Näytetään tekstit, joissa on tunniste unelma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unelma. Näytä kaikki tekstit

23. tammikuuta 2018

Ravintoterapeutti ja karkkilakkoilija


Kirjoitat naamakirjaan päivityksen
"Olen niin monta päivää karkkilakossa, kuin tämä päivitys saa tykkäyksiä." - 157 ihmistä tykkää päivityksestäsi. Kivasta kissakuvassa tykkää kuusi.

Jos minulta kysyt, ansaitsisi kissakuva vähintään tuplasti karkkilakkohaastetta enemmän tykkäyksiä. Hassunhauska kissa -  com' on ihmiset - käsi ylös kuka ei helly tykkäämään hassusti kieli ulkona suusta nököttävästä suloisesta otuksesta. Mutta ei, se että voit saattaa lähemmäisen kärsimään karkittomana vie voiton tässä tykkäyskisassa. 

Eipä auta kuin nieleskellä katkeruuden karvaita happoja ja käydä 157 tsemppaajan voimin karkkilakkoa kuulostelemaan.

Jatkossa tilapäivitykset voisi olla syytä pitää yksinomaan hassuja kissakuvia ja -videoita - linjalla. #kantapäänkauttaoppiminen

Selvennykseksi on hyvä kertoa, että rehellisesti puhuttuna karkkilakkoilen ihan omasta vapaasta tahdosta. Haluan kuulostella termin "karkkilakko" psykologisia vaikutuksia itseeni. Leikin tulella - voimmekin pohtia projektin viisautta - törkkien isolla seipäällä sisälläni nukkuvaa totaalikieltäytymisestä nautintonsa saavaa anorektisestä maailmankuvasta hurmioituvaa syömishäiriökroonikko persoonani osaa. Paholaiselle pikkusormi ja sitärataa.

Riskialtista tiedetään, mutta uteliaisuus voitti. Lakkorajoitteet olen määritellyt koskemaan vain  karkkia - irtokarkkeja, karkkipusseja, patukoita, karkkiaskeja, konvehtirasioita ja suklaalevyjä. Kaikessa muussa muodossa - suklaakakut, kinuskijäätelöt tai vaikkapa kaakao - herkuttelen kuten ennen. 

Syömishäiriö minussa näkee maailmassa ainoastaan mustaa ja valkoista.
Paljon kaikkea tai ei yhtään mitään.
Toipumisen näkökulmasta tällainen "tuota en halua mutta saman aikaisesti tätä kyllä otan" -ajattelu etenkin tasa-arvoisessa asemassa olevien herkuiksi luokiteltuhen ruoka-aineiden suhteen on tervetullut uusi ajattelumalli.



Ajattelumallit kantavat aasinsiltana tämän kertaista tarinaa eteenpäin ravintoterapeutin tuolille.

Minä tapailen tämän vuoden ajan lääkärin suosituksesta säännöllisesti ravintotetapeuttia. Kyseessä on tällä kertaa kunnallinen julkinen palvelu, joka ensimmäistä kertaa elämässä ei aiheuta minulle mielipahaa. Olen päässyt käsiksi rakentavaan keskusteluyhteyteen.

Ravintoterapeutin tapailu on ensimmäinen askel kohti unelmaani toisesta rintojenpienennysleikkausta. Jotta leikkaus toimisi toivotulla tavalla jonakin elämääni helpotuksen tuovana on väistämätön tosiasia se, että painoa on saatava pois useampi kymmenen kiloa.

Useita vuosia sitten hyvä työterveyslääkäri ehdotti taustani tietäen minulle painonpudotusmetodiksi laihdutusleikkausta. Uusi omalääjäri trveyskeskuksessa kuunteli avoimin mielin toiveeni laihdutusleikkauksesta ja ehdotti rohkeasti projektin alkuunsaattamista syömishäiriöpotilaisiin erikoistuneen ravintoterapeutin tapaamisella. Säännöllinen pitkäkestoinen tapaamisjaksoaika on tarpeen, jotta selvitämme seikkaperäisesti laihdutusleikkaista pohtivan tahon minussa itsessäni.

Puhuuko nyt todellinen minä vai aktiviiseksi toimijaksi pääsyä etsivän syömishäiriön ääni.

Pari ensimmäistä tapaamista ravintoterapeutin kanssa ovat olleet aivan loistava kokemus. Ei syyllistelyä, ei saarnoja tai läksytyksiä kaloreista ja liikunnasta. Puhetta jokapäiväisestä elämästä ja sen mukanaan tuomista erityispiirteistä ja haasteita ravinnon saannin suhteen. Puhetta tunteista ja minun kokemyksista syömishäiriöstäni.

"Ei ravintotetapeutin luo tulla aina laihtumaan, meidän tulisi tarjota monta muutakin mahdollisuutta." Tuo lause on ravintotetapeutin ensimmäinen lause minulle. Ratkaiseva lause, joka sai minut istuutumaan vastaanottotuolille ja kuulemaan mitä keinoja hänellä on tarjota käyttööni, jotta osaan paremmin jatkossa kohdata itseni.

Miksei jokaista ravintotetapeuttia velvoiteta kohtaamaan vastaanotolleen tulevaa potilasta näin? Miksi julkinen terveydenhuolto yhä tarjoaa työsuhteen jatkuvasta lisäkouluttautumisesta kieltäytyvälle omassa dinosaurusaikaan sijoittuvassa kuplassaan elävälle vanhoilliselle kalorinatsille?

Toivoa hyvästä kohtelusta on, kunhan jaksaa riittävän pitkään seilata palvelutarjoajien viidakossa. Otan osaa jokaisen puolesta, joka joutuu kokemaan huonoa kohtelua ravintoterapeutin puolelta. Ole sitkeä, vaadi parempaa - paras neuvo jonka voin antaa. Helposti sanottu, hankala toteuttaa. Vaaditaan paljon jaksamista, joka oman huonon olotilan vuoksi voi olla muutenkin kortilla.

Minä tsemppaan täällä. Positiivisen kokemuksen viimein itse eläneenä halua omalla tarinalla nostattaa sisua ja toiveita sinussa lukijani. Juuri sinussa, joka tällaisien asioiden ja ajatusten parissa omasssa elämässäsi painiskelet ehkä juuri tässä hetkessä.

Täällä ollaan, vertaistukea tarjolla.

Palaa lihavuusleikkausmieyteisiin ja painoon liittyviin ajatuksiin toisella kertaa. Tiedän, että nuo ajatukset minun pohdintoina kiinnostavat useampaa ihmistä, sillä olenhan äänekäs tässä hetkessä omana itsenään elämisen ja monimuotoisen BodyLove asenteen puolestapuhuja.

Stay tuned, lisätietoja luvassa.
Kysy myös rohkeasti, yrityisedti jos haluat tietää ajatuksiani ja syvempiä.perusteluja jonkin tietyn jutun ympärillä.

Rakkaudella, 
Sallamari


1. tammikuuta 2018

Morjesta, morjesta 2018

Instagram kertoo, että nämä iloiset kuvaruudut ovat muistoja joistakin vuoden 2017 parhaista hetkistä.

Vuodelle 2018 asetan itselleni tavoitteeksi jakaa pieniä paloja elämästäni hieman edellisvuotta ahkerammin täällä blogin puolella. Mielialat heilahtivat heti alkusyksystä niin syvästi aallon pohjalle, ettei bloggaaminen ole huvittanut yhtään. 

Blogin kirjoitus tuntui enemmän pakkopullalta kuin elämääni ilahduttavalta asialta. Ehkä sinä, lukijani, olet saattanut havaita puhtaan ilon puuttuneen tekstistäni. 

Valoa näköpiirissä! Mielialani ovat selkeästi noususuunnassa. Olen innolla täytellyt alustavia päivämäärä varauksia uuteen kalenteriini. 

