Arkista Seppälää

Rohkeasti käsi ylös sinä, jolle ehtymätön rakkauteni raitakuosia kohtaan on ennen kuulumaton uutinen.

Olen metsästänyt vuoden verran tuloksetta venepääntiellä varustettua raidallista puseroa. Ihastuin venepääntiemalliin vuosia sitten löytäessäni Zalandon alemyynnistä asukuvissa ahkerasti esiintyneen Espritin raitapuserot. Kyseiset puserot ovat neljä vuotta vanhoja ja tuo hyvä trikoopaita on aikoja sitten poistunut Espritin mallistoista.

Onni onnettomuudessa eksyin sattumalta töihin tuntia liian aikaisin kuluneen viikon tiistaina. Kauppakeskuksessa työskentelyn yksi hyvitä puolista on se, että ollessaan liian aikaisin paikalla ylimääräistä aikaa voi tappaa kiertelemällä keskuksen muissa kaupoissa. Tällaisen sattumusyhtälön saattelemana ajauduin Seppälään - ihan vaan katselemaan tarjontaa - ja kuinka ollakaan yllätyin iloisesti.

Seppälä on tuonut kesävalikoimaansa etsimäni kaltaisia venepääntiellä varustettuja raitakuosisia puuvillasekoitepaitoja kolmessa eri värissä!

Silmää räpäyttämättä kotiutin yhden joka väriä.

Rakkautta ensi silmäyksellä.
Kun se oikea osuu kohdalle, ei auta kuin tarttua tarjoukseen.

Hintaa puserolla on reilu 12 Euroa. Valmistusmateriaalina paidassa puuvillasekoite, kangas on napakan oloista ja mitoitus paidassa tuntuu reilulta. Paita on leikkaukseltaan kevyesti muotoiltu, yksityiskohtina tosiaankin tuollainen neliön mallinen venepääntie ja 3/4 hihat.

Ostin paidat ihan varmuuden vuoksi koossa XL, valitsemani reiulmman koon puolesta paita istuu päälleni mukavan väljästi. Olen pessyt ja kuivatellut kuvassa näkyvän punaisen paidaan ja paita selvisi neljänkympin pesusta ja rumpukuivauksesta moitteettomasti.

Mikäli kesäalet oikein yllättävät saatan vielä kotiuttaa paidan tai kaksi L koossa jossakin värissä. Tämä paita on arkipaita ja käytössä työpäivinä. Näissä kampaamohommissa tahrat saattavat yllättää ja siksi pohdin parin varapaidan hankintaa kaappiin odottamaan.

Tähän puseron muotoiluun ja kuviointiin on sanattomasti kirjoitettu,
 että se kuuluu osaksi minun vaaekaappiani.

Espritin paidat on pesty ja pakattu laatikkoon odottaaan tulevia käyttöpäiviä. Tämän hetken Project 333 -vaatekaapissani - kokoelma kesä 2017 - näistä uusista paidoista ovat käytössä punainen ja valkoinen. Sininen paita on pakattu laatikkoon odottamaan syksyn kokoelmaa.

Oletko sinä tehnyt viimeaikoina löytöjä Seppälän valikoimista?
Vieläkö kotipaikkakunnaltasi ylipäätään löytyy Seppälää?

Tai oikeammin, milloin viimeksi olet vieraillut Seppälässä?

Vuosia sitten vierailin Seppälässä ostoksilla usein. Valikoima oli ihan ok ja vaatteet laadultaan vähintään keskiverto luokkaa. Sitten tapahtui jotakin, ainakin mnusta Seppälä siirtyi perusvaatteista jotenkin enemmän kertakäyttömuodin piiriin. Seppälä valui jonnekkin tavoittamattomaan alennustilaan - eikä uutisista päätellen yksin minun mielestäni. Omalta kohdalta ostotottumuksetkin ovat muuttuneet kapselivaatekaappiajattelun myötä vetäen pois kertakäyttöisen vaatemuodin luota. Minun"retro inspired" -vaatekaappiin helposti yhditeltäviä vaatekappaleita ei ole Seppälän valikoimissa liiemmin näkynyt.

Oli miten oli todellista on se, että edellisestä Seppäläostoksesta on kulnut vuosia. Ehkä juuri ankeiden mielleyhtymisen tai nuoruusvuosien Seppälämuistoista huonontuneen nykyisen imagokuvan takia, olen entistä iloisempi tästä kovin arkisesta Seppälän vaatelöydöstäni.

Mukavaa sunnuntaita!

Rakkaudella,
Sallamari

Hui, nuohan ovat housut

"Voi vitsi, miten ihanalta toi näyttää sun päällä!

Äääää! Itku, miksen mä osaa käyttää mitään tollaisia vaatteita."

Kuulostaako tutulta? Kukapa meistä toisinaan inspiroituisi suunnattomasti ystävän ihanista vaatteista. Miten täydelliseltä jokin asu yhdistelmä näyttääkään kuvassa toisen ihmisen päällä. Miten täydellisesti istuvatkaan tuollaiset punaiset vajaamittaiset housut sen ihastuttava - kehonmuodoltaan valtavirrasta eroavan - tytön päälle huokailen melkeinpä kateellisena Insta-fiidiä vilkuillessani.

Olen viime aikoina huomannut vilkuilevani tavallista enemmän asu kuvia, joissa vilahtaa kauniisti istuvat housut. Ei sinällään kai mitenkään tavatonta tuollainen housukuvista inspiroituminen. Kohdallani housujen käyttämistä miettiessäni kyse on identiteetistä - minä identifioidun vahvati hame -ihmiseksi. Ihmiseksi, joka käyttää hametta aina. Kesähelteestä talven paukkupakkasille, hulmuavat helmat ovat kaltaisteni ihmisten mielestä se paras ja sopivin valinta.

Talvipakkasilla puolusta hulmuavia helmoja toppahousujen sijaan argumentoimalla, että kyse lämpimässä pukeutumisessa ei ole ulommaisesta kerroksesta vaan kaikista niistä kerroksista joita sinne hameen tai mekon alle on ujutettu. Olen valmis marssimaan vaikka minkä moisille barrikadeille hulmuavia helmoja puolustaakseni.

Lienee sopiva hetki nyt nostaa kissa pöydälle ja pureutua itseasiaan, nimittäin minun tuoreeseen housuostokseeni. Aivan oikein luit, minä olen ostanut housut. Ostanut housut, käyttänyt niitä ja vieläpä salakavalasti ihastunut tähän hairahdukseeni.

Itselle yllättävintä housukokeilussa on se, miten olen oppinut näkemään tunnistettavasti oman itseni valokuvissa housujen kanssa. Peilikuva saa aamulla silmävinkkaukset ja "hyvä böönä" - toivotukset, myös niin päivinä kun olen valinnut asukseni housut.

Housut päätyivät vaatekokoelman osakseni puhtaasti sattuman kautta. Nämä housut ovat kotoisin niinkin eksoottisesta kaupasta kuin Prisma. Ovat kaiketi Prisman omaa valikoimaa. Ostopäätöksen tehdessäni tiedostan toki etteivät nämä housut ole ehkä valmistuksensa suhteen sieltä eettisimmästä päästä - valaiskaa ihmeessä minua, jos tiedätte enemmän. Materiaaliltaan housut ovat puuvillan ja elastaanin sekoite, farkkumaiselta näyttävä sekä tuntuva, haalistettu kangas.  Hintaa näillä housuilla on 10 euroa ja housujen tarkka merkki on House.

Housut ovat saman aikaisesti joustavat ja napakat. Rohkenin silmät ummessa - lue sovittamatta - napata koon 46 hosut rekistä, ja kiitollisena totesin että nämähän istuvat minulle hyvin. Housujen malli on perus kapealahkeinen "pillifarkkumalli", vaikkakaan ei millään ultrakapealla lahkeella. Vyötärö nousee reilusti vyötärölle, housuissa on korkean vyötärölinjan myötä kivasti pientä retrohenkeä.

Niin, nappasin housut ohi mennen ruokakauppaostosten lomassa mielen perukoilla toive siitä, että näiden housujen ympärille voisin rohkaistua kehittämään muutaman toimivan asukokonaisuuden. Varovaisen toiveikkaana siirsin housut ostoskäryyn perustellen itselleni ostosta kaikilla niillä ihanilla asukokonaisuuksilla, joita onnistuneesti rakennan housujen ympärille.

