Olenko mä rikki ikuisesti

Niitä päiviä taas,

kun haluaa vain syödä, nukkua ja unohtaa elämänsä.

Mulla mättää työ,

mulla mättää koti,

mulla mättää aivan kaikki.

Mulla on oikeasti sellainen olo,

että mä kuolen.

Tai pikemminkin,

että mä voisin lakata olemasta.

Kun ei vaan huvittais yhtään.

Miks tää on taas tätä?

Samat ahdistavat ajatukset

pyörivät päämäärättömästi samaa tuttua ympyrää 

kuin ne vangitut iloisilla värillä maalatut hevoset karusellissä.

Ehkä joskus piti voida ruveta voimaan paremmin.

Se oli se alkuperäinen ajatus,

eikö?

Miksi mua ahdistaa taas näin paljon?

Mulla on taas sellainen,

 mä vihaan mun elämää -päivä.

Miksi mä olen onneton itseeni ja elämääni?

,kysyn pikaviestillä JunttiPeeltä.

En mä tiedä,

vastaa JunttiPee

kukaan ei teidä

JunttiPee ehdottaa terapiaa,

mutta jos se auttaisi,

niin miksi mä yhä märisen tässä?

Ehkä se vaatii ylläpitoa,

niinkuin itsestään huolehtimista you know.

Kun tuntuu pahalta,

on aika vahvistaa oikealta tuntuvia tuntemuksia.

Miksei mieluummin lobotomiaa,

tai jotakin vitun onnellisuuspillereitä?

Miksi mulla pitää olla tälläinen tila,

jota ei voi lääkitä millään?

Miksei voisi olla sellainen vika,

jonka voisi yksinkertaisesti vaientaa lääkkeellä?

Miksei tää ikinä helpota?

Siksi et sä oot rikki

olenko mä rikki ikuisesti?

Enkö mä olen mitään muuta kuin rikki?

Sä olet mun ihana vaimo.

mutta miksi mä aina palaan siihen samaan,

että musta ei ole mihinkään

tää on niinkuin joku vitun karuselli,

joka aina pyörii samaa ympyrää.

Elämä on.

Niin, mut kuka mua sitten auttaa?

Sä itse.

Sä tiedät että sä osaat ja susta on siihen.

Sun pitää vaan haluta sitä,

enemmän ku sitä että sä haluat vaan helppoutta.

Use your force Luke!

Voisiko LEAN menetelmällä korjata paskan päivän?

Toimisiko PDCA ajattelu arkisten paskarutiinien selvittelyssä?

Tähän ajatukseen palataan myöhemmin,

koska aijon kokeilla ja jakaa löydökset kanssanne.

*****

Blogi palasi tämän tekstin myötä hetkeksi juurilleen

 - brutaaliksi todenmukaiseksi terapiapäiväkirjaksi.

Koin tänään tarkeäksi jakaa tämän päivän tunteet koko kirjossaan kanssanne.

Huomenna blogi juhlii nimittäin kolmivuostista taivaltaan. En oikeastaan osaa sanoilla kuvailla, miten paljon hyvää blogi on tuonut elämääni - toipumista, selkeyttä ja uusia ajatussuuntia. Siitä huolimatta, että elämäni ei edelleenkään ole silkkaa ruusuilla tanssia eikä asuinpaikka ole vaihtunut Strömsöksi blogini on ihmisenä kasvamisen polulla yksi tärkeimmistä työkaluista jonka avulla olen kartoittanut polkuani eteenpäin
- Suurien Oivallusten Työkirja.

Tältä minusta  tänään tuntuu.
Juuri tänään tämä tunnekouhussa kirjoitettu teksti palvelee pyhintä tarkoitusta 

- muistutaa minua itseäni siitä miten blogi aikanaan lähtikään liikkeelle.

On huisia huomata kaikki tapahtunut ihmisenä kasvaminen itsessään
 - pysähtyä hetkeksi ja katsoa itseään rohkeasti todenmukaisessa valossa.

Että vaikka mä olen edelleenkin rikkinäinen,

olen minä aika perhanan paljon muutakin.

Esimerkiksi ihana vaimo.

Tänään osaan käsitellä tunteita ja tuntemuksia uskomattomalla tavalla - sen sijaan, että jäisin vellomaan synkkien ajatusten syövereihin uskallan rohkeasti nojata omaan sisäiseen voimaani. Todellisen Minäni rakkaudentäyteinen ääni kaikuu kirkkaimmin ajatuksissani - kunhan sitä rauhassa hetkeksi pysähtyy kuuntelemaan.

I Use the Force.

Rakkaudella,

Sallamari

May the Force be with you.

Katse kesään

Takatalven tuliaisinaan tuoman loskan lätistessä jalkojen alla on mielestäni mitä parhain hetki suunnata katse hetkeksi kohti tulevaa kesää.

Kesalomareissu on varattu, mitään superyllättävää matkakohdetta ei luvassa ole tänänkään vuonna - tuttu turvallinen Budapest valikoitui viimein tämänkin kesän lomakohteeksi. Viime kesänä alustavasti pohditut lomasuunnitelmat, kuukauden mittainen autoloma ranskanssa kera au-pair Charlotten ja Miselmi-tädin, muuttuivat koululaisen pitkän kesäloman myötä kahdeksi kokoperheen yhteiseksi lomaviikoksi. Ei pientä koululaista tohdi yksin kotiinkaan jättää, joten vuoro viikkoja lomaillaan koululaisen seurana kokoperheen lomaviikon lisäksi.

Budapest on hyvinkin tuttu lomakohde, mielestäni yksi euroopan ihanimpia kaupunkilomakohteita. Edullinen vierailla, pullollaan ihania kylpylöitä ja paljon perheystävällistä katseltavaa. Tänä vuonna me suuntaan Budapestiin vähän toisenlaisella ajatuksella - tänä vuonna napataan alle vuokrata+auto ja majoittutaan AirBnB tyyppisesti "kotimajoitukseen". Ensin suunnataan muutamaksi päiväksi Budapestin ulkopuolle ja lopuiksi lomapäiviksi etsiydytään jonnekin Budapestin keskustan tuntumaan. Ajatuksena on auton kanssa kierrellä ihan uusia alueita Budapestissä ja lähitienoilta. Vierailla sellaisissa kylpylöissä joissa vielä ei olla vierailtu.

Lennot, vuokraauto ja alkupäivien majoitukset on jo varattu - sitten vain odotellaan sitä kesää.

*****

In English

Snow is falling down and all yards are currently filled with ice cold slush

Why o why?

 I feel that today is the best day to think about upcoming summer.
Today we booked our summer holiday - 8 days in Budapest on July.

We have visited in Budapest before - I could almost say that Budapest is one of my favorite cities in whole Europe. This time we gonna travel with different attitude, not staying in the city area the whole holiday. We planned to rent a car and book AirBnB type of accommodation somewhere a bit outside of Budapest city area for few days. End of the holiday we plan stay in Budapest and enjoy the city life. Flights are book, car rental sorted - only thing missing now is the summer.

Oh Spring, where are thee?

*****

Rakkaudella,

Sallamari

Fly like a Feather - Acro Yoga Workshop

Hop we go - lämmittelyherjoituksia

Ihana kolmetuntinen AcroYoga workshopin merkeissä takanapäin. Olo on kiitollinen ja äärimmäisen onnellinen. Olen niin sanomattoman iloinen siitä, että olen löytänyt acrojoogan elämääni.

Nimensä mukaisesti acro yoga on yhdistemä akrobatiaa ja joogaa - tarkennettuna pariakrobatiaa ja joogaa. Se on yhteisöllinen harrastus, joka samanaikaisesti kasvattaa itseluottamusta sekä rakentaa luottamusta ihmisten välillä. Ydinajatuksena on ihmisten kesken tapahtuva luuottamuksellinen toiminta ja ennenkaikkea hauskanpito.

