Kesämekoissani kurkkii flamingot

Tämän kesän uudet kesämekkoni pursuavat flamingoja.

Ihania pinkkejä pitkäjalkaisia lintuotuksia.

Uskotteko, että ennen näiden mekkojen hankintaa minulla on ollut ainoastaan yksi

flamingon kuvin koristettu vaatekappale ja sekin on huivi! Flamingolla koristettua neuletakkia pohdin talven hankinnaksi, mutten onnistunut löytämään sopivaa mistään.

Sitten bongasin nämä mekot! Huutelivat sen verran kutsuvasti minun nimeäni - vaatebudjetissakin oli vielä tälle vuodelle hakinta varaa - päätin kotiuttaa nämä mekot. Minulle tuttuun tapaan mekot ovat Ebay löytöjä. Peräisin melko varmasti kiinasta, vaikka englannin punnilla tuotteensa hinnoittelevasta Ebayputiikista minä nämä ostoskoriini bongasin. Tälläkään kertaa mekot eivät edusta mitään hienoa tai haluttua retrovaate brändiä, sillä vaatteen silmääni miellyttävän ulkomuodon vuoksi minä ostopäätökseni teen brändeistä viis.

Vihreä mekko minulle jo saapuikin koossa UK20. Koko on aavistuksen verran reilu, olisin voinut rohjeta ottamaan kokoa niukemmankin. Mekon rintamusosaan on ystäväni toimesta lisätty pienet sisäänotot, sellainen pieni lisäys muotoiluun jonka avulla mekko istuu kauniimmin minun rintamuksellani - on muuten tullut tehtyä sama jippo lähes joka mekon kohdalla. Raitamekon koko on niin ikään UK20 ja toivottavasti tuossakin mallissa mitoitus on samaa luokkaa vihreän mekon mitoituksen kanssa, jotta sekin istuu päälleni mukisematta eikä päädy edelleen diilattavaksi. Tuo raitamekko nimittäin on näistä kahdesta minun suurempi suosikkini.

Tälläisissa tunnelmissa hyvästellään kesäkuu.

Olisi uusia mekkoja, voi kunpa olisi vielä aikaa ulkoiluttaa niitä!

Työrintamalla on mukavan kiirusta ja yhtä yksittäistä lauantaipäivää ja sunnuntaipäivää lukuunottamatta kaikki heinäkuun viikonloput vierähtävät töiden merkeissä. Ainoa vapaa sunnuntai heinäkuussa osuu ylihuomiselle ja silloin kalenteriin on merkattu varaus Miss Pintagle 2017 -kisan kisakuvauksille.

Sellaista missikisaäänestystä on siis luvassa piakkoin. Syyskuun 9. päivä Porissa sitten selviää kenet meistä kruunataan tämän vuoden Miss Pintagle tittelin haltijaksi.


Elämme jännittäviä aikoja!


Rakkaudella,
Sallamari

....mutta laihempana sä olisit ehkä enemmän

Jokaisella kesällä tuntuu olevan joku teema - sana, lause tai sanoma, johon törmäät kerta toisensa jälkeen mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä. Tämän alkaneen kesän osalta minun elämässäni keskustelun tai kommentoinnin aiheeksi näyttää nousevan kevyen oloisesti ilmoille heitetyt lausahdukset siitä, miten elämäntaparemontti voisi olla paikallaan.

Olisiko jo viimeinen ajankohtaista pohtia elämäntaparemonttia ja laihduttaa,
koska laihana voisin ehkä olla jotakin enemmän.

terveempi

onnellisempi

inspiroivampi

uskottavampi

positiivisemmin koettavampi

parempi työssä

Valehtelisin vilpittömästi jos tässä kohtaa väitän, ettenkö itse olisi pohtinut tämän teeman alituista esiin nousemista. Onko tämä kenties merkki Universumilta, että oikeasti pitäisi tehdä jotakin? Kenties ihmiset näkevät jotakin mitä itse en havaitse ja näin ollen he tietävät totuuden minun elellessä kaikessa rauhassa omassa kuplassani autuaana tietämättä mistään mitään?

Olisiko oikea aika aloittaa elämäntaparemontti ja pistää itsensä lopulta sellaiseen kuntoon, että muutkin huomaavat. Laihduttuani voisin esimerkilläni innostaa ja inspiroida ihmisiä tekemään huippuhienoja rohkeita valintoja omassa elämässään. Tällä kertaa minä aivan varmasti onnistunkin, sillä olenhan syömishäiriöstä toipuneena nyt vihdoinkin mieleltäni vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.