Kiitos inspiraatiosta Instagramin ihanat kurvittaret housuissanne. Ilman teidän asu kuvianne, olisin tuskin rohjennut unelmoimaan housuista. 

Nyt minä saan jakaa inspiraatiota eteenpäin ja kertoa juuri sinulle näiden housujen ihanuudesta. Ihastuin näihin housuihin sen verran lujasti, että kävin ostamassa vielä toisenkin housuparin. Toisen parin osalta aion lyhentää lahkeita reippaasti ja tehdä lyhennyksen myötä housuista kaprimittaiset kesäpöksyt. 

Toukokuun alussa on suuunnitelmissa palata takaisin Project 333  kokoelmien pariin. Olen syksyn ja talven yli ollut "vapaammissa" vaatekaapeissa huomaten kaipaavani Projet 333 -vaatekaappiani. Molemmat housut tulevat takuuvarmasti osaksi seuraavaa P333 vaatekaappiani. 

Oi lämpimät kesäkelit, kuinka jo odotankaan teitä!

Onko sinun keväthaaveissa housujen ympärille rakentuvia asukokonaisuuksia?

Entä onko teidän hoodeilla vielä lunta vai nostaako kevään ensimmäiset kukkaset jo päätään kotisi lähiympäristössä

Mukavaa keskiviikkoa!

Rakkaudella,

Sallamari

Sulka hattuun

Löysin H&Mn jälkialen jämähyllykyöstä kaksi aivan ihastuttavaa huopahattua!

Jälkiale on se kausialennusmyynnin jälkeinen hetki, kun kaikki ne menneen kauden huti osumiksi osoittautuneen hitiksi mietityt vaatteet ja asusteet jäävät kaupan nurkkaan sijoitettuun alerekkiin  -70% lisäale kyltin alle roikkumaan. Minulle tälläaiset jämäalet ovat monesti olleet todellisia aarreaittoja. Pyrin tekemään jämähyllyjen kätköistä hauskoja asustelöytöjä, kun vaatepuolella näiden hyllyjen kätköihin eksyy pääsääntöisesti hyvin pieniä kokoja.

Eilen mukaani lähti nämä kaksi ihastuttavaa hattua. Hatut ovat molemmat väriltään mustia ja materiaaliltaan 100% villasta valmistettua huopaa.

 Ensimmäinen näistä hatuista on klassinen bowler hattu. Ostin hatun, koska se istui kivan näköisesti päässä. "Sä oot sellainen kalliimman sirkuksen pellehermanni ton hatun kanssa.", totesi hatusta armas puolisoni. Kalliimman sirkuksen pellehermanni on sen verran rouhea luonnehdinta, että hattuhan oli pakko kotiuttaa osaksi asustekokoelmaani. Bowler hat tuo ajatuksiin mielleyhtymän ihanasta Liza Minnellistä Cabaret elokuvassa. Ajatusleikkinä pohdiskelin voisiko sitä joku kaunis päivä yhdistellä Cabaret -elokuvasta inspiroituneen asukokonaisuuden hatun ympärille.

Toinen valitsemistani hatuista toi silmieni eteen eksyttyään mieleeni välittömästi suosikkinäyttelijäni Winona Ryderin Beetlejuice elokuvan Lydia Deetzinä. Lydia isossa lierihatussaan synkkäsävyistä kahdeksankymmentäluvun goth -tyyliä suloisesti ilmaisten on kautta vuosien ollut yksi asuinspiraatiolähde minulle.  Asustekokoelmassani on ollut kauniin ison lierihatun puute, joka nyt tämän hattulöydön myötä on korjattu!

Vapaapäivän ratoksi on tänään tullut tehtyä hyvien ostosten lisäksi paljon pyykkihuoltoa. Olen aikaisemminkin kertonut, etten pese mekkojani läheskään joka käyttökerran jälkeen vaan huollan käytetyt mekot takaisin käyttökuntoon tuulettamisen, pakastamisen ja höyryttämisen voimin.

Tämän päivän pakkaskeli houkutteli siirtämään koko joukon varastoitua vaatteita kunnon pakkaskäsittelyyn pihamaalle. Osa varastoiduista kevät/kesävaatteista saa viettää ulkona koko yön. On otettava kaikki ilo irti näistä pakkaskeleistä sen hetken kun niitä vielä riittää.

Onko teidän lukijoiden joukossa hattujen ystäviä?

Millaisia hattuja löytyy teidän kokoelmistanne?

Mukavaa torstai-iltaa!

Rakkaudella,

Sallamari

Onnea on uudet talvikengät

Kuvailin itselleni viime syksynä vaatekaappia käsittelevään aarrekarttaani uudet talvikengät.  

"Haluan, että uudet talvikenkäni ovat nilkkurimalliset, nauhalliset, pyöreällä kärjellä varustetut ja hiukan vintagehenkiset. Haluan vaatekaappiini ruskean sävyiset kengät joissa on muutaman sentin tukeva korko. Kenkien tärkeimmät tehtävät on pitää jalat kuivina ja lämpiminä. Lisäksi haluan, että nämä uudet kenkäni kestävät suomen talven vaihtelevia olosuhteita ja toimivat yhtä hyvin käyttökenkinä arjessa kuin ulkotilaisuudessa, jossa pitää olla hiukan edustamassa."

Tänään nuo toiveeksi kirjaamani uudet talvikengät löysivät itsensä elämääni. Aivan sattumalta ja täysin odottamatta - enhän minä tänään ollut mitään etsimässä.

Haluan nimetä tapahtuman päivän iloiseksi yllätykseksi. 

Olen syksystä asti etsinyt kenkiä - oikeammin kai katsellut aktiivisesti ympärilleni ja odottanut, että sopiva pari osuu kohdalle. Nettikaupoista ei löytynyt sopivia, kenkäkaupassa piipahdukset eivät nekään tuottaneet toivottua tulosta.

....ja sitten sattumalta Lidlissä ruokaostoksia tehdessäni bongasin tämän kenkäparin. Kenkäparin, joka täydellisesti istuu toiveideni talvikenkäparin kuvaukseen. Hypistelyn perusteella kengät vaikuttivat tukevilta ja materiaalivalinnoissakaan ei löytynyt ensi vilkaisulla valittamista. Edullinen 19,90 euron hinta ja laadukkaan oloinen työnjälki vaikuttivat viime kädessä positiiviseen ostopäätökseen.

Hei vaan sinä, joka saavuit blogiini toiveissasi innostua bloggarin uudesta luxusostoksesta tai ihanasta 2nd hand liikkeen vintagelöydöstä. Ilmeinen pettymys varmaankin, että täällä blogissa iloitaan ihanan brändituotteen sijaa Lidl löydöistä. Kiitos, että siitä huolimatta olet kuitenkin innostunut lukemaan tätä postausta tänne saakka.

Ei sillä ettenkö pidä laadukkaista brändituotteista ja ihanista vintage helmistä. Minähän olen toisien asioiden osalta aivan brändiharakka ja hemmottelen itseäni kivoilla tuotteilla sopivan osuessa kohdalle. Näissä talvikengissä en näe tarvetta minkään sortin brändimeiningille. Suomen talvi, muuttuvat kelit ja useat päivät täynnä kurjia sääolosuhteita - tiedätte toki mistä puhun. Logoa tai historian lehtien havinaa enemmän ostopäätökseen vaikuttanut tekijä näiden kenkien osalta on käytettävyys. Se, ettei jatkuvasti tarvitse varoa liikkeitään, eikä vuoden kuluttua harmita kenkien kunto usein räntäsateessa tallusteltujen päivien jäljeltä.

Minun vaatekaappini on monitahoinen. Vaatekaapista löytyy yhtä lailla tilaa Vuittonin laukulle, kuin näille Lidl löytö talvikengille. Molemmat ovat vieläpä tasapainoisesti yhtä hyvä osa tyylipersoonaani. Oikein yhdistettyinä saan kumapisenkin asusteen istumaan sujuvasti tyyliini.