Tähän kohtaan herkemmän jo valmistelevat puolustuspuhetta siihen että kyllähän minäkin joo ja ihan kiinnostavalta näyttää...mutta kun minä olen tälläinen (tämän ikäinen, tämän kokoinen, tämän näköinen, näin ujo, tälläisessä kunnossa...)

Well - sovitaanko niin, että minä saan ensin tähän väliin 17 sanaa,

ja sitten annan sinulle tilaisuuden sanoa ennakkokäsityksiin pohjautuva jyrkkä, 

kyllä mieleni tekisi, mutta ei nyt kuitenkaan

On tullut hetki ampua alas kaikki perinteiset käsitykset siitä

 millainen ihminen voi harrastaa (ja minkälaisessa roolissa) akrobatiaa.

Jokainen perusterve ihminen voi harrastaa Acrojoogaa,

eikä kehon fyysinen koko määritä ihmisen roolia liikkeissä.

Katsokaa vaikka itse - kuva puhukoot puolestaan.

Stor ock liten - sulassa sovussa ja juuri oikeissa rooleissa

Vuoroa vaihdelleen jokainen pääsi kokeilemaan acro joogaa kaikissa mahdollisissa rooleissa.
Kuvissa kanssani temppuilee Maria Härmä, Arco Yoga workshopin järjestäjä.

Kerrankin näin ihanaa liikuntaa kotikaupungissa ja sellaisessa välissä, että tälläinen reissutyöläinenkin ehti mukaan.
Lisää tälläistä kivaa elämääni, kiitos.

Acrojooga liikkeissä on karkeasti jaoiteltuna kaksi roolia - pohjatuki ja lentäjä. Lisäksi tarvitaan avustajia tukemaan liikkeen kumpaakin osapuolta sivusta ja varmistamaan että liikkeet tapahtuvat turvallisestija kehoa kunnioittaen. Oikea tekniikka on asentoharjoituksissa keskeisessä osassa. Ihmiskeho on niin uskomaton - ihana, vahva ja kyvykäs - oikealle paikalle sijoitettuna meidän kehomme on kykenevä kannattelemaan uskomatonta painolastia verrrattaen vaivattomasti.

Minulle antoisinta acrojoogassa on nimenomaan parintyöskentely.  Toise ihmisen avoin ja luottamuksellinen kohtaaminen. Minusta on myös hienoa, miten toisen painoa kannattelemalla opin uuttaa omasta kehostani - huomaan miten paljon kehoni on kykenevä kevyesti tekemään oikein suoritettujen liikkeiden ja oikein sijoitettujen asetojen avulla. On ilo huomata miten kaksi ihmistä kommunikoi sanattomasti kehon avulla, miten toisen ihmisen keho rentoutuu lentoasennossa, siinä samassa kun jalkani löytävät oikeille paikoilleen hänen lentoaan tukemaan.

Myös lentäminen on ihmeellien mieltä avaava kokemus. Ensimmäinen lentokertani oli kirjaimellisesti silmiä avaava kokemus - heti ensimmäisellä kerralla jouduin heittämään romukoppaan omat uskomukset siitä mihin minä kykenen.  Rohkenin huomaamaan, että minun kehoni on kykenevä lentämään - nousemaan ilmaan toisen ihmisen nostamana keveästi kuin höyhen. Eikä vain siksi, että nostaja on maailman vahvin supervoimamies (supervoimamies nostaa ilmaa mitä vaan, eikö) - avainsanoina onnistuneeseen lentoon on uskallus luottamus ja halu työskennellä yhdessä.

Yksi tämän päivä hienoimpia tuntemuksia, oli hetki jolloin kannattelin kanssatreenaajaa säärieni varassa. Oli hämmentävää huomata, miten kevyesti minun kehoni kannatteli myös tuon toisen ihmisen painoa - miten vaivattomasti oikein suunnatun liikevoiman vuoksi temppu olikin mahdollinen. Että tuossa tuo nyt seisoo minun ilmaan nostettujen jalkojeni sääriosan päällä ja minä hymyilen.

Aika cool temppu, eikö?
Toimivaa yhteistyötä kummankin osalta.

Kolmen naisen kannattelijja

Arcojoogan yksi ehdoton viehtäys piilee loputtomassa mahdollisuudessa oppia uutta. 

Tänään järjestetty kurssi oli tasoltaan alkeiskurssi, mutta pidemmälle ehtineet harrastajat eivät kyllä hekään pitkästyneet. Jokainen kohtasi oman kehon ja taitotason mukaanaantuomat haasteet, eikä meistä kurssilaisista ollut yhtäkään, joka ei kurssin päätyttyä olisi todennut ylittäneensä kurssin aikana itseään. Helpoista liikkeeistä lähdettiin liikkeelle (kokemukseni perusteella acro ooga tunneilla lähdetään aina etenemään ihanien pelkistettyjen perusliikkeiden kautta), liikkeittä harjoiteltaessa ihanat ohjaajat neuvoivat ja opastivat jokaista paria viemään liikettä pidemmälle ja etsimään omaa taitotasoa vastaavan haastavuusalueen.

No nin, mutta jos tällänen menee tollasta acro juttua kokeilemaan niin siellä vaan nauretaan.

Well, olet oikeassa acro joogassa nauretaan ja paljon nauretaankin - mutta ei Sinulle eikä siksi ettet osaisi jotakin tai että teet jotakin erilailla kun superacrobaatit. Tunnilla nauretaan koska acrojooga on haustaa ja yhdessä on kiva tehdä asioita. Tunnilla nauretaan vapautuneesti uuden asian oppimisen synnyttämästä ilosta - samalla tsempaten ja kannustaen kanssaharjoittelijoita.

Kyllä,

sinä voit ja sinä uskallat.

Ikään, kokoon, sukupuoleen ja kehotuntemukseen katsomatta.

Riittää, että acrojooga tavalla tai toisella kiehtoo sinua ja vaikuttaa sinusta mukavalta.

Ennakkokäsitykset itsestäsi, 

muista acrojooa harrastajista,

olemattomista vaatimuksista,

sekä siitä että kuka ja millainen saa ja voi harrastaa acrojoogaa

on tässä kohtaa hyvä nakata alla kuvattuun

ennakkoluulojen roskakoriin.

Ennakkoluulojen ja -oletusten roskakori

Kiitos ihanasta ja mukavasta acrojooga workshopista

hurmaaville ohjaajille Valtteri Ranta ja Johanna Kellomäki

kuin myös kaikille ihanille kanssalentäjille.


*****

In English

Today I am super grateful for amazing Acro Yoga workshop.
Acro Yoga is one of the most amazing hobby I have ever tried. I am so grateful I have found acro yoga in my life. Because arco yoga has help me a lot with my journey to self love.

I have always loved circus and acrobatics - ever since I was a little girl I have dreamed about doing amazing trick like real acrobats in circus do. But I always was too big, or not so gifted, or too old, or not enough talented to actually try out any of things I felt that would be cool to lean. Until I found acro yoga and learned that my size or physical fitness level does not stand between me and cool acro tricks. 

First time I tried acro yoga I was so nervous - apologizing that I am this big and so clumsy and feeling almost sorry for whoever was to put to base my fly moves. Lucky me, I met so lovely people who thought me - by showing and letting me try thing out - that actually size or psychical fitness level does not matter much in acro yoga. With right technique and sedate transitions, starting from very easy moves, my body is able to handle so many cool acro yoga moves. My self confidence is grown a lot with acro yoga. I have also learned a lot about trust - how easy and effortless it really is to trust and rely on other people while working together with them.

If you always wanted to do something fun and learn amazing thinks about your body, I recommend you to give Acro Yoga a try. And trust me, you do not need too worry about size or fitness level issues - you gonna be fine. An no, no one is gonna laugh you cause you are fat or because you can not make such awesome moves someone else maybe is doing. People are gonna laugh in acro yoga classes, but they are laughing with you. There most likely will be cheers and laud applauses, whenever someone succeeds to overcome a personal trust issue and pull a new move - that happened to me, and boy it felt good. It make me laugh out of happiness.