Rehellisesti, minusta minussa ja minulla 

on kaikki hyvin juuri tälläisenä.

Käsi ylös, jos yllätyt seuraavasta lauseesta. Minä en halua suunnitella tässä kohtaa elämääni minkään valtakunnan elämäntaparemonttia, sillä minua pelottaa. Minua pelottaa, että kun viimeinen olen oppinut olemaan riittävästä tänään tälläisessä kehossa, elämäntapamuutoksen mukanaantuoma fyysisen koon muuttuminen suistaa minut takaisin tilaan jossa mikään ei riitä - sillä aina voi tehdä enemmän tai olla fyysiseltä ulkomuodoltaan vähemmän. Että mikään määrä ei minulle kyllin paljon saadakseen minut tuntemaan oloni onnistuneeksi. 

....niiinkuin aina aikaisemmillakin kerroilla on tapahtunut.

Mieleni on tänään riittävän vahva onnelliseen ja täysipainoiseen tälläisenä olemiseen,

muttei vielä riittävän vahva kestämään minussa tapahtuvia muutoksia.

Von rehellisesti tunnustaa, että paineet onnistumisen suhteen ovat minulle aivan liian kovat elämäntaparemontteja pohdiskellessa. Vaikka syömishäiriön ääni pääni sisällä on tällä hetkellä hiiren hiljaa, ei ole olemassa takeita hiljaisena pysymisestä tilanteessa jossa triggereitä tuodaan suoraan nenän eteen kultalautasella. Hiljaisuus ei ole merkki siitä, että pahat ajatukset minussa on lopullisesti poistuneet. 

Ei pidä ehdoin tahdoin herättää nukkuvaan lohikäärmettä.

Olen viimein löytänyt onnellisen olotilan, 

enkä ole valmis luopumaan siitä mistään hinnasta.

Minä riitän juuri tälläisenä.

Ehkä joskus jonakin päivänä tästäkin blogista löytyy inspiroivia elämäntaparemontti tarinoita. Siihen saakka saatte kuullla tarinaa syömishäiriöstä toipumisen mahdollisuuden todellisuudesta ja itsensä vilpittömän rakastamisen taidon mukanaan tuomasta omassa kehossa olemisen ihanuudesta.

Olen ihana, rakastettava ja arvokas

 tänään juuri tälläisenä.

Ja niin olet sinäkin.

Ihana, arvokas ja rakastettava

- tänään tässä hetkessä juuri tuollaisena omassa kehossasi.

Rakkaudella,

Sallamari

Asuna kirpputorilta bongatut autenttiset retrolöydöt

Tässäpä nyt sitten se Vintagelöytöjä Plussatytölle -päivityksessa lupaamani asukuva tuosta kirpputorilta löytämästäni retromekosta. Mekko on yhdistetty viime kesänä - niin ikään kirpputorilta bongaamiini - 60 -luvun retrosandaaleihin. Avokärkiset t-remmikengät eivät ole kaikista imartelevimmat minun nilkoilleni, mutta valitsin ne kuvaan sillä halusin luoda yhtenevät 60 -luvun lopun tunnelmia henkivän asukokonaisuuden.

Asukokonaisuus ei tällä kertaa ollut päivän asu termin varsinaisessa merkittyksessä, vaikkakin ulkoilutin tätä asukokonaisuutta ilahduttaen itseäni torikahvilla. 

Toimiva kokonaisuus huolimatta sellaisesta tosiseikasta, että kaltaiselleni ikuiselle kahvinläikytäjälle näin vaalea asu on aivan liian aran värinen. Selvisin tällä kertaa onnekseni ilman kahvitahroja.

Oikein mukavaa sunnuntaita!

Rakkaudella,
Sallamari

Arkista Seppälää

Rohkeasti käsi ylös sinä, jolle ehtymätön rakkauteni raitakuosia kohtaan on ennen kuulumaton uutinen.

Olen metsästänyt vuoden verran tuloksetta venepääntiellä varustettua raidallista puseroa. Ihastuin venepääntiemalliin vuosia sitten löytäessäni Zalandon alemyynnistä asukuvissa ahkerasti esiintyneen Espritin raitapuserot. Kyseiset puserot ovat neljä vuotta vanhoja ja tuo hyvä trikoopaita on aikoja sitten poistunut Espritin mallistoista.