Uutta kalenteria lähdin täyttämään ihmiset edellä - halua vapaapäivinä tavata ystäviä, joiden kanssa vietettyjä yhteisiä hetkiä olen kaivannut. Kakkosena kalenteriin on merkitty sellaiset päivät, jolloin tarjolla on jokin kiva tapahtuma;  workshop, burleski event, hyvä keikka tai jotakin muuta vastaavaa. Omia työpajoja on kalenteriin merkitty jo kolme! 

Lopuksi jäljelle jäävät päivät omistan ansiotyölle ja kotivapaille. Arkiselle aherrukselle, joka työtä ja vapaata tadapainottaen tuo sekä rahat kivojen asioiden tekemiseen että pitää kodissa yllä järjestystä.

Yksi takuuvarmasti ikimuistoiseksi muodostuva hetki on myös tallennettu varauksena kalenteriini. Kesäloma ja 40 -vuotis syntymäpäiväni. Hieman suunnitelmat ovat muuttuneet alkuperäisestä, Las Vegasin sijaan on perheemme majoittava huone heinäkuun 19. päiväksi varattuna Lontoosta. Syntymäpäiväni ympärille on rakennettu Pariisin, Lontoon ja kanaalin junalla alituksen sisältävä kesälomareissu.

Hiukan kirpaisee, että joudun luopumaan Las Vegas on 40th B-Day unelmasta, mutta Lontoolla on onneksi erityinen paikka sydämessäni. Onhan Lontoo Se Kaupunki, johon 19 -vuotias naivi maalaistyttö minä rakastui ihan täysillä.

Uskon olevani onnellinen Lontoossa.


2017 vuoden viimeinen asuinspiraatiokuva

Tukka-tilannepäivitys 31.12.2017


Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Päivä kului puuhailessa vuoden viimeisten asiakkaiden hiusten parissa. Töiden jälkeen ilta kului kotona perheen ja ystävien seurassa lautapelien parissa flunssaista oloa lämpimällä totilla lääkiten.

Puolen yön aikaan keräännyttiin perinteisesti kotikadun varteen naapureiden kanssa toivottamaan tämä uusi vuosi tervetulleeksi muutaman raketin ja kuohuviinilasillisen voimalla.

Iloinen ja ihana uudenvuoden aatto.


Miten sinulla sujui vuodenvaihde?
Ohjelmarikasta juhlintaa vaiko rauhallisempia tunnelmia ehkäpä kotona?

Rakkaudella,
Sallamari


4. lokakuuta 2017

Pin-Up Finland Ensimmäinen Perintö Pin-Up

Mekko ja Jakku: Lindy Bop,
 mekon muokkasi kisakuntoon pikaisella aikataululla Oliina Ompelimo
Huivi: Lahja kilpasiskolta
Hiuskukka: Shirley's Sweet Desigs
Kengät: Liva Loop
Hiukset: Karin Östenstaf
Kynnet: Studio Diamond Henna

Olo on iloinen ja äärimmäisen kiitollinen yllätyksiä täynnä olleen huikean viikonlopun jäljiltä.
Mieli alkaa vasta nyt hiljalleen taipua ymmärrämään, että aikuisten oikeasti sitä ollaan nyt Pin-Up Finland perintöprinsessa. 

Yllättävän tilanteen nostattamien tunteiden havainnointi ja ymmärtäminen ottaa tällä aivorakenteella aina hetkisen pidempään.

Sydän on täynnä kiitollisutta.

Pin-Up Finland -kilpailun viralliset tulokset ovat seuraavat:
Pin-Up Finland 2017: Sin D.Skye
1. perintö pin-up: Stormin A. Teacup
2. perintö pin-up: Miss Kris
Yleisön suosikki: Miss Rosie Revolution
Some-äänestyksen voittaja: Mondy Delight
Median suosikki: Sin D.Skye

Koska kuvat kertovat tunnelmista enemmän kuin sanat, jätät pitkät tarinat tällä kertaa väliin ja ilahdutaan sinua lukijan tunnelmallisilla kuvilla kisaviikonlopulta.


Kilpailu koostui neljästä SoMe äänestyksistä ja neljästä lavakierroksesta.
Lavakierroksen asut vasemmalta ylhäältä alkaen

1. kierros: Vapaavalintainen omaa pin-up tyyliä ilmentävä asu
- mekko: Ebay, tylli: Hellbunny huivi:kirppailta, kengät: työkaveilta, vyö: lainassa kilpasiskolta

2. kierros: Sponsoroitu muotinäytös, minun asuni VeeVee Retrolta
mekko: Hellbunny, tylli: Hellbuny, huivi: H&M, kengät: kirpparilta,

3. kierros: Kalenterikuvat heräävät eroon
Joku pässi unohti kalenteriuikkarin kotii ja loihti lava-asu tyhjästä lainattuje palasten voimalla,
(tästä erheestä emme keskusttele enempää IKINÄ enää, emmehän ), huivi: matkamuisto jostakin, kengät: kirpparilta

4. kierros: Palkintojenjako
mekko ja jakku: LindyBop, tylli: ebay kengät: Liva Loop, huivi: lahja kilpasiskolta

Minun mielestäni näyttelyn ihan auto.
Pokaali on auton voittama Top 10 palkinto.

Aikuisten polkuauto sai hymyilemään. Kyllähän tälläisellä kelpaisi leikitellä.

Plus Size Squad ranttunnelmissa!
Kanssani kuvassa ihanat kisasiskot Artic Cherry ja Betty von Black

Hurmaava beibe Wilhelmina Af Fera.

Upea pin-up malli ystäväni Florrie von Cloudberry

Behind the scene otos hetkeltä jolloin poseeraamme kilpailun voittajan Sin D. Skyen
kanssa yhdssä pokaalien kera.


Tästä on mukava jatkaa matkaa eteenpäin!

What's Next? Se hyvä kysymys, johon juui tänään ei ole antaa vastausta.

Ehkä burleskia, löysinhän kisasiskoista täydellisen rikoskumppanin potentiaaliseen duoesitykseen niinkin läheltä kuin Rovaniemeltä, hanainen Sanita DeChampagne.

Muutama kuvaidea ainakin odottaa hautomossa, että universumi yhdistää minun ja oikean työparin - eli kuvaajan - elämänpolut risteämään.

BodyLove juttuja - mikä ettei. 
Uusia aarrekarttoja - kyllä. 
Vintagekampauksien treenailua - takulla.
Pin-Up aiheista bloggailua - tulee kyllä,
 vaikkakin uusia postauksia ilmestyy nylyisin kovin verkkaista tahtia



Paluu arkeen on suoritettu.
Tämään parantelen sairasloman merkeissä kohta kaksi viikkoa minua riivannutta flunssaa. Päivä lepoa on tehnyt hyvää.

Puolitoista viikkoa ahkeraa työntekoa edessä,
sitten nokka kohti Budapestiä ansaitun kesäloman merkeissä.


That's all tällä erää.

Kuulemisiin!


Rakkaudella,
Sallamari




11. syyskuuta 2017

Miss Pintage 2017 -kisa


And the winner is....
Yksi kilpailn tuomareista - suloinen Wilhelmina af Fera - työn touhussa.

Viikonloppu on seikkailtu Meri-Karvian Merikievarissa uusien ystävien sekä  Pin-Up Petrolsien Miss Pintage kilpailuen merkeissä. Miss Pintage kertoo olevansa Suomen bodypositiivisin Pin Up -kilpailu joka omalta osaltaan haluaa olla bodylove rintaman eturivissä rikkoen vallitsevia kauneusihanteita. Kilpailun organisaattori BeBe La Vanille halusi luoda kilpailun, jossa tuodaan esille naiseuden monimuotoisuutta sekä ajatustta, että kauneutta ja naiseutta ei määritetä kiloina, sentteinä tai vuosina.