The last picture - a garbage bin - is here to represent a very suitable place for all preconceptions and stereotype images one might have about Acro Yoga - especially what sort people with which sort of body type so on should be doing Acro Yoga.

Acro Yoga is suitable for anyone, 
big-small-fit-fat-young-old
(anyone free from any severe medical condition)

If you ever been even a slightest bit curious about acro yoga,
you absolutely should give it a try.

It is worth it.


******


Rakkaudella,
Sallamari

Letter to Simon - sisäinen tuomarini

Hei Simon,

sinä sisäinen tuomaripaskiaiseni.

Kiitos viimeisestä. Lähinnä siitä, että olet muutaman viimeisen päivän ollut kohtuu aktiivisesti äänessä ajatuksissani - sinällään ihan kiva että joku juttelee, mutta vähitellen kaipaisin taas omaa rauhaa. Juteltaisiinko ihan aluksi halki ja pinoon se kaksoisleuka-asia. Simon, minä tiedän että naamaa väännellessä eri ilmeisiin tuo kaksoisleukani tulee näkyvästi esille - so? Tähän päivään mennessä näiden 36 elinvuotta sisällään pitävät elämäni päivät - joista kaksoisleulla varustettuja ehkä kolmasosa - eivät ole tappaneet minua siitäkäänn huolimatta, että sinä olet tehnyt kaikkesi saadaksesi minut luovuttamaan. Olet herkeämättä kehoittanut  minua tarttumaan syvään itsevihaan ja sitä myöten äärimmäisiin itsetuhoisiin tekoihin, vedoten siihen miten rumaa ja iljettävää on omistaa ihraiset reidet tai nyt tuo viimeisimpänä kritiikin kohteeksi löytämäsi kaksoisleuka.

Tiedän sisälläni ihan selvästi toimintakuviosi. Että sinä villiinnyit nyt tähän äänekkääseen kritiikkiin minun selatessani läpi lauantain bileiden kuvasatoa - kaikki sellaiset valokuvat minusta, joiden suhteen minä en ole ollut täydellisessä kontrollista, näemmä kiihottavat sinun toimintaasi.
Niin by the way muuten, lauantai oli todella kiva ilta ja kiitos kysymästä, minulla oli vapaaa ja onnellinen olo. Minä rakastin ja sain vastaanottaa rakkautta vaihtarina omille avoimesti osoitetuille tunteilleni. Olin iloinen ja onnellinen - sain jakaa ja vastaanottaa iloa ja onnellisuutta.

 Mutta takaisin niihin sinua inspiroineisiin kuviin joissa useammassa kuin yhdessä vilkkkuu selkeästi vilkkuu tuo kaksoisleukani - oi voi. Sinä näet kuvissa vain ne kaikki virheelliset kohdat ja lietsot minua rankaisemaan itseäni niiden vuoksi. Kerrot ääneen miten lihava ja saamaton minä olen - miten paljon kauniimpi ja ihmisten mielestä rakastettavampi minä olisinkaan puolet pienempänä. Tai oikeastaan ehkä kolmanneksen kokoisena. Kutsut minua lihavaksi lehmäksi - mitään aikaansaamattomaksi ihakasaksi, jota kukaan ei koskaan oikeasti voi rakastaa. Koitat saada minut uskomaan, että jokaisena hetkenä jolloin katseeni ei ollut kohdistettuna ihmisiin he nauroivat minulle.

Well, you are entitled to your opinion.

Minä näen kuvissa elämästä kauniina nauttivan vapaan ihmisen.

Minä näen kuvissa itseni ihanana ja rakastettavana - juuri tässä hetkessä ja tässä kehossa.

Minä näen kuvissa kriittisellä ajatuksella tarkastellessani elämäntarinaa - ne teot, kokemukset, tuntemukset ja valinnat jotka ovat rakentaneet minusta tämän ihmisen juuri tässä kohdassa elämääni.

Minä hyväksyn jokaisen niistä.

Olen rakkaudellisessa rauhassa oman historiani kanssa.

Olen tehnyt parhaani.

Elänyt elämääni.

Dear Simon, oletko huomannut miten suhteemme onkaan muuttunut. Sinä puhut minulle entiseen malliin - kritisoit ja tuomiset - erona entiseen on se, että tänään minä jätän sinun sanomiseni aivan omaan arvoonsa ja ummistan korvani sinun ääneltäsi.

Minun sisäinen minäni on saanut rakkaudentäyteisen äänensä vahvasti kuuluville elämssäni.

Haters gonna Hate - niin se vain menee.
Vapaata tahtoa ilmentää se,
että vihaajan ääneltä voi minä hetkenä tahansa sulkea korvansa,
valita jatkavansa elämäänsä onnellisena rakkaudentäyteisien ajatusten kanssa eteenpäin.

Tänään tanssitunnilla katselin itseäni rehellisesti peilistä ja mietin tukevia reisiäni - itseasiassa vertasin reisiäni muiden tunnilla kanssani hengaavien reisiin. Totesin, että omani ovat joukon paksuimmat ja tulin surulliseksi. En paksuista reisistäni, vaan siitä tosiasiasta että tuolla hurmaavan ihanalle tanssitunnille ei ole eksynyt/rohkaistunut/löytänyt tietään muitekin ihania reheviä ja reiteviä naisia minun lisäkseni. Silllä Charleston-tanssi vain on mitä mainiointa ajanvietettä - isommallekin ihmiselle. Kehon fyysinen koko, kun ei itsessään ole este iloiselle liikuntakokemukselle.

Sisäisen tuomarin ääni ja sen absoluuttinen uskominen sitä vastoin on.

Minun reilun kokoiset reiteni tanssittivat minua läpi tunnin  tasatahtiin hennompien hennompien - jopa tuolla maagisella Tight Gapilla varustettujen - reisien kanssa. Meillä kaikilla tunnille eksyneillä oli aivan yhtä mukavaa - siis mikäli nyt ylipäätään pitää tanssimisesta ja viihtyy tanssitunnilla - kehon fyysisestä koosta viis.

Jotakin sinäkin Simon siinä tunnin alussa minulle märisit. Että katso nyt lehmä, miten oletkaan saanut itsellesi aikaa tuollaiset kolossaaliset pylväät - oikeiden reisien irvikuvat. Tai jotakin sinnepäin, en tarkalleen muista koska keskityin ihailemaan kehoni kivoja puolia - miten miten hyvältä näytän korsetissa -  ja märinäsi menivät minulta ikään kuin ohi minulta.

Niin ja entäs se äskeinen - että pitäisi syödä lisää, ahmia ainakin litra suklaata ja nuo kaupasta ostetut popcornit kaikki kolme pussia yhdellä hurauksella - olet siis vahvasti sitä mieltä, että sinä olet oikeassa ja minä lihava ruva lehmä jonka ainoa keino mihinkään rakkauteen verrattavaan tunnekokemukseen on nyt ahtaa nuo popcornit pikavauhtia naamaan.

Tiedätkö mitä - minäpä uhmasin taas mielipidettäsi ja kipaisin saunareissulla vähän rehellisin silmin katsastamassa itseäni vessa peilistä. Ihan apposen alastonta itseäni. Arvaa mitä Simon, en suostunut tuntemaan häpeää itseäni katsellessa ja aktiivisin ajatuksin päätin antaa jokaiselle kehoni osalle hiukan lisää rakkautta. Sanoin rakkaille reisilleni kiitoksen hyvästä tanssitunnista. Kiitin rintojani siitä että ne tasaisesti killuvat siinä missä killuvat, sen sijaan että esimerkiksi keskittyisivät aktiivisesti kasvattelemaan syöpäsolu. Kiitin kohtuani, vaikka tänään se krampeillaan vähän kiukuttaakin minua - krappailustaa huolimatta kohtu on oikealla paikallaan ja toimintakuntoinen, juuri niinkuin toivoa saattaa.