Onni onnettomuudessa eksyin sattumalta töihin tuntia liian aikaisin kuluneen viikon tiistaina. Kauppakeskuksessa työskentelyn yksi hyvitä puolista on se, että ollessaan liian aikaisin paikalla ylimääräistä aikaa voi tappaa kiertelemällä keskuksen muissa kaupoissa. Tällaisen sattumusyhtälön saattelemana ajauduin Seppälään - ihan vaan katselemaan tarjontaa - ja kuinka ollakaan yllätyin iloisesti.

Seppälä on tuonut kesävalikoimaansa etsimäni kaltaisia venepääntiellä varustettuja raitakuosisia puuvillasekoitepaitoja kolmessa eri värissä!

Silmää räpäyttämättä kotiutin yhden joka väriä.

Rakkautta ensi silmäyksellä.
Kun se oikea osuu kohdalle, ei auta kuin tarttua tarjoukseen.

Hintaa puserolla on reilu 12 Euroa. Valmistusmateriaalina paidassa puuvillasekoite, kangas on napakan oloista ja mitoitus paidassa tuntuu reilulta. Paita on leikkaukseltaan kevyesti muotoiltu, yksityiskohtina tosiaankin tuollainen neliön mallinen venepääntie ja 3/4 hihat.

Ostin paidat ihan varmuuden vuoksi koossa XL, valitsemani reiulmman koon puolesta paita istuu päälleni mukavan väljästi. Olen pessyt ja kuivatellut kuvassa näkyvän punaisen paidaan ja paita selvisi neljänkympin pesusta ja rumpukuivauksesta moitteettomasti.

Mikäli kesäalet oikein yllättävät saatan vielä kotiuttaa paidan tai kaksi L koossa jossakin värissä. Tämä paita on arkipaita ja käytössä työpäivinä. Näissä kampaamohommissa tahrat saattavat yllättää ja siksi pohdin parin varapaidan hankintaa kaappiin odottamaan.

Tähän puseron muotoiluun ja kuviointiin on sanattomasti kirjoitettu,
 että se kuuluu osaksi minun vaaekaappiani.

Espritin paidat on pesty ja pakattu laatikkoon odottaaan tulevia käyttöpäiviä. Tämän hetken Project 333 -vaatekaapissani - kokoelma kesä 2017 - näistä uusista paidoista ovat käytössä punainen ja valkoinen. Sininen paita on pakattu laatikkoon odottamaan syksyn kokoelmaa.

Oletko sinä tehnyt viimeaikoina löytöjä Seppälän valikoimista?
Vieläkö kotipaikkakunnaltasi ylipäätään löytyy Seppälää?

Tai oikeammin, milloin viimeksi olet vieraillut Seppälässä?

Vuosia sitten vierailin Seppälässä ostoksilla usein. Valikoima oli ihan ok ja vaatteet laadultaan vähintään keskiverto luokkaa. Sitten tapahtui jotakin, ainakin mnusta Seppälä siirtyi perusvaatteista jotenkin enemmän kertakäyttömuodin piiriin. Seppälä valui jonnekkin tavoittamattomaan alennustilaan - eikä uutisista päätellen yksin minun mielestäni. Omalta kohdalta ostotottumuksetkin ovat muuttuneet kapselivaatekaappiajattelun myötä vetäen pois kertakäyttöisen vaatemuodin luota. Minun"retro inspired" -vaatekaappiin helposti yhditeltäviä vaatekappaleita ei ole Seppälän valikoimissa liiemmin näkynyt.

Oli miten oli todellista on se, että edellisestä Seppäläostoksesta on kulnut vuosia. Ehkä juuri ankeiden mielleyhtymisen tai nuoruusvuosien Seppälämuistoista huonontuneen nykyisen imagokuvan takia, olen entistä iloisempi tästä kovin arkisesta Seppälän vaatelöydöstäni.

Mukavaa sunnuntaita!

Rakkaudella,
Sallamari

Kissakuvia ja laumautumiskuulumisia

Kissalassa kaikki hyvin.

 Laumautuminen on loistavalla mallilla. Kuukauden yhteiselon jälkeen kaikki kolme kissaamme viihtyvät sulassa sovussa samassa kiipeilypuussa. Mau tarkkailee uteliaana pienen etäisyyden päästä rexien liikkeitä. Murina ja sähinä on vaiennut, lauman jäsenet kohtaavat toisensa uteliaana ensi päivien jännitteiden täyteisen kohtaamisten sijaan.