Omalta kohdaltani kisat olivat unelmien täyttymys, sillä palasin kisasta kotiin Miss Pintage 2017 Yleisön Suosikki -tittelin kantajana.


Tittelistään kiitollinen.
Kiitos ihanat nettiäänestäjät, kiitos loistaava yleisö!


Olen vilpittömän kiitollinen, kun sain elää lapsuuden unelman todeksi. 5 vuotiaana leikin missikisoja mummolassa, 15 vuotiaana uskoin vahvasti ääniä, jotka sanoi ettei noin pulleasta oo ikinä mitään jakoa missään missikisoissa.

Kätkin salaisen unelman sisälleni ja olen rakkaudella varjellut sitä kaikki nämä vuodet. Piti kasvaa ihmisenä ja löytää ehdoton minärakkaus. Iloisena ja itseäni tänään juuri tällaisena rakastaen sain hurmata yleisön tässä kisassa.

Usko unelmiin! Kuuntele sisäisen minäsi ääntä, olkoon se ikuisesti voimakkaampi kuin se maailman pauhu joka uskottelee ettei sinusta ole siihen tai tähän.

Kannan kiitollisena tätä nauhaa ja vien bodylove sanomaa äänekkäästi eteenpäin.


Kilpailun voittaja kaismaattinen Miss Blue Jane ei jätä ketään kylmäksi.
Olen iloinen, että Blue Janen kanssa saamme yhdessä tuoda esille, ettei karisma tai kauneus ole missään suhteessa korrellaatiossa elämän numeroiden kanssa - ikä eikä kilomäää ole este tai hidaste unelmien toteutumiselle.

Toivomme yhdessä, että saamme omalla esimerkillämme rohkaista juuri sinua toteuttamaan sinun elämäsi isoja ja pieniä unelmia! Ei haittaa vaikka joku nauraisi tai koittaa viskoa kapuloita rattaisiisi ikävien kommentien voimalla. Sinä olet omana itsenäsi arvokas, ainutlaatuinen ja ihana juuri tänään.

Live you dreams!

Parasta kilpailussa oli kuitenkin huikeat kanssakisaajat ja uudet ystävät. Voitotn lisäksi kisaeissun ehdoton kohokohta oli tilaisuus tutustua supersuloiseen Wilhelmina af Feaan, yhteen omista isoista pin up idoleistani. Wilhelmina innoittaa minua niin huumaavan kauniilla ulkomuodollaan kuin supersuloisella olemuksellaan. Olen sanomattoman kiitollinen, että maailmankaikkeus toi elämänpolkumme risteämään näissä kisoissa ensi kerran.


Edessä on vielä yhdet kilpailut, Pin-Up Finland kilpailu. Niiden kisojen jälkeen minä siirryn taka-alalle kisa-areenoiden parrasvaloista ja suuntaan uusien kokemusten myötä katseen positiivisen energian jakamiseen. Ehkä jokin kurssi, pientä BodyLove sanoman ja pin up rakkauden jakoa.

Se jää nähtäväksi.


#kiitos


Kuvista kiitos Sari Ngugi


Rakkaudella,
Sallamari


pakko lienee paljastaa, että kuvat on otettu varsinaisen palkintoseremonian jälkeen juhlinnan alettua. Palkintojen jaon aikaan oli paljon ruuhkaisempaa sekä lavalla, että sen vierustoilla. Ehdinpä vielä nakata kengätkin sivuun, joten rokkasin läpi nämä kuvat paljasjalkaisena. Ei se kauneus kengistä ole kiinni - vaikkakin kauniit kengät ovat kyllä luojansa lahja meille ihmisille ja ansaitsevat tulla nähdyiksi.

5. heinäkuuta 2017

Onnea on Carmen kiharat




" Ei pesua, ei pitkää odottelua, 
vaan kestävät kiharat kätevästi kymmenessä minuutissa."


Carmen lämpörullat ovat todellinen kansallisaarre - 40 vuotta vanha keksintö, joka laadun, toimintavarmuuden sekä kiharrustuloksen saralla päihittää mitkä tahansa modernit lämpörullat. Carmen Curlers tuotemerkillä myydyt automaattisesti lämpiävät kiharrusrullat ovat fantastinen 1960-luvun muoviajan tuotekeksintö, joka mainostekstin mukaan loi viimeinkin mahdollisuudet alati kiireisten työsskäyvien naisten kuin ahkerien kotirouvien saavuttaa salonkilaatuiset kestävät kiharat kymmenessä minuutissa kotona.

Carmen rullat ovat jokaisen vintage hiuksia ihannoivan tukkataikurin must have -juttu. Iäkäs retrorullasetti - sähköosiltaan moitteeton yksilö - on tänä päivänäkin toimintavarma. Carmeneilla syntyvä kihara on ilman muotoilutuotteitakin tehtynä pehmeäpintainen ja kestävä. Vesipestävät rullat eivät vahingoitu vaikka kiharoiden alla haluaisit käyttää jotakin muotoilutuotetta.

Minä olen metsästänyt sopuhintaista Carmen setti kirpputoreilta jo reilun vuoden verran - tähän saakka täysin tuloksetta. Carmeneita liikkuu 2nd hand myynnissä kivasti, Ebayssä esimerkiksi on myytävänä kymmenistä, hintapyynnöt tuppaavat toisinaan karkaavan ihan omiin ulottuvuuksiinsa.

Minä olen tarkalleen ottaen etsinyt edullista rullasettiä - määritin  "kipurajaksi" rullien ostohinnalle 20 euroa. Eipä auta hinnoista rutista, sillä silmiini ei ole osunut vuoden aikans ylipäätään yhtään rullssettiä.

Onneksi on tarkkasilmäisiä tuttavia sekä Facebook, jossa kertoa julkisesti että tälläinen rullasetti on haussa.

Sain Facebookissa viestiä lauantaina, että peräkonttikirppikseltä on bongattu Carmen rullat. Viesti oli höystetty kysymyksellä "Otetaanko sulle?", johon ehdin työn lomassa vastaamaan kyllä.

Nyt minulla on vihdoin Carmenit!

Koska hyvät asiat elämässä tuppaavat tapahtumaan ryppäissä, ei viikonlopun löydöt jääneet tähän. Sunnuntaina kirpparikierrokselta löysin kierrätyskeskuksen uumenista TOISET isomman Carmen rullasetin.

Yksin Carmen rullien sijaan minulla on nyt kaksi settiä. Pienempi setti omaan käyttöön ja tuo isompi työkäyttöön.

Palan halusta päästä kokeilemaan Carmenien kanssa tehtyjä vintagekampauksia.

Löytyykö teistä lukijoista onnellisia Carmen rullien omistajia?

Rakkaudella,
Sallamari







27. toukokuuta 2017

Somero Happy Days ja Miss Kurvikas finaali

Mekot : Muotiputiikki Helmi


Kilpailu on käyty ja kärkikolmikko asianmukaisesti kukitettu.

Voittajaksi kruunattiin finaalissa numerolla kaksi kilpaillut kaunis punatukkainen Tuulia (kuvassa kolmantena), ensimmäisen perintöprinsessan kruunun nappasi finalisti numero 6 ihana Johanna (kuvassa Tuulian takana) ja toiseksi perintöprinsessaksi kisassa kruunattiin numerolla 5 finaalissa kisannut aurinkoinen Virpi (kuvassa Janikan edessä).

Kilpailun tuomaristossa istuivat tuomariston puheenjohtajana Meri Kurtelius Kurvikas -lehdestä, Muotiputiikki Helmen ihana Anita Hallapelto, Miss Kurvikas 2016 Sanna Degerman,  Motelli - Ravintola Rantatupa isäntä Peter, Pin-ups United -yhteisöstä valokuvaajamme Linda Lipponen sekä Somerolaisen tanssiseura Monokkaan puheenjohtaja Ahti Kukkonen.