Kirsikana kakun päälle kiitin kaksoisleukaani - siitä että se on olemassa. Kaksoisleukani ansiosta katson päätäni tarkemmin ja leuan olemassaolon huomioituani jatkan matkaani eteenpäin kasvoissani ja huomaan hymyni oikeasti olevan aika lailla valloittava. Puhumattakaan silmistäni, se ovat hienot. NIin ja haastaahan tuo kaksoisleuka olemassaolollaan minut kehittämään meikkaustaitoja. Kun puolet minua isommasta miehestä saa oikealla meikillä tyrmäävän naisen hurmaavine kasvonpiirteineen oikealla meikauksella, mitäpä tässä nyt sitten feminiinisellä luustolla varustettuna enempää itkemään - pensselit heilumaan vaan ja harhautushommiin.

Oppimissarkaa riittää.

Joten Simon, tehdäänkö diili
- sinä vaikenet hetkeksi vihapuheinesi. sillä esille nostamasi seikat me ollaan nyt tässä käyty aika perusteellisesti läpi ja todettu, että minun sisäinen kokemukseni ja minun maailmani totuus on aika lailla toisenlainen kuin millaiseksi sinä maailmaa suorine sanoinesi värität. Sinä siis hiljenet ja minä omasta puolestani keskityn rakastamiseen - itseni ja muiden ihmisten rakastamiseen  noin niinkuin tarkennettuna - ja oppettelen siinä ohessa sitten kaikkea uutta jännää (niinkuin täydellisen kaksoisleuan kadottavan varjostusmeikin teon).

Se joka sanoo, että todellista toipumista on tapahtunut kun kritisoivat äänet päässä lakkaavat kuulumasta, puhuu minusta perättömiä. Oikea toipuminen on tapahtunut, kun päässä edelleen kaikivat vihapuheet lakkaavat vaikuttamasta ja menettävät merkityksensä.

Haters gonna hate.

So what.

Minä keskitän energiani rakastamiseen.
Rakkaudellisiin ajatuksiin.

Minä vain rakastan.
Jopa sisäistä vihaista tuomariani.

Rakkaudella vihaajille,
ta-da-da-daaa!

Because I am worth it!

*****

No words in English.
Not today.
I only found correct words in Finnish.
Maybe I one day re-write all this in English.
Until that - GoogleTranslate.

*****

Rakkaudella,
Sallamari.

Kulttuurinurkka vol II - burleskia ja politiikkaa

Tunnelmat hetkeä ennen Hoohetkeä ja sitten kun kaikki on ohi

Takana on rakkaudentäyteinen viikonloppu täynnä ihania ihmisiä ja elävää kulttuuria.Tälläkertaa kulttuurinurkassa tarinaa tapahtumasta,  jossa minä olen ollut yhtenä tekijöistä tuottamassa ihastuttavia kulttuurielämyksiä.

Tämän päivän kulttuurinurkan tarina on katsaus lauantaina järjestettyyn erilaiseen vaalitilaisuuteen - ystäväni Mari on ehdolla tämän kevään eduskuntavaaleissa ja lauantaina tuettiin Marin kampanjaa Paljastuksia -nimisen burleski-illan merkeissä.

Ilta oli minun ajatusmaailman näkökulmasta miellyttävintä burleskia - rakkaudentäyteistä ja vähän kotikutoista - ei vakavastiotettavaa ja dollarinkuvat silmissä kiiluen suoritettua ruutiiniksi hiotta toimintaa. Oman arjen ohessa kasaan hiottuja esityksiä, jotka ammentavat käyntivoimansa puhtaasti halusta antaa oman osaamisen kautta jotakin materiaaalitonta tukea hyvään tarkoitukseen
 - Let me show my support.

Minä pidän näkökulmasta, että maailman aikoien alussa ihmiset on alkaneet tekemään teatteritaidetta luodakseen täytettä tyhjiin hetkiin ja ilahduttaakseen muita - ja teatteritaiteen perintöä burleski on. Burleskissa pitäisi ennenkaikkea olla tilaa tunteille - ilolle, ihailulle, rakkaudelle, inholle, pelolle, ennakkoluulolle - ja paras burleski on sellasita mikä tuo noita tunteita pintaa.

Tunnetta lauantai-iltana oli tarjolla koko salin täydeltä. Esitykset pullollaan rakkautta ja jokainen esitys oli itsessään ihana osoitus siitä, miten paljon ihmiset on valmiita antamaan omasta ajastaan hyvän asian tukemiseen. Useammalle mukaan uskaltautuneelle ilta oli ensikosketus burleskin maailmaan, eikä mielestäni mitenkään huono kosketus - sellainen matalan kynnyksen lämminhenkinen burleskitilaisuus.


On niin sanattoman hyvä fiilis illan jälkeen.
 Rakkautta
,rakkautta vaan.

Rakkautta ja yhteen hiileen puhaltamista.

 Mari on kaikin puolin aivan ihana. Oli äärimmäisen hauskaa tehdä improvisaatiojuontoa Marin kanssa ohjelmanumeroiden välillä - miten kauniisti me kaksi löydämme hetkessä samoille ajatusaalloille. Tuonne se menee ja minä seuraan perässä ja kun minä lähden tähän suuntaan tiedän että tuon toisen ajatukset kulkeutuvat samaan suuntaan - saumatonta yhteistyötä sanoisin.

Olen äärimmäisen otettu, että sain juontaa kyseisen burleski-illan ja olla mukana tukemassa omalta osaltani Marin vaalityötä. Burleski-iltaan täysillä mukaan heittäytyminen on ehkä hauskin tapa ikinä tukea toisen ihmisen vaalityötä.

Kiitos Marille ja kaikille mukana olleille.

(kahdenkymmenensekunnin vaalimainos
Mari Saario
- ihana VIHREÄ ehdokas Varsinais-Suomen vaalipiirissä numerolla 127 
 kahdenkymmenensekunnin vaalimainos päättyy)

Kuva - Johanna Ahonen Photography

Kuva - Johanna Ahonen Photography

Loistavasti alkanut viikonloppu jatkui sunnuntaina kulttuurin nauttimisella. Salon taidemuseo Veturitallissa on tällä hetkellä tarjolla henkeäsalpaavia afrikan luotoa kuvaavia taidevedoksia. Kansainvälistä arvostustsa nauttivan taiteilija Nick Brandtin näyttely on rikkonut tähän päivään mennessä jo museon aikaisempia kävijäennätyksiä. Näyttelyssä on esillä runsaat 60 isokokoista afrikan luontoa ja elämisä käsittelevää mustavalkokuvaa.

Kuvat ovat pysäyttävän kauniita. Kuvat onnistuvat yhdellä kertaa olemaan sekä repivän raadollisia, että sisäänsä vetävälla tavalla lumoavan rauhoittavia.

Suosittelen lämpimästi näyttelyyyn tutustumista kaikille.

Jos olet liikekannalla Salon suunnalla, piipahda ihmeessä Veturitallissa.
Viiden euron sisäänpääsymaksu ei ole mahdottomasti pyyydetty näin hienosta näyttelystä.

Edit - sain parikin kyselyä Facebookin puolella, josko tietäisin mihin asti Nick Brandt on Veturitallissa esillä ja siitä inspiroituneena ajteelin tännekin lisätä, että On this earth, a shadow falls - näyttely on esillä Salossa aina 17. toukokuuta saakka.

Instagram päivitys näyttelyn keskellä

Suosikkityöni kaikkien ihanien töiden joukosta - kirahveja kuinkas muutenkaan.

*****

In English

My weekend was full of good things.

I has an opportunity to host a lovely fundraiser event for a parliament election campaign.

A Burlesque night.

Burlesque and politics - such a lovely combination.

Beautiful evening full of
laughter, love and endless support.
Beautiful people with beautiful thoughts.

I feel so happy.
Thank you for inviting me to be a part in such a jolly event.