Tällä tavalla halppiskengistä iloiten, haluan rohkaista teitä muitakin rohkeasti etsimään juuri teidän toiveiden mukaisia asuja sekä asusteita rajattomasti. Ilman tarvetta nyrpistellä nenää silmää miellyttävälle tai jollakin tavalla tyylikuplaan sopivalle tuotteelle sen perusteella mistä tuote löytyy. 

Hassua, miten paljon ostopäätöksissään ihmiset laittavat painoarvoa sille miten korkealle toiset ihmiset arvottavat tuotehankinnoissa valitsemaasi brändiä tai hankintapaikkaa.

Kaunis tuote on kaunis riippumatta tuotemerkistä tai hankintapaikasta.

Tällä kertaa kaunis talvikenkäpari tuli vastaani Lidlissä. Seuraavan kerran tapaan aarrekarttani piirrettyä unelmaa vastaavan asusteen ehkä Parikalla tai Harroldsin hyllyillä.

Koskaan ei tiedä.

Puhun rohkeudesta pukeutua omaa estetiikka miellyttäviin vaatteisiin ja asusteisiin. 

Luvasta innostua halvastakin ilosta.

Halpa valinta silloin kun se on täydellinen vastaus tarpeeseen, eikä esimerkiksi niin että koko sielustaan ihailee Minna Parikan puputennareita ja saadakseen vähän pupua elämäänsä - melkein autenttisen kokemuksen - sortuu ostamaan Ali Expressin kautta viidellä kympillä halvat kopiot. 

Sydäntään on kuunneltava ja sydämen halua on lupa täyttää.

Luksuskin tulee mahdolliseksi budjetoimalla. Nipistää vitosen jokaviikkoisesta lattebudjetista, kymppi jonka löysit maasta tai yksi baari-ilta vaihdetaan tyttöjen leffaillaksi pienen karkkipussin kera - kaikki nuo rahat talteen ja unelmien Minna Parikat ovat vuodessa sinun. 

Ennemmin yhdet Parikat vuodessa, kuin melkein-aito-ja-oikea-kokemus tyydyttämään saamisen himoa juuri nyt. Ei mitään väliä onko aitoa, kunhan jossakin tasolla pääsen osaksi autenttista kokemusta. Vaikka edes muiden ihmisten katseiden välityksellä, siinä hetkessä kun he ohikävelessään katsovan melkein oikeaa tuotettani sen huomaten.

Valintoja tehdessä toisessa vaakakupissa painaa minulla hivenen nuo eettisyysnäkökulmat. Tällä kertaan myönnän avoimesti hypänneeni ostopäätökseen ilman suurempia taustatukimuksia.

Spontaani ostosteko.

Hups.

Miten eettistä on ostaa tuotteita Lidlistä?

Miten eettisesti nämä Lidlin myymät vaatteet ja asusteet on valmistettu?

Olen ehkä mennyt ojasta allikkoon näitä valintoja tehdessäni. Toisaalta voi myös olla niin, että olen oikeasti ihan hyvillä jäljillä ja järkipäätösten äärellä. Faktatietoa Lidl vaatteiden eettisyysasteesta vataanotetaan tämän blogin tiimoilta avoimin mielin.

Eettisyys on vaikea kysymys.

Ehkä 80-20 jaoittelu voisi toimia minun elämässäni myös ohjenuorana vaatehankintojen eettisyyttä pohdittaessa. Vähän hyvää on kokonaiskuvaan hahmotettaessa parempi kuin ei lainkaa hyvää. Pieni muutos jokaisen ihmisen ostospäätöksissä, voi tuoda tapahtuessaan isojakin muutoksia tuotantopuolella ajan kuluessa.

Minä lähden fiilistelemään uusien talvikenkien hankinnasta syntynyttä iloa.

Mukavaa torstaipäivää teille kaikille!

Rakkaudella,

Sallamari

Talvimekot tummalla kuosilla

'

Talven kauneimmat mekkoni on tehty liehuvista helmoista ja tummanpuhuvista mummoverhokuvioista. Uusista talvimekoistani löytyy niin paisleykuvioita, posliinikupeista tuttuja antiikkiruusukuosia kuin pirskahtelvaa keltaista tehosteväriä. Mekot ovat malliltaan tuttuun turvalliseen tapaan leveähelmaisia Swing Dress mekkoja.

 Hihattomuus ei ole hidaste talvimekoissa. Halutessaan kun mekon alle voi pukea liivimekkohenkisesti ohuen pitkähihaisen paidan tai vaihtoehtoisesti yhdistää mekon lämpimään neuletakkiin. Kumpikin yhdistelmävaihtoehdoista kuulostaa houkuttelevalta eikä takulla pääse mahdollinen pakkasviima puremaan viileämmälläkään kelillä. Hulmuava helma mahdollistaa kelien niin vaatiessa useamman sukkahousukerroksen käytön ja helman alle mahtuva alushame lämmittää sekin omalta osaltaan.

Nämä mekot olivat niin minun näköisiäni, että oli pakko kotiuttaa ne kun Ebayssa niihin satuin törmäämään.

Mekot ovat merkiltään aasialaista "kopiobärndiä" Zafull ja senttimittojen mukaan minulle istuva koko on tarjolla olevassa kokovalikoimassase  kaikkein suurin ; paljon äksiä ja yksi ällä. Ehdottomasti positiivinen juttu, että edullisella kopiobrändillä riittää vaatteissaan mitoitus isomallekin povelle.

Mekoista ensimmäiseksi tilaamani on jo saapunut. Materiaalin, mallin ja mitoituksen puolesta mekko vastasi täydellisesti tuotekuvausta. Toimitusaika on varsin ripeä, vajaat pariviikkoa tilauksesta mekko oli minulla. Myyjä joku random kauppa Ebayssa. Tartun halvimpaan tarjoukseen, enkä osta suunnitellusta aina tietyltä sanalta myyjältä.

Tarkempia esittelypostauksia mekoista luvassa, 

kunhan sopiva tilaisuus asukuvien otolle löytyy.

Ihania uusia talvimekkoja, eivätkö olekin?

Rakkaudella,

Sallamari

Hell Bunny Fairy Tale -takki

Vaatekaappini on viimein päivitetty talvikuntoon!

Vihdoinkin minulla on ihana, lämmin ja kauniisti runsashelmaisten mekkojenkin kanssa istuva talvitakki. Eihän tätä oikeanlaista talvitakkia tässä ole vasta ostettukaan kuin nelisen vuotta. Olen pihdannut ja säästellyt, hankkinut kirppareilta varatakkeja siksi aikaa kun odottelen sopivan takin löytymistä. Pari viikkoa sitten päätin, että nyt ostan itselleni unelmieni talvitakin. Istuin koneen äärelle, enkä luovuttanut etsintöjä ennen kuin sopiva talvitakki on tilattu.

Kuten kuvista näkyy, ostos oli aivan täydellinen.

Jos joku takki voi olla juuri minun näköiseni niin tämä takki todella on sitä. Takki on Hell Bunnyn valmistama, mallinimeltään Fairy Tale Coat. Takkini on valmistettu kahdessa värissä mustana ja burgundin punaisena, näistä kahdesta tuo punainen vaikutti heti enemmän minun näköiseltäni värivaihtoehdolta. 

Tuotekuvauksen mukaan takissa on Military Style napitus, pehmeät keinoturkiksella somistetut hihansuut sekä Russian Collar -tyyliä edustava pitsisomistein koristeltu kaulus. Hamekäyttöä silmällä pitäen takissa on levennetty helma, joka on koristeltu applikaatiokuvioin. Edessä löytyy Lumikki ja omena sekä Punahilkka suden kera. Takin takapuolelle on applikoitu Lumikki sekä Liisa Ihmemaassa -teemaiset kuviot.

Takkia ostaessa pohdin hetken, olenko liian vanha käyttämään nuorisobrändiksi miellettävän merkin takkia. Yleisesti ottaen minä en perusta tuotemerkeistä niiden itsensä tai niiden yleisesti herättämien mielleyhtymien vuoksi. Siinä sivussa aika avoimesti osoitan, että vähät veisaan mikä tuotemerkki on soveliasta kunkin ikäluokan käyttämäksi. Jos vaate (tai jokin asuste) on visuaalista silmääni miellyttävä ja kokonsa puolesta mahtuu päälleni, olen esittänyt itselleni riittävät perusteet tuotteen ostolle. 