Tuomaripalkintojen lisäksi kilpailussa palkittiin Yleisön Suosikki -tittelillä Facebook äänestyksen ja paikalla olleiden kesken suoritetun yleisöäänestyksen yhteistuloksena isoimman ääni määrän kerännyt tyttö. Tällä kertaa yleisön suosikiksi nousi koko kisan voittaja Tuulia.

Viileästä kesäkelistä huolimatta kisapäivä oli näin kisaajaan näkökulmasta katsottuna antoisa ja ikimuistoinen. Finaalitapahtuma oli meidän kilpasisarten osalta pullollaan positiivista naisenergiaa ja tsemppausta. Päivän alusta oli selvää, että voittipa kilpailun meistä kuka tahansa voimme reilusti tuntea olevamme voittajia ihan jokainen saadessamme olla osa näin ikimuistoista tapahtumaa.

Päivän tärkein opetus minulle oli - Elä niin kuin opetat.

Minä, joka rinta rottingilla saarnaan istuvien oik3an kokoisten vaatteiden puolesta, sorruin tähän kilpailuun epähuomiossa pukemaan ylleni epäsopivat rintaliivit. Kisakuvia kotona katsellessa huomasin liivien ikävästi "liikkuneen" mekon alla. Kuvia katsoessa tuli itsellekin olo, että tuon alusvaatteen täytyy tuntua epämukavalta - muuten aivan totuudnmukainen huomio, liivit tuntuivat hetkittäin ihan hiton epämukavilta. Miksi oi miksi, mikä aivopieru minut sai pukeutumaan etäysin epäsopiviin rintaliiveihin juuri tänään. Poistin rinntaliivit roskakoriin ensi töikseni kotiin päästyäni. Me emme tapaa enää koskaan.

Note to self - uudet alusvaatteet hanki -listalle n-y-t,  NYT!

Päivän paras anti - uusia ihania ihmisiä elämääni.
Viisi ihanaa kilpasiskoa, jonka kanssa jaamme tämän finaalikokemuksen plus ihana tiimi tämän kisan takana. Olen saanut tutustua aivan mielettömiin ihmisiin tämän kisan myötä.

Vaikka ilman titteliä tällä kertaa jäätiinkin,
kotona sohvalla on nyt aivan voittajafiilis.

Olen kiitollinen tästä kokemuksesta.

Kiinnostaako sinua tällaiset tapahtumat?
Hae rohkeasti mukaan kilpailuihin.
Kyllä - sinussa on se jokin ja sen on lupa näkyä. Sinä olet ainutlaatuinen ja ihana juuri tänään juuri tuollaisena ja sellaisena on hyvä hakea mukaan kisailemaan. Olet juuri oikeanlainen sinä - omana itsenäsi - hakemaan mukaan kisoihin. Sinä riität ja olet arvokas. Hakemuksen naputtelu voi olla alku polulle kohti sinun unelmaasi.

Kokemuksen arvoinen juttu - Takaan sen.

Parhaassa tapauksessa minun osallistumiseni kisaa innoittaa sinua heittäytymään ennakkoluulottomasti mukaan siihen sinun unelmiesi juttuun. 

Unelmat on tehty todeksi elettäviksi.

Tässä kaikki tällä erää. #kiitos


....to be continued.
(Lisää unelmajuttuja on luvassa,
 pysykää kuulolla.)



Rakkaudella,
Sallamari


ps. lämmin kiitos kaikille FB äänestyksessä minulle äänensa antaneille.

22. toukokuuta 2017

Finaaliviikon fiiliksiä

Mekko : Muotiputiikki Helmi
Kuva: Lifu / Linda Lipponen


Ihanat Miss Kurvikas 2017 finalistikuvat ovat julki ja yleisön suosikki -äänestys parasta aikaa käynnissä. Omaa suosikkiaan voi käydä äänestämässä tapahtuman FB sivulla ja äänestys tapahtuu tuttuun tapaan tykkäämällä kilpailukansion kuvasta.

Lopulliset tulokset paljastetaan missikruunajaisissa tämän viikon lauantaina 50's Happy Days tapahtumassa Someron Rantatuvalla.


Finalistikuusikko
Kuva: Lifu / Linda Lippnen
Mekot : Muotiputiikki Helmi


Eikä tässä vielä kaikki.
Missifinaalin lisäksi tällä viikolla tapahtuu paljon muuta jännittävää. Heti viikon aloituksena lähdetään jännittävissä merkeissä liikkeelle - Osaatko arvata mitä on luvassa?

Minä aloitan tänään työt uudessa työpaikassa!

Todellisen minäni ääntä seuraten, päätin rohkeasti siityä ihanista rauhallisista maalaistunnelmista muutamaa astetta vilkkaampaan menoon kauppakeskuksen sykkeeseen. Minut tavoittaa tukkajuttujen merkeissä Raision Myllyn New Hairstore -liikkeessä tästä päivästä eteenpäin.

Olen tavattoman innoissani kaikista uusista jännittävistä käänteistä, joita elämä on tuonut eteeni. Tämä viikko lupaa hurjasti uusia ihmiskontakteja - uusia työtovereita ja ihanien kanssakisaajien uudelleen tapaamista. En muista milloin olisin tässä mittakaavassa oikeasti innostunut runsaasta uusien ihmisten virrasta elämääni - juuri nyt kaikki tuntuu niin kovin luontevalta.

Avoimin sydämin toivotan kaiken uuden tervetulleeksi osaksi elämääni.


Kiitollisin mielin on hyvä lähteä uuteen viikkoon!

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle.
Nähdäänkö lauantaina Somerolla?
Me finalistit tovotamme kaikki kannustajat lämpimästi tervetulleiksi paikanpäälle meitä tsemppaamaan!


Rakkaudella,
Sallamari


10. toukokuuta 2017

Rexit tuli taloon

Arkirealismia osa 187 - kaksi uutta kissaa kotiutuu
Mau Prinsessan ensimmäinen reaktio uusii ystäviin oli suunnilleen
"Koska nää lähtee kotiinsa?"

Perheemme kasvoi viime viikon lauantaina kahden uuden jäsenen verran. Päätimme yhdessä avata kotimme ovat Cornish Rex kaksikolle Mikille ja Maddylle. Suloiset kissat etsivät yhdessä uutta kotia omistajaperheen elämässä tapahtuneiden muutosten seurauksena.

Herra Hartikaisen kuolema jätti meidän perheeseen lemmikin mentävän aukon. Hartikaisen poismenon jälkeen olen tiennyt sisimmässäni, että uuden koiran hankinta ei ole unelmani. Olemme yhdessä keskustelleet, että perheessämme olisi tilaa yhdelle tai kahdelle uudelle kissalle, siitä huolimatta mitenkään aktiivisesti uutta perheenjäsentä meille ei juuri tässä hetkessä ole etsitty.

Ajatuksen tasolla jätin ovet auki toivottaen uuden lemmikin tervetulleeksi elämäämme. 

Sattuman kautta saimme tiedon uutta kotia etsivästä kissakaksikosta. Omistajaperheen kanssa käytyjen pitkien keskustelujen päälle tuumattiin yhdessä, että kaksikko voisi olla luonteva lisä perheeseemme niin, että perheen olemassa oleva kissajäsen Miss Mau sopeutuisi myös revirilleen saapuviin uusiin tulokkaisiin.

Eläinten hyvinvointi etusijalla lähdettiin kokeilemaan laumanmuodostusta.


Pullataikinalta näyttävä suloinen Miki.

Pieni ja pippurinen kehruukone Madde

Ensimmäinen ilta meni tuijottelukilpailun ja sihinäviestinnän merkeissä. Meidän Mau Prinsessa toivotti vieraat tervetulleeksi osaksi elämäänsä kuuluvasti sihisten samalla turkkia reteästi pörhistellen. Näin kissat kuulemma toimivat vieraiden saapuessa heidän reviirilleen. Nämä vieraat onneksi ovat rohkeita - ja samalla äärimmäisen vieraskoreita - aloittaen tutustumisen uuteen kotiinsa talon rauna-alueita kartoittaen. Miss Mau ja vieraat tutustuivat toistensa tuoksuihin turvallisen välimatkan päässä.

