ollut mediassa juttua täällä meillä suomessakin - toivotti meidät lämpimästi 16 tassun voimin tervetulleeksi. Kissa-asukkaita kahvilassa oli neljä, asiakkaita pyöreät nolla meidän astuessa kahvilaan sisään.

En valitettavasti saanut tarkasti selville kissojen alkuperää - ovatko kissat lemmikkejä vai löytökodista pelastettuja. Rotukissoja kaikki nuo neljä kahvilan karvakaveria olivat - savannah ja maine coon oli roduista ne jotka tunnistin. Pienen jutustelun jälkeen selvisi, että kissoista kaksi on tyttöjä, toiset kaksi poikia. Juuri nämä kissat kahvilaan on valikoituneet siksi, että ne tulevat hyvin toimeen yhtenä laumana. Kissat asuvat ja elelevät pysyvästi kahvilan tiloissa.

 Kahvilan ovella meitä tervehti hinnasto - jonkinsortin sisäänpääsymaksukäytöntö. Ystävällinen hiukan englantia osaava kahvilanpitäjä kertoi sisäänpääsymaksun menevän sellaisenaan paikan ylläpitoon. Asia oli ok joten eikun sisälle kahvilaan - "Watch where you sit." -ohjeituksella meidät kehoitettiin istumaan sopivaan pöytään.

Kahvilassa oli tarjolla teen ja kahvin lisäksi virvoitusjuomia, olutta ja kakkuja. Suurin yllätys oli hinnoittelupolitiikka - ruoka-/juomalistassa ei ollut minkäänlaisia hintoja näkyvissä. Laskua pyytäessäni minut ohjattiin ovella olevan lahjoituslaatikon luokse - "Maksa mitä kykenet, kaikki käytetään kahvilan ylläpitoon ja kissoihin." - oli vapaasti käännettynä annettu maksuohjeistus.

Pienen ihmettelyn jälkeen selvisi, että ovella oleva pääsymaksulista on ehdotus sopivista summista ja juomista jokainen voi päättää mitä haluaa maksaa. Mielenkiintoinen käytäntö ja näyttää toimivan -  kahvila on ollut toiminnassa reilun vuoden verran ja jatkoa on luvassa.




Kahvilan kissat ovat kilttejä ja ihmisystävällisiä. Meidän saapumishetkellä - iltapäivästä viiden maissa - koko nelikko vaikutti olevan kovasti unisia. Hiljalleen uteliaisuus voitti uneliaisuuden ja yksi toisensa perään tuota maine coonia lukuuonttamatta kävi tervehtimässä meitä. Minussa kissoista eniten ihastusta herätti kuvassa esiintyvä harmaaraitainen Luna. Tämä hieman yksikertainen ja aavistuksen antisosiaalisen luonteen omaava hurmaava kissaneiti rakastaa yli kaken leikkiä pitkulanmallisilla sokerianospusseilla. Luna metsästää sokeripusseja onnesta mykkyrällä.

Aikaa kahvilavierailuun vierähti huomaamatta useampi tunti. PikkuS ja JunttiP pelasivat mukanamme olleella shakkilaudalla ja minä - siinä peliä sivusilmällä seurailessani - hellittelin kissoja rapsutteluin. Savannah kissa Sofie hauskutti itseään (ja meitä siinä samalla) napsimalla PikkuÄssän mehulasista vartioimatta jääneet pillit parempaan käyttöön leikkikaluikseen. Samainen Sofie tykkäsi tarkkailla pöydän päällä istuskellen shakkinappuloiden liikkeitä laudalla.

Olen niin onnellinen kissakahvilavierailusta!
Yksi iso unelmani on nyt vihdoin toteutunut.

Kissakahvila Budapestissä on kokemuksena varsin ihastuttava.
Suosittelen lämpimästi kaikille kissaihmiseksi tunnustautuville.

Lomareissu on ohi ja nkariseikkailut saatu päätökseen. Luvassa on vielä yksi reissun asuja esittelevä postaus ja sitten suuntaan katseen seuraaviin seikkailuihin.

Kiitos Unkari, kivaa oli!