Hell Bunny on ainoa, jonka mallistosta löytyy riittävän isohelmaista takkia minulle sopivassa koossa. Muuta vaihtoehdot talvitakiksi sopivassa plussakokoluokassa olisivat turkki tai valkoinen toppatakki - enkä minä tunne itseäni turkistädiksi sen enempään kuin toppatakissa viihtyväksi sporttimimmiksikään. Minä olen Retro Chick - menneiden vuosikymmenien tyyleistä inspiraatiotaan etsivä feminiineistä elementeistä innostuva lady.

Ostin takin Ebaystä - vaikeasti arvattava ostospaikka, eikö? Maksoin takista postikuluineen jokusen euron vaille satasen. Takki on kooltaan 3XL ja on minulle aavistuksen verran liian reilu. Pakko tunnustaa, että tuntuu hassulle huomata jonkun asusteen olevan himpun verran reilu minulle rintamuksen kohdalta. Takki on sen verran ohuella vuorella varustettu, että todella kovien pakkasten tullen kiitän vielä itseäni siitä, että rohkeasti uskalsin välittämättä kokolapun kirjainyhdistelmästä ottaa reilumman koon. Takin alle mahtuu tarpeen tullen kunnon paksu välivaatekerros.

Takki on peräisin saksalaiselta Ebay kaupalta. Toimitus tapahtui todella nopeasti reilussa viikossa ja takki saapui perille DHLn kuljettamana kauniisti isoon pahvilaatikkoon pakattuna. 

Olen aivan älyttämän tyytyväinen tähän hankintaani.

Nyt ei muuta kuin onnelllisena odottelemaan niitä viileneviä päiviä.

Joko teillä on tänään satanut ensilumi?

Minä bongasin äsken kauppareissulla pari valkoista hiutaletta.

Yritän tällä viikolla saada tämän takkiostoksen innoittamana kirjoitettua sen paljon odotetun Oma Tyylin Evoluutio -juttusarjan toisen osan. 

Rakkaudella,

Sallamari

Vihreä neuletakki

Mä olen siirtynyt syyskauteen. Jättänyt iloiset jäähyväiset kesälle 2016 ja sydän avoimena toivottanut syksyn tervetulleeksi.

Syksyn tulon huomaa siitä, että iltavuoroviikolla kotiin saapuessa on pimeää. 04:40 aamuvuoroviikolla herätyskellon soidessa ulkona on hiljaista, ei kuulu heleää linnun laulua tai muita kesäaamujen luontoääniä.

Syksy tuo tullessaa uudet tuulet myös vaatekaappiin. Vaatekaappini syksyn ensimmäinen uusi hankinta on tämä ihana kuvissa näkyvä neuletakki. Mitä kätevin vaatekappale muuntamaan hihattomat kesämekot syksyn viileneville keleille sopiviksi asuiksi.

Neuletakki on malliltaan suora perusneuletakki. Peräisin ketjuliikkeen kausitarjousrekistä - H&M ja 9.90.

Eettinen kuluttaja sisälläni itkee jälleen.

Ostaisin mieluummin kirpparilta, mutta XL -kokoisena ja vieläpä super povekkaana otan riemulla vastaan jokaisen neuletakin, joka inhimillisen näköisesti asettuu rintamukseni verhoksi. Valinnanvaraa on aika niukasti, uskokaa pois.

Hyvä H&M - tämä neuletakki on ihan reilun kokoinen mitoitukseltaan. Minun kappaleeni on kokoa L ja joustaa siten, että pienellä muotoilulla takin saa sovitettua minun povelleni niin, ettei seuralaisia pelota spontaani napin irtisinkoaminen.

Olen lapsena saanut yliannostuksen vihreää väriä, enkä juurikaan voi kehua pitäväni vihreistä sävyistä. Tämä neule vihreydestään huusi minulle rekistä olevansa juuri oikea väri minun vaatekokoelmaani.

Oikeassa on.

Haaveilen vielä toisesta kenties kermanvaaleasta tai reilun ruskeasta neuletakista, sitten vaatekaappini on syysvalmiudessa.

Joko teillä lukijoilla alkaa olla syksyfiiliksiä?

Mukavaa keskiviikkoa!

Rakkaudella,

Sallamari

Uudet kauniit mekkoni mun

Ehkä eniten minun näköiseni asukokonaisuus - kukkamekko ja tukkatubaani

Tajusin kirjaimia ruudulle näppäillessäni, että otsikosta huolimatta kaikki nyt esille pääsevät vaatteet eivät muuten edes ole mekkoja. Viimeisessä kuvassa on itse asiassa hame yhdistettynä täydellisesti hameeseen istuvaan paitaan. Näyttää kaukaa katsottuna kivalta  mekolta, mutta on käytännön kannalta monipuolisempi ihan vaan itsenään puolihameena.

Hame ja mekot ovat osa vaatekaappiuudistustani. Hankittu tutusta-ja-turvallisesta suosikkiostoskeskuksestani Ebaysta.  Tuo Ebay on vaan niin kätevä; selaat sopivia mekkoja, luet mittoja - sopivan yksilön osuessa silmiin muutama klikkaus ja mekko saapuu kotiovelle.

Toistaiseksi onni on ollut puolellani, saapuneista neljästä vaatekappaleesta kolme on ollut täsmälleen myyntikuvauksessa esitettyä materiaalia ja mitoiltaan kuvauksen mukainen. Neljännen osalta kuosi on kaunis ja mitoituskin lienee kohdallaan - vain materiaalin osalta tuote ei vastaan alkukaan myyntitekstiä. Puuvillasekoite on tulomatkalla jotenkin kummassa vaihtunut suihkuverhomuoviin.

Tilaan pääosin sellaisia vaatteita, joiden materiaalina käytetty kangas on puuvillasekoitetta. Malli on silmääni miellyttävien mekkojen - ja hameiden - osalta lähes poikkeuksetta aina sama; tyköistuva yläosa ja leveä hulmuava helma. Vintage inspired, retro style, 1950's housewife dress - siinä jokunen hakusana joilla minun silmääni miellyttäviä mekkoja netistä bongailen.

Mekkobrändien suhteen en ole kovinkaan nirso. Ei sillä etteikö Lindy Bop, Vivien of Holloway, Hellbunny tai Grace Karin valmistaisi kerrassaan ihania mekkoja. Minulle henkilökohtaisesti ei ole mitään merkitystä sillä seikalla, millainen brändilätkä mekon niskalapussa lukee. Bränditekijöitä mietin ainoastaan vaateteollisuuden eettisiä näkökulmia pohtiessa. Minulle mekon ulkonäkö on se ratkaiseva tekijä, ostan valta osan vaatteistani sillä perusteella että vaate itsessään - leikkaus, kuosi, yksityiskohdat - miellyttävät silmääni, sen sijaan että tietoisesti valitsisin pukeutuvani retromuodista minua enemmän innostuneiden hehkuttamien merkkien mekkoihin.

Mitä ilmeisimmin osa mekoistani on ainakin osittain kuosiltaan jäljitelmiä halutuista brändimekosta. Ehkä paljastan juuri nyt sivistymättömyyteni, kun en suoralta kädeltä osaa mieltää kulkevani näiden kuvissa esiintyvien vaatteiden osalta kopiokuosissa. Ovat kelpo vaatteita - kauniita katsella, huolella ommellun oloisia ja kivasta kuosista minulle mieleiseen malliin valmistettuja.

Minkiön höyryfestivaaleille kukkamekko sai seurakseen olkihatun

Ihastuttavva Tea Cup Porcelain -kuosinen mekko yhdistettynä hillittyyn mustaan turbaaniin
ja korkeakorkoisiin remminkenkiin.

Kahdesta samansävyisesta palasta - hame ja paita - syntyy mekkomainen kokonaisuus.