Askel onnistumiseen lauman luomiseen otettiin ensimmäisenä kohtaamispäivänä, kun illan hiljetessä kissat löysivät oman tilan jossa rentoutua - jokainen söi, leikki ja teki tarpeensa, vaikkakin kukin omalla tahollaan.

Sihinää ja kevyttä murinaa on ilmassa ollut tyttöjen kohdatessa. Kahden aikuisen naaraskissan sovittaminen uudeksi laumaksi on tietäen haasteellista. Maddyn taipumus arkuuteen sekä Maun reviiritietoisuus ovat luontaisia katalyyttejä epävarmuutta viestivälle käytökselle - kumpikin jännittää vähän toista. Tähän aamuun mennessä tilanne on kehittynyt niin paljon, että kissat ohittavat toisensa jo alle metrin etäisyydellä hienosti.

Supersosiaalinen Miki on puolivahingossa valahtanut sellaiseen valtakunnansovittelijan rooliin tässä laumanmuodostustilanteessa. Miki ei jännitä, aratele eikä koe ketään uhkaavaksi - omistaa myöskin jokseenkin alhaisen itsesuojeluvaiston - Miki marssii simppelisti keskelle tilannetta, jossa tytöt kyräilevät toisivaan ja lempeällä kurinallaan laukaisee jännitteet. Mau ja Miki ovatkin eilisen aikana hienoskelleet pariin otteeseen neniään toisillee kurnutellen.

Yksi tiukempi kohtaaminen täällä on käynyt - kaksi muut koitti illalla hiipiä makuuhuoneeseen jakamaan samaa minun asuttamaani sänkyä Miss Maun kanssa. Mau yllättyi ja hermostui - väärä aika, paikka ja liikaa väkeä - arvata saattaa, että sähinäksi ja pörhistelyksi meni. Pelkällä sähinällä onneksi selvittiin, kukaan ei hyökännyt kynsin ja hampain.

Ennen kissojen tuloa selvittelin neuvoja laumanmuodostuksen helpottamiseksi. Ruoka ja leikki ovat neuvojen mukaisesti osoittautuneet kelpo keinoksi yhteisen sävelen etsinnässä. Lauman muodostus asiantuntijalausuntojen perusteella voi viedä muutamasta viikosta kuuteen kuukautta.

Meillä menossa on neljäs yhteinen päivä ja valtakunnassa kaikki vaikuttaa perin rauhalliselta. Minulla on hyvät fiilikset laumautumisen onnistumisen suhteen.


Uusien ystävien hajumerkkejä ja suoria nenäkontakteja


Luvatut kissakuvat kuulumisien kera ovat tällä kertaa tässä.
Vinkatkaa kommenttiboxiin jos jatkossakin haluatte silloin tällöin kuulla eläintarhamme kuulumisia.


Mukavaa keskiviikkoiltaa!



Rakkaudella,
Sallamari


10. huhtikuuta 2017

Muotiputiikki Helmen Miss Kurvikas 2017 semifinaali



Rakkaat lukijani, teidän apuanne tarvitaan nyt!

Niinhän siinä kävi, että saan iloisena kertoa teille olevani yhtenä semifinaaliin edenneenä ehdokkaana Muotiputiikki Helmen järjestämässä Miss Kurvikas 2017 -kilpailussa.

Semifinaali käydään Facebook äänestyksenä ja oman äänensä suosikki ehdokkaalle voi antaa tykkäämällä ehdokkaan kuvasta kilpailun FBsivun kuvakansiossa (linkki kuvakansioon tässä).

Me ehdokkaat olemme kuvakansiossa aakkosjärjestyksessä. 
Minä kilpailen numerolla 1.


Miss Kurvikas kilpailun finaaliin pääsy on yksi unelmistani ja tämän unelman todeksi elämisessä sinä voit auttaa minua. 

Kiitos.


Rakkaudella,
Sallamari





14. maaliskuuta 2017

Unelmoi ja unelmoi lisää



Onko unelmaelämä sisällöltään sellaista, jollaiseksi sen kuvittelee elämänsä unelmia kartalle piirtäessään? Kahden päivän kokemuksen perusteella voisi nopeasti silmällen todeta, että ei sinnepäinkään. Villeimmissä unelmissa kuvittelin olevani unelma-ammatissa työskennellessäni kotona aina aikaisin. Oi miten jäisikään ylimääräistä aikaa siivoukselle ja ruoanlaitolle. Kotini kiiltää puhtautta ja kaikki perheenjäsenet ovat unelmassani onnellisia ja kylläisiä.

Laskennallisesti olen viettänyt unelma-ammattiin siirtymisen myötä työpäivinä nyt kotimaisemissa enemmän tunteja kuin aiemmin. Siitä huolimatta kellon viisarit kulkevat samojen tuttujen numeroiden kohdalla siinä vaiheessa, kun kotiovi päivän päätteeksi aukeaa.

Kotini on tänään aivan samaan tapaan sotkuinen kuin kuukausi sitten, mutten mistään hinnasta vaihtaisi tällaisenään toteutunutta suurta unelmaani.

Olen kiitollinen, että unelma parturi-kampaajana työskentelystä on nyt näkyvästi todellinen osa elämääni.




Viime viikolla toteutin koemielessä pitkään ajatuksissani kyteneen vision aarrekarttakurssista. Olen kauan halunnut jakaa aarrekarttailun ihanuutta ja opettaa oman aarrekartan tekemisen perusperiaatteita haaveilijoille. Sain kasattua ihanan energisen naisryhmän kanssani kahvilaan ja yhteisen kahvihetken aikana loimme kukin itsellemme oman aarrekartan.

Ryhmässä aarrekartan luominen on uskomattoman voimauttavaa. Positiivinen energialataus ja yhdessä tekemisen nostattama onnellisuus ovat ensiluokkainen kasvualusta toiveillemme ja unelmillemme.

Loimme kukin kaksi erilaista kuvakollaasia. Ensiksi luotu kollaasi toimii unelmia nostattavana tunnelmakarttana ja toinen kuvakokoelma puolestaan muodosti kuvineen tekijänsä näköisen aarrekartan.

Minun aarrekartassani ollaan rakastuneena parrasvaloissa unelmatyötä tehden. Jokainen päivä tuo mukanaan aivan tavallista luksusta. Aarrekartta manifestoi elämääni rohkeutta, kutsua auttaja paikalle kun newbie yrittäjällä menee työssä sormi suuhun. Yhdessä olemme enemmän, yksin ei tarvitse osata kaikkea vaan kaikille osapuolille otollinen tila saavutetaan rohkeasti apua kokeneemmalta pyytämällä.

Kartassa on tasapainossa työ ja huvi - rakkaudella tehty työ tuo sopivassa suhteessa huvia elämään. Unelmissani työ punoutuu luontevasti parrasvaloihin niin, että unelmieni kimaltelevalle mekolle löytyy sopiva käyttötilaisuus.

Tunnelmakartassani puolestaan on nähtävissä lomafiiliksiä. Alitajuntani oli selkeästi lomafiiliksistä intensiivisen opiskelutaipaleen päälle. Myönnän kyllä, että loma on ollut kaikella tavoin ajatuksissani. Mieli pohtii kuumeisesti ensi kesää ja kesälomailua. Onko aikaa, onko varaa - plus muutamakymmentä toimeentuloa ja lomailua sivuava lisäkysymys. Aloittelevan yrittäjjän ihan aiheellistakin pelkoa ja epävarmuutta. Epävarmuus ja pelot on asia, jolle ajatuksissa on annettava oma tilansa, mutta siten että keskittyy arkitoiminnoissaan kaikkeen positiiviseen eläen todeksi positiivisen odotukset pelossa elämisen sijaan.