Ruokailut sujuvat nekin mallikkaasti rauhallisissa tunnelmissa. Rexit ruokailevat kodinhoitohuoneessa yhden kupin ääressä, Miss Mau ylhäisessä yksinäisyydessä keittiön puolella. Kun pahin nälkä on tyydytetty kissat kiertelevät sulassa sovussa kupilta toiselle. Vettä juodaan vaivatta mistä kupista milloinkin. Meillä ollessaan rexit ovat oppineet kuivaruoan lisäksi syömään märkäruokaa ja antaumuksella kuivanappuloiden höysteenä märkäaterioita Miss Maun rinnalla.

Ainoa rexeiltä Miss Maun toimesta "bannattu" alue on meidän sänky. Sänkyyntulokielto on voimassa enimmäkseen yöaikaan jolloin Mau pitää sängyn tiukasti omana alueena ja ajaa muut sänkyyn pyrkijät tylysti pois.  Tämä tilanne ilmeisesti on peräisin ensimmäisten yhteisten päivien ajalta, jolloin  sängyssä tapahtui pieni kriisi tilanne - rexit yhdessä yllättivät nukkuvan Maun

Tästä ainoasta oikeasta kriisitilanteesta selvittiin onneksi vailla naarmuja, vaikkakin hurjan sähinän saattelemana. Viesti meni perille ja sänky on siitä lähtien öisin pyhitetty Miss Maun omaksi alueeksi. Rexit yrittävät Maun alueelle soluttautumista tasaiseen tahtiin - kirkkaassa päivänvalossa - mutta poistuvat ketterästi, kun Mau nousee päiväuniltaan makuuasennosta venyttelemään.

Leikki sujuu koko laumalta yhdessä ja erikseen. Leikkiin osallistuu ne, joita leikkiminen juuri tässä hetkessä huvittaa. Päivisin kissat kuljeskelevat ja loikoilevat lunkisti ympäri taloa. Sylihetkiä jokainen varastaa meiltä ihmisiltä oman fiiliksen mukaan, eikä yhden kissan hengailu ihmisten liepeillä estä muita kissoja liittymästä seuraan.

Laumautuminen onnistunut.
Rexit ovat tulleet jäädäkseen.

Rakkaudella,
Sallamari

11 vuotta sitten minusta tuli äiti

Minusta tuntuu edelleen ihmeelliseltä, että huomenna tulee kuluneeksi 11 vuotta siitä hetkestä, kun minusta tuli äitii. Rakas tyttäreni S täyttää  tänään 10 vuotta ja siirtyy  lapsen elämästä avoimin sydämin teini-ikään.

Pikku S syntymäpäivien aikaan sydämessäni tuntuu aina pieni pistos; minua hieman harmittaa sellainen seikka, etten kykene muistamaan juurikaan mitään oman lapseni pikkuvauva-ajoista.

Muistikuvissa on tyhjää harmaata, joitakin satunnaisia pilkahduksia. Ensi askeleet ovat hämärän peitossa, ensimmäinen hymy ei ole tallentunut mielikuviin. 

Onneksi on valokuvia sentään, jotta voi mielelle kertoa olleensa paikalla.

Niin huonossa jamassa minä olin lapsen syntymän aikoihin, mieleltäni epävakaa ja aidosti pahan olon vallassa.  Surullisena oman elämän kanssa kipuileva, ollen samaan aikaa hyvin vakaan ja vahvan oloine,  niin että ulkopuolisten oli miltei mahdotonta havaita mieleni todellista tilaa. 

Onnekseni kuitenkin niin hyvässä ja tasapainoisessa tilanteessa elämän suhteen, että ympärilläni oli ihmisiä joihin osasin turvautua - oli puoliso, au-pairit, ystävät - heitä joidein varaan saatoin luottaa lapsiarjessa selvitymiseni eikä minun tarvinnutkaan yrittää jaksaa kantaa kaikkea vastuuta itse. 

Saattaa olla mahdotonta käsittää tälläistä, jos minut oppii tuntemaan tässä kohdassa matkaa.

Minua ei pelota enää kertoa, että lapsen syntymän aikaan (ja vielä vuosia sen jälkeenkin) minulla on ollut akuutti mielenterveysongelma. 