Olen juuri nyt uusimassa vaatevarastoani aika runsaalla kädellä. Haaveissani on siirtyä syksyn mittaan ainakin testiluontoisesti Project 333 -kokoelmien parista jonkin sortin koordinoituun kapselivaatekaappiin. Mekkojen, hameiden ja yläosien osalta kokoelma on karttunut kiitettävästi. Osa nettitilauksista onkin jo tullut ja osa vielä matkalla - yläosien osalta olen turvautunut nettiostosten sijaan ihan walk-in kauppojen tarjontaa. 

Enemmän pohdittavaa onkin sitten syksykenkien ja viileämpien ilmojen tullen lämpimän välikausitakin suhteen. Ajatuksena olisi löytää pitkäkestoinen välikausitakki useamman vuoden käyttöä silmällä pitäen. Kengät ovat ehkä se haasteellisin. Tahtoisin muutaman toimivan parin, jota voisi käyttää tilaisuudesta toiseen ja melkeinpä kelillä kuin kelillä. Vähän korkoa, naisellista pyöreää mutoilua plus hiukkasen sään kestävyyttä. Onhan minulla kaapissa ihanat vihreät Minna Parikka nilkkurit odottamassa viileämpiä syyskelejä. Kaverikseen ne kyllä jotenkin kaipaavat ainakin yhden käyttökenkäparin.

Lämpimällä aurinkosäällä uusia mekkoja fiilistellessä on vaikeaa  ajatuksissaankaan sijoittaa itseään syksyn sateisiin. Toimiiko mekko syksyn sateissa, mitä laittaa hameen alle talven paukkupakkasilla - tuollaisia kysymyksiä on pohdittava kesän lämpiminä hetkinä kapselivaatekaappihaaveittensa kanssa.

Onneksi lämpimiä päiviä on tänä kesänä ollut edes se kourallinen. Olen saanut iloisin mielin ulkoiluttaa näitä kesäisempiä mekkoja. 

Kapselivaatekaappikuulumisia luvassa lisää syksyn mittaan. Luvassa myös pohdintaa omasta tyylistä ja kuvallista havainnointia siitä, miten tyylisi on kehittynyt nykyiselleen vuosien kuluessa. Kuvia latailessani totesin, että jatkossa pitäisi panostaa enemmänkin mekkojen hienojen yksityiskohtien ikuistamiseen - koitan parantaa tapani sillä sektorilla teidän iloksenne.

Stay Tuned!

Mikä kuvien asukokonaisuuksista on sinun suosikkisi?

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!

Rakkaudella,

Sallamari

Muutakin kuin mustaa - asuinspiraatiokuvia

Muistaakseni lupailin ääneen täällä bloginkin puolella tämän uusimman Project 333 -kokoelman alussa, että tämän kokoelman puitteissa kokeilen rohkeasti turvaväristäni/luottovaatteestani - kokomustasta asukokonaisuudesta - luopumista. Sunnittelin rohkeasti panostavani uusissa vaatehankinnoissa väreihin ja kuoseihin.

Kuinkas kävikään?

Helpointa on aloittaa uusista vaatehankinnoista. Tunnustan rehellisesti hankkineeni viime kuukausien aikana enemmän vaatteita kuin parin viime vuoden aikan yhteensä - joskin vastapainona olen huonosti onnistunut heittämään loppuun kuluneita tai muuten sopimattomia kierratykseen. Olen varastoinut vaatteita laatikoihin odottamaan...mitä?

Ehkä maailmanloppua.
Mertenpaisumista.
Supertalvea.
Ihmettä.

Rehellisesti sanottuna laatikoihin pakatut vaatteet odottavat vain sitä yhtä hetkeä hetkeä, jolloin olisi aikaa käydä niitä vaatteita ajatuksella läpi. Sooner or later.


Uusista vaatteista iloitsen ensimmäisenä tässä nyt kevättakista! Nejän vuoden piina on vihdoin ohitse - uskokaa tai älkää minulla on nyt sopivan kokoinen ja käytännöllinen takki. Takki on peräisin KappAhlin kevätkokoelmasta, Malliltaan takki on kaulukseton 60 -luku henkinen suoralinjainen "kävelytakki" ja väriltään tummansininen.

Ensimmäistä kertaa teinivuosien jälkeen vaatekaapissani on ihan tarkoituksella ostettu college paita. Paidan hurmaava Live Your Dreams -teksi inspiroi JunttiPeetä niin paljon, että paita suhahti ostoskoriin eräänä lauantaina ruokaostosten lomassa Lidlissä - "Koska tää paita huutaa, että se kuuluu sun vaatekokoelmaan", kuuluu perustelu paitaostokselle.

Kellohelmaiset hameet - 3 kappaletta - ovat peräisin Ebaystä. Laadultaan eivät mitään loistohankintoja (eikä edes puhuta tässä kohtaa niiden valmistusolosuhteista - omatuntoni soimaa) mutta nuo kuosit ovat niin hurmaavat ja hame malliltaan toimiva. Olisi voinut ehkä toimia eettisemminkin tässä kohtaa, noin hameen valmistusolosuhteita miettien, mutta eipä osunut kohdalle vastaavanlaisia sopivia. Ehkä näistä hameista olisi kaavoitusmalliksi ja voisi teettää pari vastaavaa hametta houkuttelevalla kuosilla jatkossa (sitten kun näistä aika jättää)

Paita - Lidl (uusi)
Housut - Prisma (vanhat kaapin perukoilta kaivetut)
Tennarit - Converse (uusi)

Turbaanihuivi - viime kesältä unkarista
Paita - Ellos (uusi)
Hame - Ebay (uusi)
Kengät - 2nd hand ostos vuosien takaa

Tukkaturbaani - viime kesältä Unkarista
Paita - Ellos (sama kuin ed kuvassa)
Hame - Ebay (viime kesältä)
Takki - KappAhl
Laukku - H&M (viime kesältä)
Balleriinat - ne samat luottoballeriinat vuosien takaa

Hattu - vuodelta 98
Paita - kirpparilta vuosien takaa
Hame - Ebay (uusi)
Kengät - Irlannin tuliaisia
kirjekuorilaukku - kirpparilta (sopii kenkiin, ovat pari)

Ensi kuun alussa onkin sitten luvassa keäsinen Project 333 III/16 kokoelma. Tässä kohden elämää aika tuntuu kuluvan aivan siivillä, juuri äsken aloitin tämän hetkisen vaatekaapin kanssa ja nyt ollaan jo seuraavan kokonaisuuden suunnittelussa. Asukuvien määrä on vähäinen ja ihan suoraa verrannollinen kotona vietettyjen tuntien määrään. Koulupäivinä ei ehdi napsimaan kuvia, toi edellä esitetyt asukokonaisuudet ovat jokseenkin jokainen nähty kouluarjessa päälläni. 

Kesäkuulle asetan tavoitteeksi itselleni tehdä vanhojen vaatteiden osalta perkausta. Koitan rehellisesti käydä vaatteita läpi ja kannustan itseni luopumaan lopullisesti useammasta vaatekappaleesta. Koitan karsia "varastoon" jäävien vaatteiden kappaleluumäärään puoleen tämän hetkisestä määrästä. Eivät ne vaatteet siitä parane, että vuosikausia odottavat kaapissa oikeaa hetkeä. Uskoisin, että varastolaatikoiden vaatteille oikeampi hetki on juuri nyt - jonkun toisen yllä.

Mukavaa torstaipäivää!

Inspiroiko joko näistä asukokonaisuuksista juuri sinua?

Rakkaudella,

Sallamari

Converse love

Neljä vuotta kestäneen harkintajakson jälkeen minä viimein eilen tein sen

 - ostin elämäni ensimmäisen Converse -parin! 

Tämä pari on tervetullut lisä  mun Project 333 -kokoelmaani kenkäosastolle. Ei sillä, etteikö kenkäosastolla olisi jo ennenstään hyvä tarjontaa - on balleriinaa ja Parikkaa - puute tennariosaston suhteen on ollut käsinkosketeltava näin lämpimien kevätkelin saavuttua.

Olen pohtinut ja tuumaillut näitä tennareita vuosikausia. Hipelöinyt pareja kaupassa, sovitellut eri malleja ja tuuminut värivaihtoehtoja. Hankala yksiselitteisesti eritellä, miksi lopullisen ostopäätöksen tekeminen on kestänyt. Ehkä helpointa on kertoa, että olen hiukan huolissani kenkien hinta-laatusuhteesta - hinta tuntuu nousevan vuosi vuodelta ja samaan syssyyn kenkien laatu on silmien ja käsien avulla suoritetun arvioinnin tuottaman tuloksen välityksellä jotenkin laskenut.

