Vaihteeksi on tarve puhua vähän vakavemmista asioista täällä blogin puolella. Olen monesti pohtinut täällä hyvinkin avoimesti vaikeaa isäsuhdetta, tänään palaan niihin pohdintoihini.
Jouduin ikäväkseni pettymään isääni jälleen kerran. Pettyään asenteellisiin elämänarvoihin ja siihen, että vaikka oma kasvutarinani inspiroi niin monia ihmisiä ympärilläni yhdelle elämäni tärkeimmistä ihmisistä kasvutarina on täysin olemassaolematon asia.
Soiti isälleni eilen syntymäpäiväonnittelun merkeissä, se puhelu ppäättyi itkuun. Päädyimme varttitunninn ajaksi kiihkeään väittelyyn ja mistäs muustakaan kuin painosta ja lihavuudesta.
Tarkoitusperä pohjimmiltaan isälläni on hyvä, mutta tapa ilmaista asioita on minun näkökannastani katsottuna järkyttävällä tavalla vääristynyt ja ennakkuluulojen värittämä.
Keskustelun keskiössä oli yllättäen meille molemmille tärkeä ihminen, PIkku S. Keskustelussa ruodittiin niin kasvatusmenetelmiäni kuin sitä, että miten olen asettanut itseni ja oman urani kenties lapsen edelle. Etten ole ollut kotona huolehtimassa ja rakastamassa lastani tarpeeksi terveellisen kotiruoan ja ulkoleikkien voimalla. Kaiken tämän voi päätellä siitä, että lapseni on rakenteeltaan hieman pyöreä.
Keskustelun ytimenä oli huoli lapsen tulevaisuudesta. Siitä, että linjan toisen keskustelijan käsitykyvyllä pyöreästä lapsesta tulee ylipainoinen yksinäinen aikuinen.
Aivan sama, miten koitin vakuuttaa että meillä menee hyvin. Kertoa miten ihana ja sosiaalisesti pärjäävä lapsestani on kasvanut. Että on kavereita ja itsetunto on tytöllä kohdallaan.
Linjan toisessa päässä oli tyly tuomio - laihduttaa pitäisi, jotta elämässä pärjää.
Että kaverit kiusaavat ja kukaan ei pidä lihavasta.
Meni tunteitsiin.
Yhdestä syömishäriöstä ei vanha koira opi - niin tiukaan on istutettu mielikuva elämässä pärjäävän ihmisen ulkoisisesta olemuksesta. Oli pakko avata suunsa ja sanoa, että mistäpä tuota luulet että lapset oppivat kiusaamaan ylipainnoista luokkatoveriaan.
Meiltä aikuisilta.
Me opetamme lapsia luokittelemaan millaisselta näyttää hyvä tyyppi ja kuka on kaveriksi kelpaamaton. Kerromme lapsillemme, että pyöreä ulkomuoto on yhtä kuin laiska saamaton ikävä ihminen Me siirrämme pieniin mielin ajatuksen siitä kuka pärjää elämässä. Kuka saa käyttää kauniita vaatteita, kuka näyttää nätiltä ja millaisen tyypin kaveri kannattaa haluta olla.
Muut ovat luusereita ja vähempiarvoisia.
Lihanavan sä et voi saavuttaa sitä mistä haaveilet.
Et pääse unelma ammattiin,
et saa rikkautta etkä rakkautta osaksesi
Sinusta tulee onneton kurja.
Me siirrämme omiin lapsimme ennakkoluulomme ja pelkomme.
Luomme mielikuvat elämän luusereista ja onnistujista omiin mielikuviimme nojaten.
Aikuiset sanovat, että lihava on laihaa rumempi ja huonompi tyyppi.
Aikuisen sana on lapsen maailmassa absoluuttinen totuus.
Me aikuiset opetamme lapset epäröimään omaan minuuttaan ja vihaamaan oman vartalonsa inhimillisyyttä kertomalle heille jatkuvalla syötöllä, että vain täydellinen on kyllin hyvää tässä maailmassa.
Täydellinen vartalo.