Unelmoinnissa piilee se kaikkein suurin voima.

Dream big,
dream more.

....ja elä kuten unelmoit.

Maltillisesti, järkeillen ja joka päivästä kiitollisena.





Oletko sinä tutustunut aarrekarttailuun?
Millaisia unelmia sinä olet omassa elämässäsi elänyt todeksi?


Näiden aarrekarttojen voimin toivotan teille kaikille unelmien täytteisiä päiviä! Toivottavasti saan innostaa ja rohkaista Sinua esimerkilläni elämään todeksi oman unelmasi.

Kyllä, mahdollista se on.


Rakkaudella,
Sallamari



2. maaliskuuta 2017

Niin koitti se päivä jolloin saan sanoa olevani ammatiltani parturi-kampaaja



Näyttötutkintoviikko on onnituneesti osaltani ohi. 
Tehtävät on suoritettu, tulokset vastaanotettu.


Rankka rutistus se oli, sitä ei käy kieltäminen. Kolme päivää, kuusi mallia ja kaksikymmentä erillistä arvostelun kohteeksi asetettua työtehtävää. Päivät venyivät aamu kahdeksasta puoli neljään, parina päivänä tein töitä koko annetun työajan syömättä ja juomatta. 

Meitä näytön antajia paikalla oli 25 ja näytön arvioitsijoita kolme. Ajoittain me suorittajaosapuolen sankarit jonoteltiin kiltisti pienten ankkojen lailla arvioitsijoiden perässä omaa vuoroamme odotellen. Tiukimpina hetkinä tunnelmaa piristi keskinäinen vitsailu siitä, miten hassunkurisilta me taatusti näytämme ulkopuolisen silmin katosuttuna tallustellessamme joukkiona ympäri työtilaa arvioitsijan vanavedessä. 

Työn aloittaminen oli helppoa, paikalle tarvittiin vain yksi  arvioitsijoista antamaan aloituslupa. Työvaiheen hyväksytysti päättäminen puolestaan vaati paikalle aina kaikki kolme arvioitsijaa ja jokaisen piti itse kantaa huolta siitä, että jokainen arvioitsija on nähnyt työvaiheen ennen seuraavaan siirtymistä.

Tässä vaiheessa tarinaa odotat jo malttamattomana saadaksesi kuulla kaikista mokistani. Toiveesi on kuultu - here we go.

Minähän aloitin mokailusarjan heti ensimmäisen mallin kohdalla. Kuka osaa arvata mitä kävi? Tuskinpa kukaan, sillä tämä moka on niin absurdia luokkaa, ettei sellaista oleta käyvän omalle kohdalle ikinä.

Kyseessä on vaatteen tahrautuminen tuoliin jääneestä väristä! Siitä, että asiakas istuu tuolissa useamman tunnin ja viimein kappaa poistaessa tajuat, että tuolista on siirtynyt kuivunutta väriä tahraksi asiakkaan selkään kapan alle. Kauaksi kaikista niistä kohdista, jonne millään tavalla itse olet voinut väriä tuhria sitä asiakkaan päähän levittäessäsi. Ja värin on vielä täysin jotakin muuta, kuin sinun juuri tälle asiakkaalle käyttämäsi väri.

Siinäpä sitä sitten selittää näytön arvioitsijoille, että asiakkaalla on nyt paita tahrainen koska minä en tarkistanut että asiakastuoli on siisti ja puhdas ennen kuin istutin asiakkaan siihen.

Yksi elämäni tähtihetkiä voin vakuuttaa. En muista milloin olisin viimeksi tuntenut itseni niin tyhmäksi, kuin siinä hetkessä jolloin seisoin asiakkaan takana tarhaa ihailemassa.

Tässä mokalla on hyvä loppu joka opettaa väritahrojen kanssa toimintaa. Heti tahran huomattuani, suihkutin siihen aimo kerroksen hiuslakkaa ja neuvoin asiakasta pesemään puseron heti kotiin päästyään. Tahra irtosi ja suurilta korvauksilta vältyttiin!

Nappaa yltä siis ilmainen vinkki tahraonnettomuksien kanssa toimintaan.

Onneksi tämä näyttömalli oli rakas ystäväni. Koko tahraepisodista selvittiin narulla ja lupauksella korvata ylimääräinen paidan pesuun kulunut pesuaineen hinta lattekupilla kahvilassa.


Moka numero kaksi - pyydä itse malliasi saapumaan paikalle tuntia liian myöhään. Tämäkin moka sijoittuu hienosti ensimmäiseen näyttötutkintopäivään. Positiivisena puolena tästä mokasta kehkeytyi minulle aikaa lounastaa kunnolla - pysyi nälkämörkö poissa paniikkia lisäämästä. Nurja puoli tässä mokassa  on se, että jouduin työskentelemään kaksin verroin saadakseni kaikki tavoitellut työtehtävät mallin päähän tehdyksi ennen määräajan umpeutumista. Vaikkakin uohdin kiireessä näyttää suoristuspermanentin arvioitsijoille ennen kuivaamista - moka numero kolme. Olivat onneksi ymmärtäväisiä ja työni kelpuutettiin arvioitavaksi uudelleen kasteltuna. Kaikesta tästä seurasi tilanne, jossa asiakkaan parran muotoiluajolle jäin aikaa 20 minuuttia - but I did it!

Annan täyden kympin itselleni sisukkuudesta,
 minä onnistuin töiden kanssa ja valmistuin juuri ennen määräaikaa!

Enkä edes itkenyt.


Tiistain ja keskiviikon näyttöjen osalta tarkistin maanantai-iltana vielä useampaan kertaa omat aikatauluni ja malleille ilmoittamani aikataulut. Onneksi aikataulumoka koski ainoastaan tätä yhtä malleistani ja muiden kanssa olin onnistunut sopimaan oikeat  paikalle saapumisajat.

Mutta eipä se tiistaipäiväkään mennyt Strömsö tunnelmissa. 

Partaveitseni hukkui - tai oikeammin veitsi oli avuliaasti siirretty sellaiseen olin paikkaan, josta minulla ei ollut aavistustakaan. Joten päivän toinen tärkeimmistä näytöistäni - parranajo - päätyi suoritetuksi käyttäen välineenä puolison minulle joululahjaksi ostamaan. Ainoa miinus oli, etten ollut ajanut partaa veitsellä vielä kertaakaan, joten mitään tuntuma tuohon veitseen tai sen käyttäytymiseen parranajossa minulla ei ollut. Kaksi pientä vekkiä asiakkaan leualla on minusta todella hyvä suoritus täysin uudella veitsellä. Veitsi on vakiotyökaluani paljon sulavampi ja huisin terävä, joten ilo sillä oli ajaa partaa heti, kun sen hallinnasta pääsi hiukkasen jyvälle.

Siinäpä nuo mokani sitten olivatkin,

Näin jälkikäteen katsottuna mokailut naurattavat. Ovat kai oikeastaan jotenkin jopa luonnollinen osa tälläista jännittävää näyttötilannetta.

Olen ylpeä itsestäni, sillä selvisin läpi näytöistä vailla rauhoittavien lääkkeiden apua ja ilman paniikkikohtauksia. Tässä kohtaa on niin vapauttavaa kertoa, että kaikki jännitykseen liittyvät pakokeinona hyödyntämäni syömishäiriöoireilut loistivat....POISSAOLOLLAAN. Kaikki mieleni oikut ja oireilut olivat tiukan paikan saavuttua näyttöviikolla täydellisesti poissa.

Pään sisällä oli hiljaista.
Tiesin osaavani ja luotin itseeni.