Rakkaudella,
Sallamari


13. heinäkuuta 2015

MPK part V - Balatonin rannalta Budapestiin


Lumoava ihana Balaton on jätetty taakse haikeiden hyvästien kera - vielä me kohdataan, minä lupaan! Matkalla Budapestin piipahdettin vielä kerran ihmettelemässä lumoavan kaunista Balatonjärveä ja sen uskomattoman väristä vettä. Ohikulkumatkalla pistäydyttiin katsastamassa näkymiä Sigliget -rauniolinnan tornista.

Viimein saavuttiin tämän retken viimeiseen tukikohtaan. B&B Budapest Ville on tukkohtnamme seuraavat pari vuorokautta. Huomiselle ohjelmassa on shoppailua ja rennolla otteella Budapestin kiertelyä. Tähän saakka shoppailusaldoni pitää sisällään kolme viinipulloa - yhteen näistä viineistä ihastuin syvästi ensimmäisen yöpaikamme naapuribaarin baari-isännän sitä minulla maistatellessa - sekä yhdet uudet outletkylän urheiluliikkeestä ostetut alle kuuden euron uudet joogaleggingsit. Ihanat riemunkirjavat tarpeeseentulevat liikuntahousut siis.

Toiottavasti shoppailutahtini pysyy tllä taasolla myös huomenna - ei pelkoa että ylipainokilot uhkaavat lennolla. Oikeataan kun ei ole mitää sellaista (muuta kuin hyvää viiniä) jota ihan kipeästi tarvisin juuri tässä kohtaa elämässä. PikkuS laati itselleen hienosti listan huomista ostospäivää silmälläpitäen -  uusi musta ripsiväri, vähän karkkia, muutama uusi kouluvaate ja yksi lelu. Luulenpa, että näillä suunnitelmilla pysytään budjetissa koko reissu loppuun saakka.


Balatonin aaltoja, jykeviä linnan muureja sekä kotitekoista oikeasta jäätelöstä valmistettua pirtelöä.
kiitos, kiitos, kiitos

Jeanne de Archer from the Order of the white Unicorn - siinä tiivistettynä joku edellisistä elämistäni.
Hyvin on jousenkäsittelytaito edelleen hallussa, jokainen nuoli osui kohteeseen noin lautasen kokoiselle alueelle.

Kenkävalintani hymyilytti
- toisaalta tälläisillä muutaman nahkaremmin tossukoilla kai ne aikalaisetkin on linnassa vaellelleet.

750 years f the "Castle of Lake Balaton"

Budapest Ville toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi.
Hiljainen huone, pehmeä vuode - enempää en tähän hetkeen tarvitse.


Mukavaa uuden viikon alkua!

Rakkaudella,
Sallamari


11. heinäkuuta 2015

MPK part IV - Pustalta Balatonjärven rannoille

Matkan alkupää ja tunnelmia matkan varrelta.

Ollaan matkattu Pustalta Balatonjärven rannalle. 400 kilometrin verran mielenkiintoista maantietä ja maisemia, lounas sympaattisessa valtatienvarren kahvilassa, varpaiden kastelua Balatonin eteläpuolen aaltoihin ja viimein onnellisena perillä majapaikassa sai painaa hyvillä mielin pään pehmeää tyynyn pintaa vasten.

Varpaat aaltoihin ja pää tyynyyn - siinä matkapäivä tiivistettynä kahteen kuvailuun.

Balatongyörök majapaikan meille tarjroaa ihana Villa Astoria.

Balatonjärven länsipuolella vierailessa päiväretki Hévíz thermojärvelle - The Hévíz Thermal Lake - on lämpimästi suositeltava kokemus. Hévíz on euroopan suurin lämminvetinen vulkaaninen järvi, veden lämpötila näinn heinäkuun helteillä pyöriin 38 celciusasteen tuntumassa. Järven vesi sisältää koko liudan mineraaleja ja siten kylpeminen järvessä on kokonaisvaltaisesti ehehdyttävä kokonaisuus. Järvi on todella syvä, syvimmältä kohdaltaa se ulottuu 38 metriä maan alle. Tuon syvimmän kohdan pohjukassa sijaitsee kuuma lähde, joka syöksee uutta vettä järveen satojen litrojen minuuttivauhdilla.




Hévíz järven pohja on mineraalipitoisen mudan peitossa, joten pulahtaminen järveen tapahtuu  järven päälle rakennutusta "uimapavilijongista" portaita pitkin. Hévíz kylpylässä pääosaa näyttelee "lilluminen", ihmiset lilluvat hiljakseen jutellen järven keskiosissa joku uimarenkaiden tai vaahtomuovirinkuloiden varassa.