Ihannepainon alarajoilla olo.
Hoikka ulkonen olemus.
Jos et niitäsaavuta,
mitenn meinaat pärjätä tässä elämässä?
Muutos lähtee minusta ja sinusta.
Vapaana pelosta,
ota elämän vastaan rakkaudella.
Sen sijaan, että puhut ihmetellen ääneen murrosikää lähestyvän lapsen kehosta, puhu lapselle rakkaudesta. Osoita rakkautta omaa kehoa kohtaan kehoittaen lasta olemaan hyvä ja rakastava ihminen omaa kehoaan kohtaan. Opetan lapselle erilaisuuden olevan rikkaus ja luon esimerkkien avulla lapselle kuvaa siiitä, miten monimuotoisesti elämässä pärjää niin kovin erilaiset ihmiset. Vala perusteet hyvälle itsetunnolle kertomalla, että jokainen on maailmassa jossakin asiassa hyvä ja kannusta kokeilemaan siipiä monessä eri asiassa.
Rohkaise etsimään sitä omaa raksta itseilmaisumuotoa ja kannusta eteenpäin kun rakkaus jonkin asian tekemiseen osoittaa kipinöitiä.
Kerro lapselle usein ja avoimesti miten ihana ja rakastettava lapsi hän on.
Juuri tuollaisena, juuri tässä hetkessä.
Kerro, että maailma on täynnä mahdollisuuksia.
Että rakkaus itseä, maailmaa ja intohimoinen suhtautuminen niihin asioihin joiden tekeminen tuntuu itsessä hyvältä on avainasemassa elämässä pärjäämiseen.
Inspiroivien ihmisten avulla osoita käytännön esimerken miten koko joukko eri näköisiä ja kokoisia ihmisiä on itseään rakastaen onnistuneen pärjäämään elämässä unelmiaan toteuttaen.
Usko rakkauden voimaan.
Rakkaudson pelkoa vahvempi.
Annan itselleni luvan nähdä kaiken kokemani todeten että vanha koira ei näököjään opi uusia temppuja. Itkua pdätellen minä opettelen hyväksymään nsen tosiseikan ja pyrin rakastamaan ihmistä ehdoitta hänen minulle niin vieraista ajatusmalleista huolimatta. Saalla suojellen itseäni pyrkimällä tietoisesti välttellen kahden räikeästi erilaisen kasvatusmallin yhteentörmäystä.
Oli otettava aikalisä ja sanottava,
että olet rakas mutta otan sinusta hetkeksi etäisyyttä.
Eihän kumpikaan meistä oikeasti pahalla toiselle mitään sano.
Kummankin meistä näkemys maalmasta on se meidän ainoa oikea totuutemme. Kummankin totuus ehkä myös sattuu toista yhtä paljon.
Tunnustan eilen itkeneeni puheluun jälkeen bussissa katkeria kyyneleitä. Tuntuu sanomattoman pahalta kohdata kaiken tämän kasvamisen jälkeen omat kasvuolosuhteet täysin muuttuneina. Tekisi mieli vaan huutaa, että etkö sä tajua mitä kaiken tuollaisen uskominen teki minulle. Miten minä ajauduin aivan helvetilliseen kierteeseen ja nyt haluaisit syöstä sinne uuden ihmisenn.
Että eikö yhdestä kärsimystarinasta jo ota opikseen. Luuletko, että toisen kanssa voit onnistua siinä missä minun kanssani meni kaikki metsään. Että toinen laihduttaa kun minä en siihen pystynyt.
Leijonaemo minussa nostaa niin vahvasti päätään.
Mä teen kaikkeni, ettei lapsi ikinä kuulemaan tärkäksi kokemansa ihmisen ssuusta olevansa lihava. Lapsi ansaitasee parempaa. Lapsi on saatava olla rakkauden ja ehdottoman hyäksymisen kohde.
Koska on sen arvoinen.
Yhtään uutta syömishäiriölle omistettua elämää ei tarvita.
Ihminen on arvokas omana itsenään.
Rakkaudella,
Sallamari
