3. maaliskuuta 2014

Maailmassa saa juuri sen, mitä vilpittömin sydämin rehellisesti pyytää.


Tunti sitten minulle on kerrottu, että työtehtäväni lakkautetaan.

Minä hymyilen helpottuneena.
Maailma vastasi pyyntööni.

Helpotus kumpuaa myös siitä, että juuri nyt minulla on varmuus siitä että kaikki viime kuukausien aikana kokemani ahdistus ei olekaan ollut mielikuvitukseni tulosta. Että esimies toden totta, tietoisena työtehtäväni lakkautuksesta, on vältellyt kanssakäymistä kanssani. Se raportti johon pyysin kommentointia pyysin sähköpostitse viidesti, sitä koskaan saamatta - ei mitenkään johtunut minusta. Nyt kerrotun valossa ymmärrän, että mitään kommentoitavaa ei ole ollut.
Sillä kaiken tiedettiin loppuvan - slut, the end - miksi kommentoida siis enää projektia, jonka tiedät jäävän ikuisesti keskeneräiseksi. Ja ne peruutetut tapaamiset - no, aikapeliä - tähän viimeiseen tapaamisen aikaa ja mielenkiintoa järjestyi loistavasti.

Minä kärsin kuukausia ja mietin, että miksi kummassa yhtä äkkiä kukaan ei välitä eikä ketään kiinosta, eikä tulevaisuuden suunnittelulle ollut yksinkertaisesti vain aikaa. 
Puhumattakaan siitä, että jotakuta olisi kiinnostanut pohtia tehtävakuvaani tai tulevia projekteja.

Minut jätettiin yksin odottamaan.


Minä itkin onnesta.
Minä olen vihdoinkin vapaa.
Vapaa painostavasta hiljaisuudesta ja välttelystä.

Kuukausia todellinen minäni on maailmankaikkeudeta pyytänyt,
näytä minulle tie vapauteen.
Minä haluan vapaaksi.

siinä se nyt on käsissäni
menolippu vapauteen


Hyvästi onnettomat päivät,
hyvästi tuntikausien tuskaiset pohdinnat,
että että mikähän helvetti siinä on kun ei tunnu
minun työni missän muodossa kiinostavan ketään.
Että mikähän mussa nyt on vialla, 
että mitähän mä teen väärin tai liian vähän.
Lopulta se selviää,
sellainen klassinen It's not you, it's me - juttu
Päätös, johon minä en voinut vaikuttaa.


Maailmalta pyytämisessä on riskinsä,
vastaus ei välttämättä saavu kaikkein miellyttävimmässä paketissa.
Mutta saapuu kuintekin.

Siitä saamme olla kiitollisia.

Rakkaudella,
Sallamari

ps: tämä teksti on alkujaan kirjoitettu 30.01.2014,
julkaistavaksi juuri tänään, juuri tällä oikealla hetkellä

edit 03.03.2014 - nämä olivat siis tunnelman juuri sen jälkeen, kun minulle kerrottiin, että työtehtäväni lakkaa. Se, millainen soppa kaikesta lopulta kehkeuytyi selviää blogitekstejä taaksepäin lukiessa.

in the end - loppu hyvin, kaikki hyvin.

End of an era



Yksi aikakausi elämästäni on tänään päättynyt - minut on tänään irtisanottu.
Samalla saatiin päätökseen tämä viikkoja kestänyt piinaava kissa-hiiri-leikki.

Kiitos kaikille teille, jotka sitkeästi seisoitte rinnallani kaikki nämä viikot.

Nyt seilataan täysin purjein kohti tuntematonta.
To boldly go where no man has gone before

Rakkaudella,
Sallamari

2. maaliskuuta 2014

What Katie did - ystävänpäivälahjani on saapunut

silkkipaperiin pakattu lahjalähetys


Kauniisti paketoitu kirje Englannista tipahti postilaatikkoon perjantaina.
Kirje sisälsi postia What Katie Did -verkkokaupasta - JunttiPeen minulle ystävänpäivälahjaksi tilaaman yllätyksen, Maitresse Bullet Bra vintage inspiroidut rintaliivit.


tissit tötteröllä


Uskomattoman metkat kapistukset nuo vintage inspiroidut rintaliivit. Liivit ovat ohutta, joustamatonta kangasta ja kupit itsessään ovat kartion malliset. Liivit tuntuvat päällä kovin erilaisilta kuin nämä modernit jokasuuntaan joustavat rintaliivit joihin tässä on vuosikymmenien saatossa tottunut. 
Ja ne muotoilevat tälläisistä turbokokoluokan rinnoista todelliset torpeedot, 
sellaiset metkat vähän suurikokoisemmat ketunnokat.

Liivit ovat yllättävän mukavat päällä, vaikkei joustoa materiaalista löydy yhtään.
Toistaiseksi ole sovittanut liivejä varovati päälleni muutman kerran, tosikäyttöä ne vielä odottelevat.

Palaan asiaan myöhemmin tosikäyttökokemusten kera.


Ylellisen tuntuinen silkkisä materiaali ja yksityiskohtaiset tikkaukset


näin kauniissa paketissa sain ystävänpäivälahjanai

Tälläisiä sunnuntaitunnelmia meillä.

Rakkaudella,
Sallamari