8. elokuuta 2015

Liar-Liar, Pants on Fire



Ihan kärkeen tunnustan elilisen postauksen osalta valehdelleeni lukijoille ensimmäistä kertaa blogin historiassa. Minähän julistin eilen, lähteneeni ulos aurinkoon bikinit seurassani - enpä muuten tehnyt niin. Tekstiä kirjoittaessani suunnitelma bikinien ulkoilutuksesta aurikoisella säällä oli ihan todellinen aikomus, mutta PikkuS ja JunttiPee yllättivät minut toisenlaisella ohjelmalla.

Olivat suunnitelleet retkeä
 ja niinpä päädyimme iloisissa tunnelmissa päiväksi huvittelemaan Linnanmäelle.




Linnanmäkiyllätys tuli tällä kertaa tarpeeseen - ilmeisen hyvin rakkaani lukevat minua. 

Pääsykoe jätti jälkeensä tiettyä levottomuuta - tiedättehän tunteen, kun kaikki suunnitelmat ovat avoinna ja sitä kuumeisesti odottaa pääsevänsä käsiksi arkirutiineihin. Minulle tiukoin hetki töistä pois jäämisessä on käsillä nyt - muuta palaavat lomalta takaisin arkirutiineihinsa ja minun osaltani oleilu ilman tarkkaa päämäärää jatkuu vielä. Ajatus harhailee ja minä unohdun hetkittäin poissaolevuuteen omien ajatusteni pariin.

Päivä Linnanmäellä oli ihana. 
Päivän päättyessä sydämeni on täynnä kiitollisuutta yhdessä vietetystä ajasta. 

PikkuS on parhaassa isässä huvipuistoilotteluun, riittävän rohkea hyviin pyörityksiin ja samalla kuitenkin vielä vähän liian arka hurjimpiin laitteisiin. Toistaiseksi säästyimme JunttiPeen kanssa kivi-sakset-paperi -arvonnalta siitä, kumpi lähtee lapsen seuraksi Ukko -vuoristorataan - tällä reissulla Tulireki riitti vielä täyttämään meidän kaikkien jännitystarpeen.

Linnanmäkipäivästä jäi iso kasa iloisia muistoja.




Se kaikista ihanin laite?
- Vuodesta toiseen Mustekala pitää ansaittua ykkössijaa, kahvikuppikaruselli tulee hyvänä kakkosena. Näiden laitteiden liikerata sopii keholleni, vatsanpohjassa kuplii kivasti.

Mukavasti sävähdyttää?
- Kirnu. Ylös, alas, ympäri. 42 sekunnin edestä jännitystä ja enempää ei ehkä kestäisikään. Vonkaputous oli hellepäivänä virkistävä kokemus.

Parasta päivässä?
 - Pienen tytön naurunsekainen kiljunta vuoristoradalla.

Outfit-Of-The-Day
- Trikoot ja tunika. Nothing too fancy - rento kaikissa mahdollisissa asennossa aloillaan pysyvä kokonaisuus - sellainen asu jossa tuntee olonsa hyväksi ja varmaksi huolimatta siitä, mihin asentoo hupilaite sinut heittää.  No risk for Peak-a-Poo-Boobies or Flashy Bum-Bum -moments.





Ihanan Linnanmäkipäivän kruunasi postilaatikosta löytynyt yllätys - kirje koululta.
Kyllä, minut on hyväksytty opiskelemaan.

Unelmani on taas yhden askeleen lähempänä - 1/2 done.

Nyt vuorossa on opiskelujen rahoitus - omaehtoisen opiskelun tuki.
Seuraavat viikot keskutellaan ja pohditaan tilannetta TE -toimiston kanssa. Tuki on harkinnanvarainen ja vaatii rittävät perusteet -  opiskelun myötä pitiää osoitetustu tulla nykyistä paremmat edellytyksen työllistymiselle.

Minulle tilanne on päivän selvä - nykyisistä 0% työllistymisnäkymistä 100% työllistymisnäkemyksiin uuden koulutuksen myötä. On vakuutettava TE toimisto näkemään saman vision, jonka minä näen päivänselvästi.

Olen sanomattoman onnellinen tähän asti saavuttamastani.
Teen kaiken voitavani, että opiskeluni alkavat syyskuussa.

Wish me luck.

Lupaan pitää teidätkin ajantasalla.
You will know as soon as I know.

Rakkaudella,
Sallamari


2 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon! :) Mitä alat opiskella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ooooh, kiitos onnitteluista.
      Hiusalan perustutkinto - tähtäimessäni on siis parturi-kampaajan ura :)

      Poista