*****


Rakkaudella,
Sallamari

P333 kevätkokoelma ja ne pari uutta vaatetta

Ensimmäiset valkopohjaiset printtihousut sitten 90-luvun teinivuosien.
Housut - Lidl (yllätys, yllätys) / uusi hankita
Paita - Esprit / vanha
Nilkkurit - Minna Parikka / vanha
kaulakoru - lahjoitus Anniinalta / uusi lahja
kissan ilme - epic

Hame - H&M / uusi hankinta
Paita - kirppislöytö / vanha
Nilkkurit - kirppislöytö / vanha
Päähuivi - Glitter / vanha
huivin koristeena korvakorupari Anniinan korulahjoituksesta / uusi lahja

Hame - H&M / uusi hankinta
Paita - Esprit / vanha
Kengät - H&M / uusi hankinta
kaulakoru / ikivanha

Hame - H&M / uusi hankinta
Paita - kirppislöytö
Kengät - krippislöytö

Mekko - vanha tuttu lempimekkoni
Alushame - Ebay / vanha
kengät - työhuoneballeriinat
koru - uusi kokeilu / muokattu vanhasta korusta
päähuivi - vanha tuttu huivi

Vielä hieman on vielä tuo P333-II/15 kokoelmani hakusessa - muutama vaate uupuu vielä. Odottelen rauhassa kevätkelejä, kun lämpötila vihdoinkin vakautuu teen lopullisempia valintoja ulkotakkien, laukkujen ja kenkien osalta.

Toistaiseksi siis elelen alle 33 vaatekappaleen kokoelmalla. Eipä sillä, mitään hätää ei ole tullut vielä eteenn ja toistaiseksi jokaiselle päivälle ja jokaiseen tilanteeseen on löytynyt oikeat vaatteet.

Minimalistinen vaatekaappi vaan on niin jees keksintö.

*****

In English

My new Project 333 - II/15 wardrobe is still not finalized yet. I have given up all the rush, and I patiently wait for warm spring weathers. When spring finally arrives, I will then update all jackets, bags and shoes to my "spring collection" - until then I use the winter collection ones.

I have bought 2 new striped skirts to my wardrobe. Striped items - especially skirts - are something very me. Gosh, I love stripes so much. If I had to choose one print I would be wearing the rest of my life, it would without a doubt be the stripes.

My new flower printed pants are surprisingly wonderful thing. I initially bought them, cause I thought they looked very kitschy - and I love kitsch things. But the more I wear them, the more I like them - because they are actually very flattering to me and feel so comfortable. 

Currently I am so inspired about those white pants, that I am truly thinking about finding another pair of kitschy pant to my collection. Me - the skirt girl - is dreaming about more pants.

 Sounds quite surprising or what?

*****

Yllättikö uudet vaatehankintani?

Tuskinpa, sillä kovin ovat minun näköisiäni nuo hankinnat. 

Ne suorastaan kuiskivat minun nimeäni.

Tästä on siis lupa vetää johtopäätös,

että olen viimeinkin löytänyt vahvasti sen oman tyylin.

Rakkaudella,

Sallamari

Body Positive Art

"oho, en mä tiennytkään että sä osaat piirtää."

"ai kui? mähän piirrän aika melkein aina."

Random keskustelu joka käytiin Sannan ja minun välillä siinä Ämmäkahvien lomassa.

Mä olin ihan yllättynyt, että jollukulle oli aivan uutta että mä piirrän. Mustakun itsestä tuntuu, että mä piirrän lähes aina. Tai no niin, mä olen piirtänyt aina ja piirrän kausittain tosi paljonkin. Ehkä viime kuukausina on ollut hiljaisempi kausi ja jos mä olen piirtänytkin mä olen piirtänyt enemmän yksinäisinä hetkinä kuin muiden läsnäollessa.

Keskustelusta inspiroituneena haluan jakaa nyt täällä blogissa muutaman sivun tuoreimasta luonnoskirjastani - tälläistä sen sivuilta paljastuu.

Vinkatkaa vaan, jos jatkossa haluaisitte nähdä enemmältikin luonnoskirjani antia täällä blogin puolellakin. Haaveenani on tehdä tulevasta kesälomareissusta sellainen kuvitettu "Art Diary" -teos - hyss suunnitelma on vielä ihan sellainen hiljaisnen salaisuus ajatelma.

Valtaosa kuvituksistani on BodyPositive inspiraatiokuvia. Olen iloinen kun vihdoin rohkenen toteuttaa piirroksia hyvin pelkisteyn ja kevyen piirrostekniikan kautta - minulle on iso ja todella vapauttava askel oppia pois täydellisen kuvan tavoittelusta piirtäessä.

But I did it! 

BodyPositive Art on minulle lupa tuoda esille positiivistä itserakkautta kaikenlaisia kehoja kohtaan. Joku epätietoinen anonyymi kriitikkobloggari kutsui BodyPositive liikettä läskikapinaksi - ajatus jota minä vierastan omassa BodyLove ajattelussa. Minusta on vierasta ajatella, että pitäisi hehkuttaa yhden kehomallin ehdotonta parhaimmuutta ja sivulauseessa vieroksuen arvostella jotakin toisenlaista ulkomuotoa. I love my rolls - I live with them. You love you tight gap - you live with it.

Jokainen keho on ihana keho ja ansaitsee osakseen rakkautta.

*****

In English

This whole post is inspired by a friend who was surprised about the fact that I draw. Because for me drawing is so everyday thing - I assume in my own thoughts that I draw all the time and almost anywhere. But to be honest, I have not been super active with my drawings while accompanied by someone - seems that I now days tend to draw only when I am alone.

I got so very inspired from innocent "Oh, you can draw? I did not know that about you." -conversation, that I wanted to show you guys few pics from my latest sketchbook.

These drawings are part of my Body Positive sketches collection. Lately I have been drawing quite much this sort of pics - simple sketches with quick outlines and not much sharp detailing. I am so happy that I have finally able to let myself draw loosely. I used to be somewhat out of control about how neat and finished I myself required my drawings to be before I could say I liked them.

Today I love all my drawings - some very little, other a lot.

Please let me know if you are interested to see more of my drawings.
I feel happy to share my  Body Love art with others.

I draw large variety of different type of bodies for my Body Love affirmations - because I think every body is worth of love. One body type does not rock more than any other body type. 
My thoughts of body love means support for all sorts of bodies -  big tights, small tights, gay boobs, straight boobs, no boobs, real boobs, fake boobs, natural body, endorsed body, trans body, confusing body, recovering body, very usual body, extra unusual body, super average body
...any type body.

  I love my rolls - I live with them. You love you tight gap - you live with it.
Our love towards our own body joins us.

*****

Rakkaudella,
Sallamari

Pyhän Patrikin Päivä

leikkaa - liimaa - askartele -pyhimyskuva
(valokuva lainattu Kauppalehdestä)

Kuvan Patrik on minun maailmassani niin vankasti voittamaton ykkös-Guru. Tämän Patrikin kohdalla minä saatan vakaasti harkita henkilöpalvontakulttiin liittymistä - sen verran ihmeellinen ja ihana hän on ajatuksiltaan.

Guruni on nimeltään Patrik Borg, ammatiltaan ravitsemusasiantuntija.

Mies, jonka viisaiden ajatusten kannustamana minä rohkenin viimeinen näkemään paradoksaalisuuden ajattelumallissani, siinä jossa kiellettyjen ruokien listaltani löytyi hillo - siten kun  en koskaan nimittäin ole pitänyt hillosta.
Miten voi ajatuksissaan luokitella itseltään ehdottomasti kielletyksi herkuksi jotakin sellaista josta ei edes pidä? Well, tukahtunut mieli kykenee aika monenlaiseen kierouteen näemmä.

Patrikin uskomattomalta kuulostavien - omakohtaisesti toimiviksi todettujen - ajatusten rohkaiseamana olen oppinut kaiken sallivan rennon ajattelutavan ruokaa kohtaan. Heihei kaiken hyvältä kuulostavankin kieltävät kitukuurit - tevetuloa nautinnontäyteinen kevyesti maailmaan suhtautuva ravintofilosofia.