Ensimmäistä kertaa elämässäni saavuin näyttöihin luottavaisena ja itseeni uskoen. Normaali asiaankuulva kisajännitys oli läsnä - niin kuin pitääkin - paniikinomainen itsetuhoinen oman taidon näyttämisestä ja arvostelun alle joutumisesta aiheutuva ahdistus taasen taakse jäänyttä elämää.

Näin ihmeellistä on mielensairaudesta toipuvan elämä. Oikeastaa aika on opetella käyttämään elämästäni kertoessa sanoja mielensairaudesta toipuneen elämää, sillä sitähän minä nykyisellään olen ja sellaista elämää minä elän.


On tämän postauksen viimeisen paljastuksen aika.
Uteliaisuus kutkuttaa, käsi ylös joka tahtoo kuulla arviot töistäni?

Yritystoiminta sai arvosanakseen kiitettävä, 
loput tutkinnon osat läpäisin arvosanalla hyvä.

Olenko tyytyväinen?
No olen. Hell yeah!

Olen elänyt suuren unelmani todeksi - minä valmistuin parturi-kampaajaksi!


Saamani arvosanat ovat todenmukainen kuvaus taidoistani.
Minä olen ihan hyvä. 


Huomenna on edessä valmistujaisjuhlat. Viimeinen päivä ihanien luokkatoverieni seurassa. Tai oikeastaan eihän me mitään luokkatovereita sillä tavalla enää olla, mehän olemme nyt toistemme kollegoja. Kohotamme kuitenkin yhdessä opiskelutovereina maljan kampaamokoulu Unika Hairstyle:n vuosiluokkalle 2015-2017.


Kiitos kuluneesta puolestatoistavuodesta ihanat luokkatoverini!


Rakkaudella,
Sallamari


ps. Haluaisitteko kuulla lisää koulusta ja siitä, millaista on opiskella yksityisessä ammattikoulussa? Olisiko sellaisesa aiheessa potentiaalia mielenkiintoiselle blogitekstille?

4. lokakuuta 2016

OOTD - Ensimmäistä päivää uudessa paikassa



"Meinaatko oikeesti lähteä noilla kengillä sinne töihin tänään?
Et niinku sitten yhtään illalla valita, että on jalat kipeet ja lonkkiin sattuu."


Hupaisa aamuinen keskustelumme Juntti Punaniskan kanssa, kun kerroin piipahtavani takapihalla nappaamassa pari kuvaa tästä asusta, kun kerrankin saa olla valoisaan aikaan aamulla kotona. Heti kättelyssä paljastan ihan avoimesti, että kengät ovat jalassa vain kuvaa varten - töitä tekemään sipsuttelin ihan kiltisti Crocsit jalassa. 

"Lavastaa asukuviaan mokoma!"
Mutta inhimillisyyden nimissä, katsokaas miten somasti on harallaan villatakin nappirivi kun puolihuolimattomasti olen villatakin ylleni asetellut. Että ei mikään napakymppiotos tämä lavastettu asukuva sit kuitenkaan.


Kuvan otsikon mukaisesti tänään oli ensimmäinen päivä ihan uudessa kampaamossa työharjoittelun nimissä. Ensivaikutelma on aina tärkeä, joten sitä silmällä pitäen tukkakin sai eilen uuden tuoreen värin. Tänä aamuna investoi kokonaiset kymmenen extra minuuttia tukan laittoon ja lopputulokseen olen kerrassaan tyytyväinen. Hiukseni näyttävät ja tuntuvat vaihteeksi ihan inhimillisen kuntoisilta. Ei uskoisi, että eilen vaalennettiin tyviosaa edellisiä kertoja rankemmalla kädellä.

Opintojen edetessä, on hienoa huomata miten hyviä ratkaisuja me opiskelijat osataan tehdä nykyään ihan itsenäisesti ilman kokeneempien apua. Olemme nykyisellä taitotasollamme kykeneviä itsenäisesti arvioimaan miten vahvoilla aineilla ja millaisilla vaikutusajoilla on vielä täysin turvallista tehdä töitä, niin ettei tee tukalle turhan päiten tuhoa. 

Työharjoittelussa havainnoin iloisena miten paljon minussa on tässä vuoden mittaan tapahtunut positiivista kehitystä ja miten paljon olen kerryttänyt osaamistani kampaajatyöskentelyssä. Kuinka itsenäisesti ja luontevasti sitä tänään osaakaan tehdä työtä alalla, jossa vuosi sitten oli niin noviisi että mietti kuumeisesti mihinkä suuntaan hiustenkuivaajalla tulisi osoittaa, jotta saisi mallinukelta hiukset edes jotenkuten kuivaksi.

Tänään tuli vahvana sellainen olo, että mä olen aika hyvä tässä hommassa. Olen todellakin löytänyt elämässä Mun Jutun ja kiitollisena saan huomata miten homma todella ottaa tuulta alleen.



Parasta työharjoitteluviikoissa on myöhäiset aamut kotona. Perus kouluaamuna kello soi 4:40 ja siihen rinnastettuna tämän aamuinen 6:45 aamuherätys on silkkaa luksusta. Ensimmäistä kertaa ties miten moneen vuoteen, istuimme koko perhe saman pöydän ääressä nauttimassa aamupalaa. Käytän häpeämättä hyödykseni näitä myöhäisiä aamuja vuoden mittaan kertyneen univelan kuittaamiseen,

Olen viettänyt aikaa tiiviisti tosielämän parissa. Niin tiiviisti, että blogissa uusien tekstien ilmestymistahti on harventunut aika tuntuvasti aikasemmasta. Kiitos kaikille teille lukijoille, jotka yhä kuljette matkassani mukana. Niinäkin päivinä, kun sanottavaa on vähän, pyrin innostamaan maailmaa edes yhden asukuvan voimalla.

Enemmän innostavia kuvia löydätte Instagramin puolelta MangosForFlamingos - käyttäjänimen alta. Instagram on nopeampi ja enemmän ajan hengessä mukana, kuin tälläinen jäsennelty blogiteksti.

Lokakuun To Do -listalla blogin osalta on Tyylini Evoluutio osa II ja Anette Ahokas Designin kanssa tehdyn yhteistyön toinen osa. Ehkä jotakin kampausinspiraatioita tai hiustutoriaaleja uskallan myös luvata.

Tässä kaikki tälle päivälle!


Mukavaa lokakuuta kaikille teille lukijoille!


Rakkaudella,
Sallamari


30. syyskuuta 2016

Seuraava askel



Viisi kuukautta ja minun elämä on taas minun.

Unelmoin tänään aamuseitsemään nukkumisesta, säännöllisestä kuntosalilla käynnistä, uudesta harrastuksesta - tahdon tanssia salsaa - sekä läsnäolosta lapsen elämässä. Yksi tärkeä unelma muiden joukossa, on koulun seuraavat askeleet tämän koulun jälkeen. Miten hienolta jo nyt tuntuu, että viiden kuukauden kuluttua minun elämässäni on läsnä minulle sopiva työrytmi.

Unelmoin siitä, että kaikkea on kylliksi - aikaa ja rahaa.

Unelmista tulee aarrekartta.
Aarrekartta valaisee kulkuani polulla minun näköiseeni elämään.

Nyt on loistava hetki myös jakaa täällä blogin puolellakin kiitollisuutta elämälle.


Polku unelma-ammattiin on johdattanut minut taas kerran uuteen risteykseen ja siitä eteenpäin uudelle hyvälle polulle. Oikeat palaset ovat loksahtaneet kohdilleen ja ensi viikolla käsillä on opettava työharjoittelujakso - ikään kuin perustusten luonti urani seuraavaa askeleita silmällä pitäen.

Sokerina kaikkien ihanien kuulumisten kanssa voin täälläkin jo kertoa, että näillä suunnitelmilla jatkan koulun päätyttyä työskentelyä samaisessa työharjoittelupaikassa Uutena Hyvänä Työkaverina.