Lilluminen Hévíz jävessä on sangen ihastuttava kokemus. Vilkas - sukeltamista rakastava - kahdeksanvuotias rauhoittui myös nautiskelemaan lämpimässä järvessä renkaan varassa lillumisesta. Paikka on ihastuttava, mutta ei välttämättä ensisijainen kohde pienten lasten kanssa reissaaville - hyvä uimataito on välttämätön, jotta järveen uskaltautuu lapsen kanssa rennosti.





Aurinkorasva olisi voinut olla hyvä välinta tämän päivän asusteeksi. Suomalainen Sisu minussa ajatteli suoraviivaisesti, että eihän kukaan nyt veden alla onnistu nahkaansa polttamaan - totuus on teoriaa kivuliaammpi. Sekä JunttiP että minä punotamme nyt käsivarsista ja niskasta - PikkuÄssän käsivarret käsittelin onneksi aurinkorasvalla.

Kaikesta oppii,
ensi kerralla lisää vähän rasvaa itsellenikin.

Mukavaa viikonloppua!

Rakkaudella,
Sallamari


9. heinäkuuta 2015

MPK part III - HungaroSpa


Yleinen oletus : "Ei vesipuistoon voi mennä pilvisellä kelillä,
ei siellä oo sit niinku kivaa kellään."

Voidaan todeta heti kättelyssä, että tuollainen vain-helteellä-on-kivaa -ajattelu on So-Last-Season -osaston juttuja. Pilvinen päivä hellerajan paukkuessa on näet juuri optimi keli vesipuistohuvitteluun. Tuollaisena päivänä vesipuisto on juuri parhaimmillaan sillä

a, Ei tarvitse läträtä ylettömästi aurinkorasvan kanssa, eikä altaissa lillu rasvalauttoja kun koko allaskansalla ei ole tarve ylenmääräiselle aurinkorasvan lisäilylle joka vartin välein.
b, Vesipuistossa on mukavan rauhallista. Altaissa ja altaan reunamilla on reilusti tilaan verrattuna aurinkoisen hellepäivän tungokseen - yleinen oletus on varsin hyvin iskostunut ihmisten mieliin ja vesipuistopäivä ajoitetaan lomalla mieluusti siihen paahtavimpaan hellekohtaan.
c, Se onko hauskaa vai ei on 99% omasta asenteesta kiinni. Jos kivaa voi olla vain tukahduttavan kuumalla helteellä, on käsillä silloin hiukan sellainen oi-ja-voi -tilanne. Ketään kun ei voi pakottaa kivaan.



Tänään meidän reissuohjelmassa oli vuorossa ehkä yksi koko reissun odotetuimpia päiviä - ainakin jos kysyy PikkuÄssän mielipidettä asiaan - HungaroSpa Päivä.

Aloitetaan kertomalla heti kättelyssä yksi mokajuttu - teimme nimittäin megaluokan virheen tämän kylpyläreissun kanssa.

Kuvittelimme nimittäin, että tämän päivän ohjelmassa on nätti pikainen visiitti pienehköön-ja-ehkä-vähän-sellaiseen-itäblock-aikaa-henkivään kylpylään - miten väärässä sitä oltiinkaan.

HungaroSpa onEeuroopan suurin kylpylä kokonaisuus - noin 40 hehtaarin laajuinen ala pullollaan kaikkea toimintaa. HungaroSpa muodostuu neljästä erillisestä osasta - terveyskylpylästä, Aqua-Palace sisäkylpylästä, Strand ulkoallasalueesta sekä AquaPark vesipuistoalueesta. Vesihuvittelun ja kylpyjen lisäksi alueelta löytyy lisäksi ulkoliikuntapaikkoja sekä erillinen camping alue retkeilijöille.




Seuraavaksi muutama päivän aikana havaittu käytännön vinkki kylpylälomaa miettivälle.


Millä kielellä?