Kaleva -lehti julkaisi päivän juhlateemaan sopivasti Patrikin tuoreita mietteitä.

Käykää ihmeessä lukaisemassa niistä lisää täältä.

Kiitos että olet olemassa Pyhä Patrik.

Kiitos hyvästä työstäsi.

Kiitos, että olen saanut tutustua viisaisiin ajatuksiisi ,

niiden myötävaikutuksesta olen löytänyt itsestäni rohkeuden laajentaa oma maailmankatsomustani.

*****

Happy St Patricks day!

Instead of kicking snakes out of some island, this St Patrik has been successfully kicking out quite many dated stereotypical ideas about dieting and subject of being fat.

I am very grateful that I had a change to become one of his clients. He revolutionary ideas helped me so much in my personal journey to kick ED out of my life.

Thank you for teaching us a new way to see weight related problems.

Thank you for the "Diet Revolution"!

I like the way you think St Patrik!

You are my Guru.

*****

Rakkaudella,

Sallamari

Kahden maailman kohtaaminen

Food Heaven - oikealla yläkulmassa on maailman parasta banaanihalvaa.
Seuraavana To Learn -listallani on oppia valmistamaan itse tuota taivaallista halvaherkkua.

Elämäni kaksi maailmaa - Helsinkikoti ja Landekoti - ovat yhdellä kertaa elämässäni läsnä hyvin harvakseltaan. Lähinnä siksi että minä olen se matkustava elementti näiden kahden maailman välillä, ei siis siksi ettei nämä kaksi maailmaani tulisi sopuisasti toimeen. 

Tänään on yksi niitä hurjan ihania päiviä elämässni kun kaksi maailmaani kohtaavat - kaikki hyvät tyypt samalla kertaa samassa paikassa. Minä olen asunut Helsinkikodissa Lindan vieraana viimeiset parin vuoden ajan hyvinkin säännöllisesti aina muutman illan kuussa ja Lindan koti on kirjaimellisesti minulle kuin toinen koti, Tuntuu sanomattoman hassunkuriselta ajatella, että minun perheeni piipahti vieraisilla Lindan kotona ensimmäistä kertaa tänään perinteisen Samppanja Brunssin merkeissä.

Samppanja Brunssi oli aivan ihana! Paljon hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa. Oli mieletöntä vihdoinkin tavata Lindan ystäviä - heitä, jolle toistuvasti kerrotaan että tuossa tuo Sallamari on taas yötä sohvalla ja joista minä olen iltojen kuluessa saanut kuulla paljon ihania kuulumisia.

Tunnelma brunssilla oli välitön ja lämmin. Oli rento ja hyvä olla. Kiitollisena sain jälleen kerran huomata kasvaneeni uskomattoman paljon ihmisenä - sosiaalinen toiminta ruoan läsnäollessa tuntuu vihdoinkin hyvältä ja luontevalta toiminnalta. En uhrannut yhtäkään silmänräpäystä elämästäni tänään "mitähän nyt musta ajattelee tai kelpaanko mä tuolle tälläisenä" -mietteille vaan nautin täysin siemauksin hyvästä ruoasta ja uusien tuttavuuksien luomisesta.

Kukapa olisi uskaltanut vuosia sitten edes unelmoida, että sosiaalinen syömisen, ruoan ja uusien ihmiskontaktien ympärille teemoittuva tilanne voisi tuntua näin hyvältä?

- En minä ainakaan.

Että minulla on hyvä ja varma olo tuntemattomien ihmisten seurassa ruoan ympäröimässä tilanteessa?

- En minä ainakaan.

Ja kas tässä sellainen tilanne nyt on käsillä

ja että minä olen tilanteessa paikalla - täydellisesti läsnäolova - nauttien tilanteesta täysin siemauksin.

Toipuminen on todellista,

se on niin todella mahdollista.

Ihan jokaiselle.

Ja tämä olotila,

tuntuu yksinkertaisesti vain niin hyvälle.

Olen täynnä rakkautta ja kiitollisuutta.

Eikä meidän Helsinkivierailu pelkästään Helsinkikoti visiittin jäänyt, samalla reissulla vierailtiin pitkästä aikaa moikkaamassa kaloja Helsinki Sea Lifessä.

Sea Life on joka kerta yhtä kiehtova kokemus

 - Eläinten viihdekäyttöä? Kyllä - absolutely 

Viihdekäyttö aspektista huolimatta mielestäni elämys ja itsessään hyvin toteutettu kokemus.

Minnä kannatan Euroopan SeaLife pisteitä - ne tekevät hyvää työtä,

Muun maailman Sea Life kohteisiin ja niiden ongelmiin en ole tutustunut tarpeeksi muodostaakseni yksiselitteisen mielipiteen asiasta itselleni.

Tällä vierailulla Sea Lifen tarjoama hienoin elämys olivat mustekalat. Mustekalat oli ruokittu hetki ennen meidän vieailua ja ilmeisesti ruokinnan innoittamina mustekalat olivat kovasti eloisia tänään. Mustekala on jotenkin käsittämätön otus - lötkö muodoton klöntti ja paljon lonkeroita. Mustekalan liikutellessa lonkeroitaan näyttää jotenkin siltä että lonkerot vain kieppuvat ympäriinsä itsestään. On haastavaa huomata mistä yksi lonkero alkaa ja miten se toiseen lonkeroon kietoutuu.

Päivän iloinen inspiraatio - joka suuntaan käänteyilevät lonkerot.

Jälleen kerran onnistuneesti ajoitettiin vierailu nähtävyyskohteessa sellaiseen hetkeen, kun kohteessa on suhteellisen rauhallista. Etuna rauhalliseen hetkeen osuvassa vierailussa on, että henkilökunnalla on aikaa rupatella eläinasukkien kuulumisesta ja elämästä - minua kun kiinnostaa tietää mitä eläimille tuolla Sea Lifessä esimerkiksi oikeasti kuuluu, joten minä olen valtavan iloinen kun joku eläinterhoitajista jakaa aikaa kanssani ja juttelee asiantuntijan näkökulmasta eläinten kuulumisia.

Olen kiitollinen onnistuneesta Sea Life vierailusta.

*****

In English

Today was filled with fun!

Day started with lovely Champagne Brunch at Linda's place. Linda is my "Helsinki Home" - my BFF whose sofa I spend several nights every month. It is very rare that Linda, Helsinki Home and my dear family are all present in one place - today that happened.

I also got to meet a bunch of Lindas dear friends. We have heard so many stories about each other, but I never actually met these people in person until today. I a extremely grateful to meet all of those wonderful people - Linda has like the best friends and I happy to be one of them.

So I got to enjoy for lovely company and good food. 

It is so amazing to see how much I have grown as a person within last years. There was the days when any food related happening was impossible for me. Meeting new people while enjoying a good food - that was my nightmare. Something so frightening I truly felt I can never do.

And here we are, facing the days when I can proudly say 

"I enjoy good food and company of lovely new people - together."

I am filled with gratitude.

Thank You.

Thank You.

Thank You.

Oh, and the lover pic collage,

those pics are taken in Helsinki Sea Life.

My daughter LitteleS has been dreaming about Sea Life visit for so long. 

Today was the right time to visit Sea Life and we had tons of fun!

*****

Rakkaudella,

Sallamari

Kiiltäväpintaiset printtileggarit plussatytöllä

Voiko plussakoossa käyttää leggareita?

Well, ainakin minä käytän ja vieläpä pidän niistä.

Nämä kiiltäväpinteiset printtitrikoot ovat ehkä yksi parhaimpia ebay löytöjäni vähään aikaan. Sen lisäksi että trikoot ovat vallattoman vinkeän näköiset ne myös istuvat päällä ihanasti - eivät veny muotopuoleksi trikooläjäksi aktiivisessa käytössäkään.