Toinen seikka on hankalat jalkani. Miten toistuvasti, että istuvatko nämä tennarit sittenkään jalkoihini. Nuoruudessa sattuneen lumilautailuonnettomuuden seurauksena vasemman jalkani akillesjänne on arpeutunut ja muodostaa pienen ulkoneman. Huomaan monesti, että juuri tuohon ulkonemakohtaan ilmestyy rakko äärimmäisen herkästi, ellei kenkä ole aivan 100% hyvä istuvuudeltaan.

Rehellisesti on tietenkin tässä kohtaan kysyttävä itseltään "Miksi juuri Converset?" Miksei mitkä tahansa muut maailman sadoista ja taas sadoista tennareista. Se on sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, olla osa jotakin yhteisöä - ajatella ja tuntea samalla tavalla, innostua samasta asiasta.

Minä tahdon osaksi Converseyhteisöä.

Haluanomakohtaisesti tietää ovatko Converset kaiken hypetyksen arvoiset. Onko tossuissa oikeasti ikonisenksi kuvaillun tuotteen ainesta, muutenkin kuin vain se sosiaalisesti oikeanlaisten ihmisten Converselle niitä toistuvasti käyttämällä aikaansaama suositusarvo.

 Ensimmäiseksi Converseostoksekseni valikoitui viimein Chuck Taylor All Star Classic Colors -tennaripari Optical White -värissä. Perinteinen ja yllätyksetön valinta ehkä, mutta itse olen todella tyytyväinen valintaani.  

Vaikka teen suurimman osan vaate- ja asustehaninnoistani Internetisstä, tämän hankinnan kohdalla minulle oli tärkeää tukea paikallista liiketoimintaa. Ostin tennarit meidän kylän Intersport liikkeestä, sillä haluan ostopäätöksilläni olla myös tukemassa paikallisten liikeyritysten toimintaan. Olen iloinen saadessani  omalta osaltani edesauttaa kauppojen ja palveluiden pysymisen kotikaupungissa. Julma totuushann on se, että mikäli ostovoimaa ei riitä ei mene kauan kun palvelutuottajat katsovat liiketoiminnan tässä paikassa kannattamattomaksi ja muuttavat muualle - kyläraitti lähtee armotta autioitumaan. 

Minusta on tärkeää kannustaa ihmisiä tekemäänn mahdollisuuksien mukaan erilaisia hankintojaan paikallisia yrittäjiä tukien. 

Olen lähes rakastunut uutteen tennaripairiini.

Nyt vain kuivia ihania kelejä, että pääsee tossut kunnolla käyttöön.

Myöhäisherännäisiä tässä ollaan, mutta vihdon minulla on omat Converset.

Kyllä nyt kelepaa.

Mukavaa viikonloppua!

Rakkaudella,

Sallamari

Project 333 visiointia ja uusia vaatehankintoja

Pettämätön luottoasu - mustaa, mustaa ja värikäs huivi

Niinhän siinä sitten kävi, että Project 333 1/2016 -kokoelmastani ei juurikaan ole ollut puhetta täällä blogin puolella. Pyhä tarkoitukseni oli piirtää kokoelman vaatteet havainnekuvina, mutta kuikas kävikään. Huomasin siirtäväni piirrosprojektia ensin viikolla, sitten seuraavan kuun projekteihin ajatuksella Ehtiihän Tässä. Vaan ehti aika ensin, viikot kuluivat ja uusi Project 333 -kausi on edessä huomenna.

Tässä hetkessä arkipukeutumistani ohjaa koulu. Ei niinkään siksi että meillä olisi jonkinsortin pukukoodi koulussa, enemmänkin kysymys on käytännöllisyydestä. Kuluneen P333 kauden suosikkivaatteeni on jälleen kerran - yllätys yllätys - ollut tuo musta kellohelmainen mekko. Käsi ylös, joka yllättyi asiasta. Luottovaatteiksi voidaan luetella myös farkut-ja-musta paita, leggarit-ja-musta tunika sekä musta kynähame- musta paita -yhdistelmät. Väriä asukokonaisuuteen olen tylsimpinä päivinä pyrkinyt luomaan tukkahuivin avulla. 

Suurin haaste tämän vuoden ensimmäisessä P333 -kokoelmassani on ollut talvitakki. Olen ollut koko talven rumien takkien loukussa - liian laiska tekemään tarvittavat korjauksen melkohyvään talvitakkiini ja liian pihi hankkimaan itselleni unelmien talvitakin. Lupasin itselleni, että ensi talveksi minä hankin itselleni unelmien talvitakin ja lakkaan kiduttamasta itseäni ruman talvitakin sisällä enää uusia talvia.

Ensimmiset tuulahdukset tulevasta keväästä.

Nyt alkavaa vuoden toinen  P333 -kokoelmani lähtee käyntiin vaatevaraston kevyellä uusimisella. Valtaosa tämän hetkisen vaatevarastoni yksittäisistä vaatekappaleista alkaa olla iältään lähempänä neljää vuotta. Viime vuosina olen ostanut kyllä koko joukon yksittäisiä vaatekappaleita tarpeeseen ajatuksella one-out-one-in mutta luottovaatteiden osalta samat vaatteet kiertävät kokoelmasta toiseen. Tuo musta luottomekkoni on ollut jokaisessa P333 kokoelmassa aivan minimalismipukeutumiseen hurahdukseni alusta lähtien.

Vaatekaappini kaipaa uusia tuulia.

Vaikka uudet tuulet vaatekaapissani puhaltavatkin, en silti ole unohtanut kierrätä-korjaa-ja-uudista -menettelyä vanhojen vaatteideni osalta. Vähän kulahtaneet  käytössä olleet mustat paitani varastoin värikäsittelyn kautta odottamaan seuraavaa kokoelmaa. Muutama yksittäinen erittäin kulahtanut vaatekappale siirtyy armotta poistopinoon - kaikella on aikansa, niin myös vaatteilla. Vaatteet, jotka eivät enää inspiroi minua ensitseen malliin menevät kierrätykseen ja löytävät toivottavasti uuden elämän jounkun toisen vaatekaapista.


Uusia hankintoja olen tähän tulevaan kokoelmaani tehnyt nyt yhdeksän vaatekappaleen verran  Viisi niistä on uusia paitoja, kaksi on mustaa ja kolme mustavalko raidallisia. Alaosavarastoni kasvaa kolmen uuden hameen voimin, hameista yksi on kapea kynähame ja kaksi kellohelmaisia kuviohameita. Viimeisen muttei vähäisempänä hankintana ostin uudet talvi/välikausikegät kaksien hajonneiden talvikenkien tilalle.

Miten onkaan mahdollista, että samalla viikolla hajoaa käyttökelvottomaksi kolme erillistä asustetta - kahdet talvikengät ja toppatakki? Kenties Universumi koittaa vihjata minulle vaatekaapin sisällön uusimisesta vähän järeämmin keinoin.

Hulmuavia helmoja ja vajaamittaisia lahkeita - Tule kesä tule!
Tälläisiä vaatteita olen nettikaupoista viimeaikoina haeskellut.

Uudet vaatehankinnat ovat tylintään retro/pin up girl -kulttuureista inspiraatiotaan ammentavia. Leveitä hameen helmoja, hieman vajaamittaisia housun lahkeita ja venepääntiellä varustettuja tyköistuvia puseroita - kaikkea tuollaisia ihanuuksia olen onnistunut löytämään vaatekokoelmaani. Kaikki vaatehankintani on tehty nettikaupoista ja näistä vaatehankinnoista on luvassa lisää tarinaa asukuvien kera sitä mukaa kun vaatteet minulle maailmalta nyt saapuvat.