Sitä,mitä ei ole, sitä ei ole - HungaroSpan kohdalla tämä puuttuva tekijä henkilökunnan enemmistöllä on englannin kielen taito. Saksankielen osaamisesta on kovasti hyötyä, auttavallakin saksan sanastolla pääsee pidemmälle kuin englannilla. Kielikysymyksestä pääsemme aasinsiltaa pitkin  seuraavaan vinkkiin eli


Mitä se maksaa?

Pääsylippuja löytyy joka lähtöön, mutta ikävä kyllä englanninkielisen hinnaston löytäminen onkin sitten huomattavasti haastavampaa. HungaroSpa on ystävällisyydessään kehitellyt turistien iloksi (jokseenkin ryöstöhintaisen) yhdistelmälipun, joka kattaa sisäänpääsyn aivan kaikkialle - päivähinta tälläisellä yhdistelmällälipulla on suhteellisen kova, reilu 30 Euroa.

 Ei huolta, halvemmallakin pääsee kylpemään.

Ensiksi on syytä miettiä kahta asiaan ja tutustua nettisivuihin rauhassa ennen Spa reissua
Mitä minä haluan Spa päivältä?
Millainen on päivän retkiseurue?

Meidän retkiseurueeseen kuului kaksi aikuista ja kahdeksanvuotias uimataitoinen lapsi. Me hankimme Spa päiväksi "pienen" yhdistelmälipun, jolla heltisi sisäänpääsy Strand -osan ulkoaltaille ja AquaParkin huvittelualueille. AquaParkin liukumäet vaativat laskijalta vähintään 12-vuoden ikää sekä erillisen "lisämaksun" AquaPark päivälippuun, joten meidän kohdalla peruslippu riitti varsin hyvin. Mikäli retkiseurueessa on yli 12-vuotiaita vesiliukumäkijä rakastavia huimapäivä on tuo likumäkilisään investointi ehdottomasti suositeltavaa.

Pelkässä aikuisseurassa pääsylippu Strand -osan ulkoaltaille on riittävä, sillä AquaPark ei tarjoa likumäkiä lukuunottamatta aikuisille oikeastaan mitään extrakivaa. Strand osan ulkoaltaat ja 5 terveyskylpyläallasta tarjoavat loistavat puitteet päivän mittaiseen "lillutteluun". Puuhakas lapsiosasto sen sijaan nauttii enemmän AquaParkin merirosvopuistosta kuin terapia-altaista ja lapsen kanssa aika kuluu merirosvopuistossa seikkailessa (tai aurinkoisella kelillä reunalla makoillessa) hyvin.


No millainen mesta se on noin yleisesti?

Siisti ja turvallinen - siinä ensimmäisenä mieleen tullut sanapari. Yhtään tupakantumppia tai hylättyä oluttuoppia en nähnyt missään nurmikkoalueella vaikka sekä oluen nauttiminen että tupakointi on alueella aika vapaasti sallittua. Kylpylävieraat tuntuivat hallitsevan hienovaraisen nauttimisen sekä oluen että tupakan suhteen. Muutenkin alue on uskomattoman siisti. Vessat, altaat ja suihkutilat olivat minun havaintojeni mukaan kaikki siistissä kunnossa.

Ostimme lisämaksusta oman lukittavan "pukeutumiskopin" jonne ylimääräiset vaatekappaleet ja arvoesineet (kellot, avaimet ja muu piensälä) sai turvallisesti jäädä päivän ajaksi. Puhelimet ja rahat kulkivat  päiivän repussa mukana ja repun uskalsi jättää altaan reunalle näköetäisyyden päähän altaaseen pulahtamisen ajaksi. Minä olin jopa niin "huoleton" että jätin aurinkolasit pariin otteeseen pyyhekasan päälle. Ihmiset jättivät omaisuuttaan aika huolettoman oloisesti leiripaikoilleen, joten ilmeisen turvallinen paikka on noin varkaustilastoja ajatellen.


Millaisia tyyppejä siellä sitten on?
Että kehtaankomä ja voinkomä?

Ihan tavallisia tallaajia eli kyllä voit.
BodyConscious -pohdinnat kannattaa suosiolla jättää matkasta - ihan oman viihtyvyyden vuoksi. Spa vierailijat ovat sopiva sekoitus aivan kaikkea - kaiken kokoisia, kaiken ikäisiä ja kaiken mallisia. Iloinen hymy ja muiden ihmisten huomioonottaminen on paras asuste.