Paikka on ensituntumalta paljoltikin juuri sellainen, jonka mieleeni olen aarrekartaksi piirtänyt seuraava tuleva työpaikkani ajatuksena. Minähän olen siis hiukan narrannut sekä teitä, että itseäni uskottelemalla eläväni ilman opastavaa aarrekarttaa - tuossahan se on koko ajan ollut, ihan kielen päällä, joskin vaihteeksi sanallisena inspiroivien unelmakuvien sijaan. Mutta hei, tämäkin malli toimii. Olen elänyt joka päivä aarrekarttaan piirtämääni - tai no kirjoittamaani ehkä paremminkin tällä kertaa - unelmaa kohti.

ask - believe - receive

Kel onni on, se kiitollisuuttaan suo laulaa.


Seuraava aarrekarttani on nimeltään
I Have Enough and for that I am very Grateful
Sen opastamana aloita urani yrittäjänä.


Tällaisissa tunnelmissa suunnataan viikonlopun viettoon.
Mukavaa viikonloppua!


Rakkaudella,
Sallamari






5. syyskuuta 2016

Bearded Dame Love

Fangirl Picture 2016 - kasvoillani on täydellinen yli-innokkaan fanitytön ilme

Arvatkaa mitä
 - mä tapasin viikonlopun Ruotsinreissulla yhden BodyLove -idoleistani!

Miten paljon rakkautta voikaan mahtua yhteen naiseen?

Olen sydänjuurtani myöten hurmaantunut. Minut hurmannut nainen on nimeltään Harnaam Kaur - aivan helvetin kuuma kissa joka parrassaan on niin  järisyttävällä tavalla rock, että sydän meinaa väkisinkin jättää pari lyöntiä väliin häntä katsoessa. Harnaam on englantilainen Body Confidence -aktivisti ja kiusaamisen vastaisen työn lähettiläs. Harnaam työskentelee mallina, journalistina sekä aktivistina luoden työnsä kautta todeksi tavoitettaan pienentää kauneuskäsitteisiin liittyviä ennakkoluuloja avoimen keskustelun kautta syntyvän tietoisuuden lisäämisen keinoin. 

Harnaam tunnetaan mediassa nimellä The Bearded Dame - aito ja oikea parrakas nainen. Parta on lähtöisin lääketieteellisestä syystä, Harnaam sairastaa munasarjojen monirakkulatautia. Rohkea nainen ei enää suostu peittelemään itsensä syvintä olemusta vaan tuo itsensä rohkeasti esille karvoineen kaikessa kauneudessaan. Harnaam on kääntänyt kaiken kohtaamansa pilkan ja ivan positiiviseksi nosteeksi ja kiertää ympäri maailmaa opettamassa ihmisille erilaisen kauneuden ehdotonta hyväksymistä. Harnaam jakaa oman esimerkkinsä voimin tietoutta oman itsensä ehdottoman rakastamisen elämää rikastuttavasta voimasta.

Minä olen fanittanut Harnaamia Instagramin puolella todella kauan. Seurannut julkaisuja ihastellen hänen ainutlaatuista kauneuttaan, katsonut useamman dokumentin ja lukenut hänestä kirjoitettuja body confidence -teemaisia lehtijuttuja. Mimmi huokuu niin käsittämättömästi rakkautta ja ehdottoman itsensä hyväksymisen mukanaan  tuomaa sielukasta rauhaa. Haukon henkeä ja mietin, että tuossa on ilmielävänä yksi suurista BodyLove -asenne idoleitani. Yksi niistä isoista Internetistä löydetyistä esikuvista, jonka elämäntarinasta haen innoitusta omalle BodyLove -hypetykselleni.

Polkumme oli tarkoitettu kohtaamaan. Universumi heitti eteeni tilaisuuden tavata Harnaam ilmielävänä World Beard Day -festivaaleilla Tukholmassa. Harnaam oli kutsuttu paikalle kunniavieraaksi - miten sattuikaan, että ennen juhlapaikalle menoa lausuin seurueellemme ääneen "Voi ku paikalla oli joku niistä rohkeista parran kanssa elävistä naisista, joista mä ammennan inspiraatiota BodyLove -juttuihin"

Ihan rehellisiä kun ollaan, niin mähän olen piirtänyt aarrekarttaan unelmaksi
"Saan tutustua idoliini elävässä elämässä."

Hihkuin ääneen JunttiPeelle hihasta hämmentynyttä miestäni kiskoen "Kato tuo ihana partanainen tuolla on mun suuri BodyLove idoli ja että uskaltaisinkohan mä pyytää sitä mun kanssa muutamaan kuvaan."  Aivan totaalinen Fan Girl -moment.

Onneksi uskaltauduin astumaan rohkeasti Fan Girl -moment huumassani idolin luokse, sillä lopputulema rohkeasta Voisinko saaada kuvan sun kanssasi -pyynnöstä on aivan fantastinen. Antauduimme yhdessä aivan täysillä  BodyLove -teemaisten keskustelujen pyörteisiin. Ensimmäisestä vaihdetusta lauseesta lähtien mietin, että voikin mimmi olla ihanasti englantilainen puheiltavaltaan ja eleiltään. Iski välitön Lontooikävä.

Yhteinen sävel löytyi heti,
puhetta, kuvia, videoviestejä - spontaani BodyLove Activist meet up.

Halattiiin, naurettiin ja rakastettiin.
Itseämme, toisiamme ja koko maailmaa.

Rakasta enemmän. Anna itselle lupa kokea toinen ihminen - ole läsnä ja kosketa.
Jokainen kohtaaminen - sekin jossa toinen lähestyy sinua kiusaus ainoa aikomuksenaan - on tilaisuus jakaa tietoa eteenpäin. Tieto on valtaa, paras keino muuttaa maailmaa. Näe ilkeimmässäkin ihmisessä ihmisen arvokkuus. Naura paljon ja usein - käännä pilkka naurun kautta vahvuudeksi.

On ihanaa inspiroitua toisesta ihmisestä. Havahtua huomaamaan, että huolimatta siitä miten huippu tyyppi olen jo tässä hetkessä, voin omien tekojeni kautta antaa itsestäni maailmalle vielä enemmän. Lisätä positiivista nostetta tapaan jolla kohtaa elämän ja ihmiset.

Näin voisin kiteyttää kohtaamisemme minulle antaneen arvokkaimman annin.

Jos silmänräpäyksessä voi rakastua ihmisen sieluun minulle kävi niin.


Erilaisuus on järjetön rikkaus.
Erilaisuudessa piilee loppumaton vahvuus, 
kun rohkenee antaa itselleen luvan ajatella niin.

"Haters will always hate."
Eikä vihaajia kannata jäädä murehtimaan,
 keskittää kaikki energiansa niihin ihmisiin joita voi rakastaa saaden vastarakkautta.
Rakkaudessa piilee niin sanoinkuvaamaton voima.


We are stunning. Put two stunning to together and you get even more stunning.

kun ei vaan saa silmiään irti toisen silmistä

Tälläisin kuvin, tälläisin tunnelmin on mahtavaa aloittaa uusi viikko.
(Kuvat ovat hämäissä oloissa lievästi humalatilaisten kuumien partamiesten minulle napsimia, siinä syy kuvien lievään huonolaatuisuuteen. Eikai kukaan pysty kuvaamaan terävästi hämärässä, kun on samanaikaisesti oltava kuuma ruotsalainen parrakas mies.)


Until we meet again, stay gorgeous!
Näin totesi hymyillen tuo idolini minulle, kun tiemme illan päätteeksi erosivat.

Seuraavaa tapaamista odotellen.
Stay tuned!


Rakkaudella,
Sallamari


ps. jos et vielä tiedä miten hillitön mimmi Harnaam on, kannattaa vilkaista Googlen tarjontaa vaikkapa hakusanoilla Harnaam Kaur tai The Bearded Dame - takaan, että yllätyt positiivisesti.
On se vaan sen verta super tuo Harnaam.