Vuoden kakkoskokoelma on  P333 -kokoelmista se eniten joustavuutta kysyvä, sillä tulevan kolmen kuukauden kuluessa meillä täällä pohjolassa siirrytään säätilassa talvilämpötiloista kevään kautta kohti kesää. Kokoelma pyörähtää käyntiin talvijalkineiden ja lämpimän takin kanssa, kevään tullessa nämä asusteet siirtyvät syrjään keveämpien tieltä. Samoin sukkahousut vaihtuvat peittävistä ohuisiin kevätsukkiksiin heti kun päivälämpötila kohoaa pysyvästi viiden asteen yläpuolelle.

Uusittu P333 vaatekaappi pyörähtää noin parinkymmenen vaatekappaleen voimin käyntiin heti huomenna, loput vaatekappaleet ja asusteet pyrin kokoamaan yhteen tulevan viikonlopun aikana.

Mitään radikaalia muutosta vaatekaapissa ei siis luvassa vielä lähipäivinä. Kesää kohti mentäessä koitan hiljalleen hivuttaa vaatevarastoani tulevia P333 kokoelmia silmällä pitäen enemmän retro/rockabilly/pin up -kulttuureista inspiraatiotaan ammentavaan suuntaan.

Miltäs kuulostaa nämä Project 333 suunnitelmani?

Hyviä ehdotuksia uusiksi nettikauppatuttavuuksiksi vastaanotetaan.

Mukavaa maanantaita!

Rakkaudella,

Sallamari

PS. Tägilla project333 löydät kaikki aikaisemmat P333 aiheiset postaukseni. Siihen aivan ensimmäiseen P333 ajatuksiani käsittelevään postaukseen pääset kätevästi tästä linkistä

P333 kuulumisia - ostoslista 2015

Tämän vuoden ehdoton suosikki housukokonaisuus
- skinny jeans -farkut ja raitapaita.

Uuden vuoden alkajaiseksi on mukava summata Project 333 aiheisen postauksen kimppuun. Pitsiunelmia -blogin Rinnan innoittamana, päätin minäkin listata viime vuoden vaatehankintani.

Hieman alustusta vaatekuulumisieni suhteen
ennen varsinaisen listan kimppuun käymistä. 

Viime vuoden alussa lähdin tohinalla mukaan vuosi ilman vaatteita -kampanjaan, vain todetakseni jo kevään alussa laistavani lopullisesti kampanjasta tällä kertaa. Vuosi ilman uusia vaatteita -haaste toki on toki salliva uusien vaatteiden hankinnalle - tarpeen tulleen voi vapaasti hankkia maksimissaan 4 vaatekappaletta saa ostaa kaupasta ja loput vaatehankinnosita tulisi löytyä kierrätettyinä  (poislukien alusvaatteet tienkin, niitä saa hankia vapaasti tarpeen mukaan )

Viime vuoden upouusien vaatteiden hankintamääräni ylitti reippaasti tuon haasteen salliman 4 vaatekappaletta. Olen toki laittanut samalla mitalla vanhaa vaatetta kierrätykseen, joten talouden kokonaisvaatemäärä on pysynyt aika lailla entisellään.

Koulun alku toi osaltaan ihan uudenlaisen tarpeen vaatekaapin päivitykselle. 

Koulun ansiosta vaatekaapissani komeilee kahdet farkut ja vino pino uusia mustia pitkähihaisia perus puuvillapaitoja työsalipäiviä odottamassa. Meillä työsalissa on pukeutumiskoodi - vapaavalintainen alaosa ja musta paita. Paidan osalta materiaalivaatimuksena on siisti ja sileä pintakuviointi, jotta leikkuutöiden myötä kertyvät irtokarvat on helppo putsata paidasta pois.

Musta paita ainoa järjellinen valinta työskentelyasuksi. Tässä vaiheessa opiskelua tilanne on sellainen, että rapatessa roiskuu - ihan huomaamatta hiusväriä tai vaalennusainetta saattapi lipsahtaa paidan hihansuihin tai etumusta koristamaan. Isommasta kemikaalikosketuksesta on lähes poikkeuksestta tuloksena paidan värin haalistuminen punertavaksi ja tahriintuneen paidan kohdalla poisheiton sijaan ratkaisu on uudelleen värjäys. Paitakokoelmassa tarvitsee olla usemapi paita varalla, jottei olla joka päivä värjäämässä. Viidellä mustalla paidalla pärjää hyvin - joka päivälle löytyy puhdasta päällepantavaa ja tahriintuneimmat voi siirtää sivuun odottamaan värjäyskertaa.


Tässä hetkessä Project 333 -kokoelmani yksi kulmakivi on mustat trikoopaidat. Kokoelmassa niitä on kerrallaan se viisi, mutta paitoja täytyy vaihdella vaatekaapin kätköissä odottavan  "varapinon" kanssa juurikin tuo mahdollisen pysyvän tahrautumisen mukaan.

Lupaan kirjoittaa ihan erillisen postauksen mustien paitojen uudelleenvärjäyksestä.

Kesäfiiliksiä - crop top paita ja toinen Ebayn kautta hankkimistani kesähameista

Tarkkaa kirjanpitoa en viime vuoden osalta vaatehankinnoista pitänyt - harmittaa kyllä. Tässä kohtaa pitää turvautua siis yksinomaan muistiin vaatehankintalistausta tehdessä.

Listaus onkin helpointa aloittaa viimeisimistä hankinnosita ja edestä vuotta ikään kuin takaperin viime vuoden alkua kohden.

Syksyn hankinnat

*  NE punapohjaiset kengät - joululahja

* 4 mustaa pitkähihaista trikoopaitaa (a' 9,90 euroa) - 40 euroa

* 2 talvitakkia Ebayn kautta - myyty eteenpäin epäsopivina

* 2 mustaa A-linjaista puolihametta (a' 19,90) - 40 euroa

* kokoelma sukkahousuja, joista suurin osa väärän mallisia - noin 80 euroa kaikkiaan

* nilkkurit - 40 euroa

* kahdet farkut - yhteensä noin 50 euroa

* musta A-linjainen mekko 3/4 hihalla - 29,90 euroa

Kesän hankinnat

* 2 kuviollista puolihametta - 30 euroa

* pitkähihainen Crop Top - 9,90 euroa

* 3 shortsit - noin 30 euroa

* jumpsuit - 10 euroa

* joogatrikoot - 5 euroa

* valkoinen t-paita - lahja

* useammat ihonväriset sukkahousut - ehkä 30 euroa

* 2 VS aluhousut - 25 euroa

* mustavalkoraidallinen kynähame - 25 euroa

* kolme tuebaanihuivia - 20 euroa

Kevään hankinnat

* kukkakuosilliset kesähousut - 12 euroa

* kapea ruskearaidallinen kynähame - 19,90 euroa

* paljettishortsit Ebaystä (niin pienet että meni lapselle) - 6 euroa

* 2 kangas tennarit - toiset kadulle ja toiset sisäliikuntaan - 28 euroa

* mustavalkoraidallinen mekko alesta - 20 euroa

* 4 rintaliivit (osta kaksi maksa yhdet) - 60 euroa

* kahdet joogatrikoot - 20 euroa

* alushousuja (poistin kerralla kasan vanhoja) - 80 euroa

* sukkahousuja - 40 euroa

Alkuvuoden hankinnat

* neljät korkkarit kirppikseltä - 20 euroa

* musta röyhelöhihapaita kirppikseltä - 20 euroa

* Minna Parikat Alesta 180 euroa

Tunusan olevani sukkahousujen hankinnassa surkea. Tai onnistun hankkimaan aina jotenkin onnettomia sukkahousuja - sellaisia jotka eivät istu tai sellaisia jotka istuvat mutteivät kestä käyttöä. Tänä vuonna aijon parantaa tapani sukkahousuostajana.

Väärän värisiä tai kokoisia vaatteita ei  muutaman epäonnistuneen nettiostoksen lisäksi juuri tullut. Noiden hutiostos takkien kanssa kävionneksi hyvä tuuri, sillä lähipiiristä löytyi niille ostajat.

 Kaksi tuoreinta hame ostostani ovat materiaalinsa puolesta vähän harmaalla alueella. A-linjaisuus hameessa on hyvä, mutta materiaali "kihnaa" hametta välillä vähän ikävän oloisesti ylöspäin ja hame jää kumman ryppyisesti päälle kun nousee istumasta esimerkiksi tuolilta.