Ystävällisellä hymyilevällä käytöksellä saa positiivista vastakaikua.


Ihanan tavallinen kylpylävieras

Entä jos ei kamalasti viihdy kylpylöissä 
tai jos vaikka pukuhuonejaoittelu tuntuu tässä elämän hetkessä haastavalta?

Eipä hätää siinäkään tapauksessa - uiminen ei pakollinen sisältö Spa retkelle. Osa ihmisistä vietti iloista päivää ystävien kanssa puettuina ja tyytyivät piipahtamaan puolittain vedessä kahlailun ja pärskyttelyn merkeissä. Uimista ajatellen vaatteet saa Strand -alueella vaihdettua ihan rauhassa sellaisissa unisex-yhdenhengen-vaihtokopeissa tai ostamalla itselleen tuon oman "pukeutumiskopin", joten pukuhuoneiden osalta tilanne on jees.  

Suihkut ja vessat ovat sukupuolijaoitellut, mutta suihkuja löytyy myös ulkoa pikaiseen viruttamiseen (majapaikassa voi sitten peseytyä huolellisemmin). Vessoissa oli hirvittävän tyhjää ja huomasin olevani tilan ainoa asiakas, joka kerran kun piipahdin vessassa.

Uimataito ei sekään ole välttämätön, sillä osa altaista on todella matalia. Näin alueella useamman pyörätuolia käyttävän henkilön, joten pyörätuolissa olevallekin kylpyläreissu onnistunee. Lastenrattaiden kanssa alueella rullailee vaivattomasti.



Syöminen, juominen ja mitä niitä muita oheisjuttuja nyt on

Alueelta löytyy paljon syötävää ja juotavaa - myös herkkuja löytyy aika moneen makuun - pikaisella silmäyksellä kasvissyönti onnistuu, totaalivegaanin kohdalla en mene vannomaan. Kokeneemmat Spa kävijät varautuvatkin päivään eväiden ja omien aurinkovarjojen kanssa. Meidän tavallinen kolmihenkinen suomalaisperhe kulutti ruokaan, juomaan ja herkkuihin päivän aikana parikymmentä euroa - toim.huom runsas Spa -luonas on tämän päivän ainoa lämmin ruoka huomasinpa juuri.


Suosteteletko HungaroSpa vierailua?

Kyllä! Suosittelen lämpimästi.
Etenkin sellaisille etelänlomailuun kyllästyneille, mutta etelän lomakohtoiden tunnelmaa rakastaville. Viikon loma Hajdúszoboszlóssa HungaroSpa vierailun (tai vierailujen) kera on ehdottomasti harkinnan alle laitettava jännittävä vaaihtoehto. Hinta-laatusuhde on ainakin kohdillaan.


Näihin tunnelmiin!

Rakkaudella,
Sallamari



8. heinäkuuta 2015

MPK part II - Altaal eka, altaal vika

Hyvä päivä alkaa yhdistämällä  iloinen joogahetki ja onnelliseen aamu-uintiin. Ennen liikuntaa on hyvä
huokaista parvekkeella ja ihastella uuteen päivään heräävää naapurustoa.

Altaala eka, altaala vika on täydellinen yhdistelmä. koska allasosaston ensimmäisen ja viimeisen aukiolotunnin aikana aurinko on niin matalalla ettei palamisesta ole vaaraa eikä allas vielä houkuta auringonpalvojia. Maidonvalkoinen iho pysyy valkoisena ilman aurinkovoiteita ja muiden allaskäyttäjien määrä on minimissä. Parasta tässä taktiikassa kuitenkin on se, että ehtii nauttimaan allashetkestä hyvin, mutta kokopäivätoimisen altaassa notkumisen lisäksi sitä ehtii tehdä kaikkea muutakin kivaa päivän mittaan.

Lyhensin muuten otsikosta tuon monteripitkän Matkapäiväkirja -sanan kätevämminn muotoon MPK.

M3 Outletmyymälä on nähyty ja koettu - Sylvester teki suuremman vaikutuksen kuin outletmyymälän tarjonta.
Toki ostettu vesipullokin on pakattava omaan mainospussiin. Outletmyymälän naapurikylä Corbehaza
lumosi minut haikaranpesillä - pääkadulla lähes joka tolpassa oli vartavasten haikaranpesälle rakennettu lava.