Ihastelin viime kesänä joogatunneilla monen kanssajoogaajan ihastuttavia trikoita ja saamani oivallisen vihjeen perässä päädyin näitä trikoita ebaystä viimeis etsimään. Nämä minun hankkimani trikoot tulevat aasiasta, kokovalikoimasta suurin L-XL koko on riittävän iso kaltaiselleni plussakoon edustajalle. Pikku Ässälle tilasin yhdet XS koon trikoot tuo pienin koko on sen verran niukka, että se pukee hyvin tuollaista ekaluokkalaista (tosin lahkeissa on reilusti pituutta). PikkuS kovasti ihastui tarjolla oleviin malleihin toimiessaan makutuomarina minun trikoometsästyksessä ja pyysi saada omat trikoot - kuosivalikoimaa trikoissa löytyy siis sekä äidin että tyttären makuun.

Toimitus on sujunut ongelmitta, eikä itse tuotteessa ole ollut mitään moitittavaa.

Tällä hetkellä minulla on näitä trikoita siis nämä kahdet -  yhdet puumaisemakuvalla ja toiset turkoosin sävyiset galaksikuviotrikoot. Hintaa näillä trikoilla on postikuluineen alle vitosen.

Nämä leggarit löytyi hakusanoilla "printed leggings". Sen verran vihjettä kokojen suhteen, että itse olen ostanut leggarit sellaiselta myyjältä, jonka tuotteissa löytyy selkeästi itse valittava kokovalikoima. Ennen tilausta kannattaa kyllä tarkistaa, löytyykö tuotekuvauksesta senttimääräistä mittaa koskien trikoiden lantionympärys/vyötärönympärys lukemia - sillätavalla säätyy pahemmilta pettymyksiltä.

In English

Can a plus size girl wear a pair of shine printed leggings?

Well, I wear them! And I like these leggings.

There shiny printed leggings have been like the best find from Ebay in long time.

These leggings are bold looking and extremely comfortable. Quality is extremely good too - these leggings keep their original shape, even when worn very actively. 

I currently have 2 pair of the leggings - one pair with tree pint and other with turquoise nebula. My leggings are size L-XL and they are wide enough to fit me comfortably, even these leggings are designed for Asia market. I bought the tiniest size XS for my daughter LittleS,.I have to admit that tiniest size is very snug - very good fit for a 7 years old (well, the legs are a bit long for her).

I paid around 5 Euros for a pair - postage included. 

Service has been excellent - fast delivery and good product quality.

I so love these leggings.

Currently I am planning to buy one more pair

- maybe another galaxy printed one,

I found the leggings with key words "printed leggings" and I only have bought from such a seller that has items with different size options.

*****

Onko siellä ruudun toisella puolella muita leggarifaneja?

Tähän väliin muutama rohkaiseva sana

Jokainen keho on sopiva keho legginsseille

- kysymys on siinä miten itse itsensä kantaa.

Kun rakastaa itseään ja omaa kehoaan,

sekä juuri sitä vaatetta johon tänään pukeutuu

ihminen tuntee itse olonsa kotoisaksi - ja se näkyy,

Sitä rokkaa legginsseissä 

- kohotyypistä viis.

#morethanasizetag

#morethanMyThrunderThights

Rakkaudella,

Sallamari

I'm an adventurer, looking for treasure

OOTD - Ensimmäinen Kevätpäivä
Ensi kertaa tänä vuonna rohkenin laittaa ihonväriset sukkahousut

Tiedättekös mitä, tänään taas se on arkiviikon paras päivä - keskiviikko eli tanssituntipäivä. Tanssitunti oli huippuhauska tänään ja nautin siitä täysin siemauksian - siitäkin huolimatta, että aivoni eivät vieläkään ole täysillä mukana tässä kevään tulossa. Tällä hetkellä tuo perusvire on vähän hitaan oloinen ja aavistuksen alavireinen sävyltään.

Tietoisena tästä haastavasta kevätvaiheesta olenkin omistanut viime viikot itseni kanssa työskentelylle - juuri nyt tuntuu oikealta antaa paljon aikaa ja huomiota sisäisen äänen kuuntelulle.

Vuoden 2015 ensimmäinen aarrekartta

Päädyin luomaan itselleni aarrekartan selkeyttämään Todellisen Minäni ääntä. Viimeksi kuluneina viikkoina on ollut runsaasti päiviä, jolloin olemattomista asioista kumpuavat paniikkiajatukset tuntuvat kimpoilevan superpallon tavoin ympäriinsä - tahdon sitä, tahdon tätä, en tahdokkaan tai tahdon sittenkin. Aarrekartta tuntui juuri nyt oikealta työkalulta tähän tilanteeseen.

Aarekarttani teema on selkeyttäminen.

Huomaan, että nuo paniikkiajatukset aika usein haluavat kietoutua ulkonäköteeman ympärille. Ostamiseen pakeneminen tuntuu hyvältä vaihtoehdolta - voisihan sitä aina ostaa itselleen samanlaiset vaatteet ja esineet kun tuolla toisellakin on, että sitten minunkin elämäni olisi ehkä jotenkin ihanampaa ja tasapainoisempaa.

Oikeasti, olen minä ihana ja viehättävä juuri tälläisenä 

-tässä hetkessä, tällä tyylillä ja ja tekemieni valintojen keskellä.

Vaikka ääni takaraivossa uskottelee aivan toista.

Palapeli aarrekartan alalaidassa muistuttaa minua siitä, että elämä oikeasti on yksi iso projekti jota on lupa rakennella rauhassa. Mihinkään ei ole kiirre - varsinkaan ei ole kiire valmiiksi. Jokainen paikkansa löytävä pala on itsessään jo saavutus, josta on syytä (ja ennen kaikkea lupa) olla iloinen ja kiitollinen. Kansiot kuvaavat mielen järjestystä - sitä, että elämässä on kaikelle oma aikansa ja paikkansa. Maltillisuudessa ei ole mitään pelättävää . Että elipä sitä rohkeasti vaikka miten rauhallista tahtia, tulee kaikki se mitä on tarkoitettu tapahtumaan elämässä tapahtumaan. 

Aikaa on.

On aikaa liikkua ja huolehtia itsestään. 

Osoittaa rakkautta itselleen hyvän ruoan ja hyvää mieltä tuovan tekemisen välityksellä.

*****

In English

Today is the best day of my workweek! It is Wednesday and that means Dance Lessons.

We have such a great time today dancing Charlestone.

 I feel right now so happy and blessed after such a good time. 

I have been feeling a bit blue lately - Spring Time and my brain just does not get along to spring mood so very easy. It feels like my brain is at least 4 steps behind right now - feeling a bit confused and moody. Seasonal blues - that is how professionals call these sort of spring time mood swings.

It will be gone within few weeks.

Everything will be bright again.

Meanwhile I have focus my attention to many sort of self help programs - just to ease my current state of being. I am a big fan of Treasure Map making, so I once again created treasure map to manifest messages of my True Self.

Theme of my latest Treasure Map is Lucidity.

The picture of a Puzzle on the bottom of my Treasure Map is to remind me about time. To assure that there is no need to hurry things in this life - everything that is meant to happen, will happen. No need to rush towards the final goal. It is ok to enjoy this puzzle - to celebrate and show gratitude for every moment a piece finds it rightful place.

The colorful files on left bottom corner remind me about natural order. I need to assure myself from time to time, that things will happen in this life in right order and at correct time. When I am truly ready to face something, I will find that certain something in front of me.

So no need to hurry or rush.

Love, live and enjoy every single day.

There is enough time to make yourself feel good.

There is enough time to feed and nurture yourself.

30 minutes of solid movements for my body  few times in a week

- there is time for that in my life.

So very very powerful and encouraging my Treasure Map here is.

I like it a lot.

Have anyone of you ever done Treasure Maps?

*****

Iloisia kevätpäiviä sinne ruudun toiselle puolelle!