Vaateostoksiini olen viime vuoden aikana saanut karkeasti laskien kulumaan vajaat 1000 euroa. Summa ehkä jopa yllätti itsenikin yhteenlaskua suorittaessa - luulin investoineeni vaatteisiin vähemmän. Pieniltä tuntuvista kertaostoksista kasvaa verrattaen iso summa kun niitä laskee yhteen.

Alla vielä muutama havainnekuva viime vuoden vaatehankinnoistani.

Koulupäivien perusasu - kynähame ja musta yläosa

Hulmuavia helmoja kesämekkokelillä

Kesänhousut ja uudet Minna Parikat

Tälle vuodelle olen asettanut itselleni tavoitteeksi pitää parempaa kirjaa vaatehankinnoistani. Yhdessä muiden unelmien ja tavoitteideni kanssa toivon pääseväni tänä vuonna sellaiseen tilanteeseen, jossa tarve uusille vaatehankinnoille pysyy viime vuotta pienempänä.

Mikä ylläolevista asukokonaisuuksista on sinun suosikkisi?

Mukavaa loppiaista!

Rakkaudella,

Sallamari

Kenkäonnellisuus

Kuva : Mikko Toiviainen 

Tähän Project 333 -kausien taitteeseen sopii hyvin muistella hetken verran bongaamiani kauniita asioita menneiltä viikoilta. Joitakin viikkoja sitten tuolla BID -tapahtumassa aukesi minulle  Vagabond -merkin esittelypisteellä tilaisuus hakea pientä tuntumaa tämän syksyn ja tulevan kevätauden kenkämallistoihin.

 Tämän syksyn ja tulevan talven osalta kenkävalintani ovat aika selvät, viime vuonna hankituilla Minna Parikoilla mennään. Ensi kevään ja kesän P333 kokoelmien osalta tilanne on aivan auki, joten juuri tämän kaltainen esittelytilaisuus oli enemmän kuin tervetullutta minulle.

Vagabond on ruotsalainen kenkämerkkim jonka mallistosta kenkien lisäksi löytyy myös käsilaukkuja.  Merkki on perustettu 60 -luvu loppupuoliskolla. Ensimmäisinä vuosinaan Vagabond keskittyi mieten kenkien tuotantoon, laajentaen mallistoaan 80 -luvulla naisten kenkätuotantoon,

Oma Vagabond -historiani ulottuu jonnekin 90 -luvun alkupuoliskolle. Muistan elävästi ensimmäiset Vagabond kenkäni - ruskeat massiivikorkoiset Chunky Heel -nauhanilkkurit.

Kuva: Mikko Toiviainen 

Vagabond -brändiä miettiessäni ensimmäinen mieleen nouseva sana on juurin massiivisuus. Vagabond merkkinä edustaa minun sanavarastossa kävelymukavaa tyylikästä  massivisella korolla varustettua  kenkää. Ysärinouruuden peruja lienee, että Chunky Heels -malliset kengät omistavat lähtemättömän ainutkertaisen paikkansa ajatuksissani.

BID tapahtumassa oli Vagabond pisteellä mahdollista kuvauttaa itsensä lempi kengän tai susteen kanssa. Minun kansssani kuvaan valikoitui tuo ssojella varustettu  Chunky Heels -sandaali. Tämä kenkä yksinkertaisesti on kaikista esillä olevistä kengistä se suosikikseni.

Tuo sandaali pursuaa iloista ysärihenkeä.
Ensi silmäyksellä tiesin, että juuri tämä kenkä puhuttelee minua eniten.

Tämänn kengän kanssa on mukava piipahtaa kevyelle matkalle ajassa taaksepäin ajan suloisesti kultaamiin nuoruusmuistoihin. Kengiä hipelöidessä sydämeen tulvahti lämmin tunne - näissä kengissä on  menneiden vuosien minua ja samalla kertaa jotakin tämän päiväiseen tyyliini täydellisesti sopivaa.

Ensi kevään Vagabond mallisto henkii ysäriä - jykeviä palkkikorkoja, tukevaremmisiä sandaaleja sekä nukkapintaisin mattavärisiä sling back -kiilakorkosandaaleja.

Onnea on olla ysärinuori!
Vagabond -kenkien keskellä voi heittäytyä iloiselle nortalgia matkalle antautuen suloisten teiniaikamuistojen vietäväksi.

Iloisia ihania kenkiä nämä Vagabondit.
Nuo kuvan mustat kengät olenkin jo kirjannut tulevan kevään P333 -kokoelman isnpiraatioaarrekarttaan. Kengät on, ei siis  puutu kuin aurinko ja vienosti läminnyt  asfaltti kevätfiiliksistä.


Millaisia Vagabond -kenkiin liittyviä muistoja sinulta löytyy?
Entä mitenkäs nuo ysäriä henkivät Chunky Heels -korot - hot or not?


Mukavaa perjantaita kaikille!


Rakkaudella,
Sallamari

Tutustu Vagabondin kevätmalliston ihanuuksiin Instagramissa. Kätevimin löydät  uutuudet hashtagin #vagabondindiedays2015 avulla!

Vielä on muutama päivä aikaa osallisuta Vagabong -kilpailuun, joka päättyy tämän kuun viimeinen päivä. Kilpialu on helppo - valitse omat suosikkisi ja regrammaa kuva hashtagilla #vagabondindiedays 2015 #modernvagabond @vagabondshoes

Kaikkien regrammaajien kesken arvotaan
kaksi 100€ lahjakorttia Vagabond Storeen

Lost in translation

Harvinaista herkkua nykyisellää - OOTD kuva

Ajan kulumisen huomaa parhaiten sähköpostista. Viesti, jonka muistaa saapuniin suunnilleen eilen osoittautuu tarkemmalla tutkiskelulla maanneen sähköpostissa jo reilun viikon. Jouluun on juuri tänään aikaa tasan kuukausi ja vuotta jäljellä jotakuinkin kuusi viikkoa.

Marraskuun vaihtuminen joulukuuksi tarkoittaa minun elämässäni uuden Project 333 -kokoelman alkua. Tämän vuoden viimeinen P333 on käytössä enää reilun viikon ja sen jälkeen suuntaankin - toki hiukan etuajassa - kohti ensi vuoden ensimmäistä kokoelmaa.

Uuden kauden P333 vaatekaappi tietää muutamia uusia vaatehankintoja - käytännöllisyyteen vedoten.

 Juuri tässä hetkessä elämääni, tuo koulu sanelee jonkin verran pukeutumistani. Aktiivinen luokkaopiskelujakso alkaa olla lopuillaan ja vuoden vaihteen tienoilla edessä on siirtyminen käytännön työssä oppimiseen työsalin puolelle. Työsalin puolella meillä on suosituksena musta yläosa vaatetuksessa, joten ostoslistallani tulevaa P333 kautta silmällä pitäen on useampikin uusi musta paita.

Juuri tällä hetkellä tuntuu vahvasti siltä, että oma tyylini on - ainakin hetkellisesti - täysin hukassa. Useammin kuin kerran viikossa, havahdun tunteeseen että oloni on jotenkin nuhruinen. Toivoisin, että nuhruisen tunteen takana on vain tämä pimeä vuodenaika.

 Minussa asuu aimo annos käytännöllisyyttä - ikävä kyllä - ja käytännöllinen osa minussa puhuu juuri nyt vahvemmalla äänellä pukeutumisen suhteen. On pakko todeta, että ihastuttavat korsetit ja superkorkeat Minna Parikat ovat tässä elämänvaiheessa - aktiiviseen seisomatyöhön opetellessa - aikatavalla epäkäytännölliset. Olen juuri nyt tyylillisesti jonkin sortin murroskauden keskellä.

Mitä tehdä tukalle?

Millaisia asusteita valita?

Uusi talvitakkikin pitäisi hankkia - mutta millainen?

Olisiko hyvä varata aika tyylikonsultille ja kysäistä pieniä vinkkejä?

Onko joku teistä lukijoisa löytänyt itsensä joskus "tyyli hukassa" -tilanteesta?

Jos, niin miten te selvisitte tyylipulmien yli?

Hyviä neuvoja tyylipulmien kanssa painiskeluun vastaanotetaan?

Rakkaudella,

Sallamari