Onnentäyteisiä allastunnelmia aamulla ja illalla.

Minä tiedän nyt minne haluan eläköityä!
Eläkepaikkani tulee olemaan ihastuttava Corbehazan kylä. Vaatimaton maalaiskylä, joka on omistautunut haikaroiden suojelulle ja niiden pesinnän auttamiseen. Ihana uinuva kylänraitti täynnä haikaranpesiä haikaraperheineen - minne katseensa vain käänsi silmä löysi haikaranpesän asukkeineen.

Eläkeläisenä minullakin on aikaa paneutua haikaraperheiden auttamiseen.

Ihana auttavainen Corbehaza ja ihanat haikarat.
Päivän ehdoton kohokohta oli tuo kylä haikaranpesineen. Tiukalle kakkosijalle kiilaa kyllä tuo meidän hotellin uima-allas hiljjaisina tunteina. Ajatelkaa, minun onnelliseksi tekevien asioiden kakkossijalla on uima-allas ja bikineissä hengailu - kukapa olisi muutama vuosi sitten uskonut jotakin tälläistä. Nautin tästä kaikesta sydän kiitollisuutta pullollaan.


Huomenna päästään toivottavasti kokemaan HungaroSpa tunnelmia.

Tänne ennustetaan kovaa myskyä täksi yöksi. Budapestissä on tietojen mukaan tullut tänään taivaan täydeltä vettä ja rakeita, joten jännittävä yö meillä edessä.

Rakkaudella,
Sallamari


7. heinäkuuta 2015

Matkapäiväkirja part I - Hajdúszoboszló

Ensimmäiset kolmisensataa kilometriä reissua takana - paljon peltomaisemaa ja pieniä piristäviä levähdyspaikkoja.
Olen suunaatoman kiittollinen vuokra-auton toimivasta ilmastoinnista.

Lämpimät terveiset paahtavan auringon alta. 
Ollaan saavuttu ensimmäiseen majapaikkaan, Unkarin Naantaliin eli aurinkoiseen Hajdúszoboszlón kesäkaupunkiin. Tämä kaupunki herää eloon kesäisin - toukokuussa kaupunki herättelee kesäkautta eloisien viikonloppujen voimin, heinäkuussa turistien virta hiljalleen alkaa ja viimein elokuun alusta kaupunki herää täyteen loistoonsa.

Naantalin lailla Hajdúszoboszló vetonaula on vesi - tosin merellisien tunnelmien sijaan täällä Hajdúszoboszló nautitaan kylpylätunnelmista. Kaupunngin ehdoton vetonnaula on kylpyläkeskittymä joka pitää sisällään vesipuiston, terveyskylpylä ja open-air uima-allasosaston.

Ensimmäinen reissupäivä on sujunut siirtymäreitillä Bedapestin lentokentältä tänne Hajdúszoboszlóon matakaa kertyy kiertoteitä rauhassa ajelle - samalla kaikkea kiinnostavaa tiiraillen - noin kolmisensataa kilometriä. Ulkoilman lämpötila tänään lähenteli 36 celsius astetta, joten meidänn helteeseen tottumattomien oli otettava tämä päivä kaikessa rauhsaassa - viileää automatkailua ja hotellin uima-altaalla lekottelua. 

Meidät majoittaa täällä Hajdúszoboszlóssa  Wellness Apartments  houneistohotelli. Hotellihuoneemme on näppärä pieni yksiö asuntokompleksin ensimmäisessä kerroksessa. Hotellin naapurista bongasin kerrassaan ihastuttavan aikuisten leikkikentän eli kehopainoharjoitteluradan. Tässä tukalassa kuumuudessa leikkikentän kokeilu jäi haaveeksi, mutta tavoitteenani on huomenna päräyttää aamu käytiin reippaalla puolen tunnin leikkihetkellä.


Urheilullinen ympäristö - hotelli sijaitsee urheilukadulla, hotellin välittömässä läheisyydessä on
hillittömän hieno aikuisten leikkipuisto (= kehopainoharjoitteluvekottimia) ja lähibaari  Spoert Cafe and Lounge
.
on meidän huoneen ovesta heti seuraava ovi.

Matkapäiväkirja 2015 on näin päräytetty käyntiin!
Stay tuned for more fun.

Rakkaudella,
Sallamari