Onko aarrekarttailu sinulle tuttua?

Aarrekarttaileeko joku teistä siellä ruudun toisella puolella?

Rakkaudella,

Sallamari

Käyks sun kengät usein täällä

Kenkärakkaudentäyteisiä pieniä onnenhetkiä ikuistettii lauantai-iltana ravintolan naistenvessassa.
"Meidän on niin pakko ottaa näistä yhteiskuva, kun me kerran ollaan Parikoissa liikeellä."

Onnea on ystävä, jonka kanssa jakaa kanssasi Minna Parikka -kenkärakkautta.

Onnistunut kampaajakäynti on toinen viikonlopun onnellisuushetkistä
 - lyhyt graafinen leikkaus ja hehkuva tumma sininen väri.

Kovin on kotoisa olo tässä kampauksessa.

*****

In English

Does your shoes come here ofter? 
We found shoe love at ladies room on Saturday Night.

Happiness is a good friend,
who shares love for Minna Parikka shoes with you.

Another very happy moment from last weekend
- a successful hairdresser visit.

New graphic haircut and vibrant blue color.
I feel so amazing with this new haircut.

Im totally in love with my hair.

*****

Rakkaudella,
Sallamari

Happy Women's Day!

Rakkaudella,

Sallamari

Judgemental Bitch

Seuraan sivusilmällä kaunista tyttöä naapuripöydässä 

- sitä millätavalla se nauraa seuralaisilleen ja vaikuttaa kovin ihanalta.

Sen silmät iskee kipinää ja selkeästi se flirttaa - tekee itseään tykö ja on tietoinen omasta houkuttelevuudestaan. Se on niin avoimen seksuaalinen ja puhuu naimisistaan suureen ääneen.

Se on röyhkeä, varma ja itsetietoinen.

vitun lutka

Aivan naurettaavaa tollanen käytös.

Tekee vaan mieli nauraa tässä tuon typeryydelle,

jakaa tää absurdi kokemus teidän kanssa,

niin tekin ymmärrätte nauraa sille.

Vittu niin oikein tollaselle.

STOP!

seis.seis.seis

Hold, you horses!  

Mites tää nyt menikään.

When I have become such a hater?

Mikä tässä edes naurattaa.

Se, että tuo toinen ihminen  tekee valinnan, jota itse en tekisi, tai johon itse en tänään vielä kykene? So what! Tyttönäytää olevan aivan cool Valintansa kanssa, joten mikä tässä nyt on minun ongelmani?

Kaikki me se tiedetään, että se on hauskaa jakaa absurdilta tuntuvia tilanteita ääneen ystäville ja tutuille ja puhua siinä sivussa kaikkea skeidaa - jokapäiväista elämää, eikö totta? 

Me kaikkihan ollaan ainakin hieman sellaista? Nautitaan sitää, että joku on ainakin näennäisesti vähän huonompi kuin minä. Tai ainakin halvempi. 

Tai no siis ei-niin-hyvä-ja-puhdas--kuin-minä.

Tai onhan se niinkun yleisesti ehkä,

mutta heikkoutensa silläkin on.

Ettei se niinkuin yleisesti katsottuna kyllä oo oikeasti mua parempi.

 

Shut the fuck up!

Näiden ajatusten keskellä voi nyt reilusti onnitella itseäsi.

Olet saanut kosketuksen Sisäiseen Tuomariisi.

Every minute, someone is judging!

Oh, that's you - your own voice inside your head!

Heeeeelp!

Mitä mä siis niinku nyt teen?

Learn to live with it.

Voisko sen Tuomarin äänen vain tyynesti ohittaa?

Arvioida vähemmän ja välittää enemmän?

Keskittyä aivan toisenlaisiin ääniin ja tuntemuksiin?

Onnistuisiko se?

Mitä sinulle maksaa yksi hymy?

Että jos tuomitsevan ajatuksen sijaan jakaisinkin tuolle toiselle ihmiselle vilpittömän hymyn? Ja kun joku olemuksellaan tekee vaikutuksen minuun, mitäpä jos kertoisin siitä hänelle

"Sun tukka on kyllä niin kauniisti laitettu."

"Sun hymy on vaan niin valloittava"

"Oo, mitenkä kengät sulla tänään."

Jos jakaisikin enemmän rakkautta,

luopuisi rohkeasti kaikesta toistemme vertailusta

 ja siitä alituiseen mielessä vellovasta kilpailemisen tarpeesta.

Lunaistaisi itselleen vapauden luopua siitä huolesta,

että mitähän tuo nyt ajattelee minun kohteliaisuudestani.

Että jos ei se ymmärräkkään sitä,

ja sitten minusta tulee se idiootti jolle nauretaan.

It's up to them.

Kukin meistä voi kantaa vastuun vain omista ajatuksistaan.

Ihmisen sisällä kasvava itsevarmuus tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa kukoistaakseen.

Voisinko minä omalta osaltani ruokkia hiukan tuon toisen ihmisen itsevarmuutta

lähes huomaamattoman pienillä rohkaisevilla sanoilla ja teoilla

Jotta jokainen ihmissielu saisi tilaisuuden puhjeta kukkaan omalla ihmeellisellä tavallaan

Miltä sinusta tuntuu, 

kun joku tuntematon lausuu sineulle vilpittömän kohteliaisuuden?

Minä harjoittelen juuri tänään tuota vilpitöntä toisen ihmisen kohtaamista.

Annan luvan Todellisen Minäni rakkauslähtöiselle äänelle vahvistua, 

niin että se lopulta on kyllin vahva voittamaan Sisäisen Tuomarini äänen.

Sillä kumpikaan niistä ei lakkaa olemasta milloinkaan

Todellinen Minä ja Sisäinen Tuomari ovat aina minussa läsnä - syntymästä kuolemaan.

Onneksi on vapaa tahto - vapaus valita kenen ääntä minä kuuntelen.

Lupa rakastaa ja jakaa ympärilleen rakkaden täyteisiä ajatuksia 

odottamatta mitää vastineeksi. 

Löytää onnellisuus syvältä itsestä

- omista teoista ja ajatuksista.

Vapautua oletuksista ja vakiintuneista toimintamalleistaan.

Mahdollisuus kasvaa ihmisenä.

Löytää joka päivästä enemmän onnellisuutta.

Ensi kerralla kun mä kohtaan tuon tytön,

mä sanon sille, että sä kylläpä sä olet ihana ja että mä olen vähän myytynä sun hymyyn.

Nautin siitä, miten se nauraa täynnä elämäniloa.

Olen iloinen sen puolesta, että se on löytänyt elämäänsä niin paljon keveyttä ja seksuaalista vapautta - vaikka ne onkin niitä osa-alueita jotka vähän vielä hämmentävät mua, siis niitä joiden kanssa mä en ole aivan sinut omassa elämässäni - mä voin silti olla onnellinen tuon tytön löytämästä vapaudesta. Ja uskoa ja luottaa siihen, että sielullinen vapaus ja tasapaino elämän osa-alueiden kesken on munkin saavutettavissa.

Aivan sama mitä sanoo Simon - minun Sisäinen Tuomarini.

Sen ääni on ulkopuolisten syötettyjen ajatusmallien ja opetusten tuotos,

se on se ääni joka määrittelee mikä on absoluuttisesti hyvää ja pahaa - oikein ja väärin,

joka pelkää kaikkea tuntematonta - vihaa, arvostelee ja on ainoana oikeassa.

Se on adaptoinut itsensä elämän varrella hyvin mun sisäiseen maailmaan ja kaapannut Todelliselta Minältäni vallan ajatuksistani onnistuneesti jossakin elämän varrella.

Tai siis no, eihän sillä enää oikeastaan kovin isoa valtaa ole,

 nimittäin menosssa jo vuosia kestänyt vallankumous.

Freedom!

Sitä me kaikki janoamme.

Se on sitä ihmisenä kasvamista.

Love more,

hate less!

Rakkaudella,

Sallamari