Lohduttavina sanoina voin omalla esimerkilläni osoittaa mikään ei ole lopullista - tilanteet elämässä muuttuvat.  Syvistäkin ongelmista on mahdollista päästä eteenpäin. Toipuminen on kyllä ihan hiton hidasta hommaa, mutta mahdollista - sitä pitää toisinaan haluta enemmän kuin mitään muuta elämässä. Siinä joutuu sitten kohtamaan vastuun jakamisen pelottavuuden, sen että sanoo ääneen "Yksin en jaksa, tarvitsen apua teiltä."

Kaikessa pelottavuudessaankin avun vastaanottaminen on vaivannäön arvoista.

Olen kiitollinen siitä, että saan tänään aidosti tuntea rakkautta omaa lastani kohtaan. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että osaan tänään juhlia lapsen kanssa onnellisena hänen syntymänsä juhlapäivää.

 Olen saanut oppia isoja asioita.

Kiitos.


Rakkaudella,
Sallamari

Kesän 2017 Bucket List

Kesän 2017 osalta Unelmieni Lista kasautuu aika vahvasti yhden yksinkertaisen teeman ympärille - Mä jokapäivä töitä teen.

Olen tietoisesti työllistänyt itseni koko kesäksi muutamaan hassua päivää lukuunottamatta. Kesäkuulle on vaarattuna vapaita 4 päivää, heinäkuulle toinen mokoma ja elokuulle suunnilleen saman verran. Toki työvuoroissa on kevyesti liikkumavaraa, joten kun mielenkiintoisia kutsuja saapuu tietoisuuteeni olen valmiina vastaamaan niihin myöntävästi.

Bucket Listanni ensimmäisen kohta onkin simppelisti - Töitä

Monipuolisesti sopivasti haastavia ja minua ammattiuralla eteenpäinvieviä asiakastöitä. Uusien värien opiskelua, tämän hetkentrendileikkauksia ja iloisia ennakkoluulotomia asiakkaita. Naisia, miehiä, lettikapauksia, muutama juhlakalu sekä partoja.

Muutaman vapaapäivän puitteissa toivon tänä kesänä pääseväni risteilylle Tukholmaan. Syyskuussa kutsuu Tukholma partafestareiden osalta, mutta ennen syyskuuta olisi kiva käydä kahdestaan armaan puolisoni kanssa nautiskelemasta risteilyaluksen buffetpöydät tarjontaa ja katsastamssa Tukholman Sephorasta uutuustarjontaa. Hyvänä kakkosvaihtoehtona pienelle viikonlopun mittaiselle kesäreissulle on Hanko.

Pin-Up kuvauksia on suunnitelmissa tälle kesälle muutamat. Yksi kilpailukin edessä vielä syksymmällä ja tässä kohtaa toivon, että kuvauspäivät ja muut yhteiset hetket tämän kisan osalta osuvat sujuvasti aikatauluihini.

Ystävien kanssa jaetut yhteiset hetket on tällä toivelistallani äärimmäisen tärkeinä ja suuresti arvostettuina asioina. Lyhyetkin hetket riittävät, kunhan jossakin välissä vaan saa nauttia ystävien seurasta.

Itsestä huolen pitäminen, jotta jaksaa reippaana työssä koko kesän. Lupaan itselleni säännöllistä kehonhuoltoa hieronnan avulla - toivoen että lupaus myös toteutuu. 

Yhteisiä hetkiä perheen kanssa ei koskaan ole liikaa. Eikä sen puoleen hyvää grilliruokaakaan. Parhaimmassa tapauksessa nämä kaksi yhdityvät yhdeksi vielä paremmaksi toiveeksi.

Mansikoita, vaahtokarkkia ja shampanjaa
- sekä jokin niihin sopivasti yhdistyvä tilaisuus.

Isääkin olisi kiva nähdä edes kerran kesän aikana.

Aika yksinkertaisen ja vaatimattoman toivelistan kanssa suuntaan kesää kohti.
Vähäinen toiveiden lukumäärä ei onneksi ole korrellaatiossa onnellisuuteen. Pienellä haaveiden määrällä pärjää ja niitä todeksi elämällä saa luotua itselleen unelmien kesän.

Millainen on sinun bucket list toiveineen kesälle 2017?


Mukavaa kesäkuun ensimmäistä viikkoa sinulle!


Rakkaudella,
Sallamari