11. elokuuta 2015

Minä vs. VS



Eilen laivasta kotisatamaan astellessa viimein minunkin käsipuolessani roikkui sitten sellainen - the IT thingie - SE vaaleanpunainen ostoskassi. Jokin minussa halusi hehkuttaa koko maailmalle että katsokaas, minäkin olen viimein liittynyt siihen enkelijengiin.


Minä olen sortunut Victoria's Secretin ihanuuksiin.

Tässä kohtaa on pitänee alustuksena ilmoittaa kiivaana, että olen ollut aina todella kriittinen kyseistä brändiä kohtaan. Olen vuosia ihmetellyt ääneen sosiaalisessa mediassa ja blogimaailmassa vellovaa VS boomia - kaikki tuntuvat tuoksuvan enkeleiltä, joka toista passia varjelee VS logolla varustettu passikuori. Ja sitten tietenkin itse ne alusvaatteet ja massiiviset muotinäytökset. Enemmän kuin kerran työpaikalla käytiin mielenkiintoisia keskusteluja aiheesta "Miksi ostaa Victoria's Secretiltä?"

On oikea hetki selventää, että minä en tunne laisinkaan antipatioita enkelityttöjä tai Victoria's Secret alusvaatenäytöksiä kohtaan. Voinpa oikeastaan rohjeta sanomaan, että pidän niistä. Näytöksissä esitellyt alusnöpsöt ovat kerassaan viehättäviä ja kaunis nainen kauniissa alusvaatteissa on kaunis - simple as that.

Eivät enkelit minun maailmassani edusta missään nimessä myöskään roolimalleja. Minä miellän Victorian Enkelit - niin todellisia eläviä ihmisiä lihallisuudessaan kuin he ovatki - samalla tavalla fantasiahahmoiksi elävän elämän esikuvia pohtiessani,  kuin vaikkapa nuo rakastamani Marvel ja DC -sarjakuvien supersankarit elokuvissa.

Yhtä aikaa jotenkin epätodellisia ja todellisia.

 Ihania tytöt kauniissa alusasuissa näytöslavalla ovat ja visuaalista silmääni viehkosti inspiroivaa katseltavaa - mutta eivät he edusta minulle jotakin sellaista ihannetta tai unelmaa, johon minä hauaisin aktiivisesti pyrkiä elämässäni. 

Enkeleistä puhuttaessa puhe kääntyy automaattisesti aina painoindeksiin - surullista mutta totta. Painoindeksit ovat alhaisia, tytöt ovat maailman naisenemmistöön verrattuna kovin epätodellisia - kyllä. Toisaalta samalla tavalla taviksiin verrattuna epäsuhteinen keholtaan on myös mikä tahansa sarjakuvien supersankari valkokankaalla - silti emme vaadi elokuvayhtiöitä lopettamaan supersankarielokuvien tuotantoa valheellisiin mielikuviin vedoten.

Fantasia on fantaisaa ja  sitä me ihmiset tarvimme insiroituaksemme. Me tarvitsemme pienissä annoksissa huolellisesti todeksi tuotettua fantasiaa.

Siksi minä kannatan Victoria's Secretin alusvaatenäytöksiä.




Olen aikaisemminkin kokeillut ja testannut VS konseptimyymälöitä ja ollut sanomattoman pettynyt palvelun laatuun ja henkilökunnan asenteeseen. Riikan lentokentällä viimeksi VS liikkeessä vierailessani tunnelma liikkeessä oli apea ja palveluhaluton - vaikutti siltä, että oli täkeämpää pyyhkiä hyllyt puhtaaksi sormenjälistä kuin toivottaa asiakas iloisesti tervetulleeksi ostoksille.

Viking Gracen VS myymälään marssin kepposet mielessäni - ihan vaan testaamaan, että mitenkä ankeita ja koppavia myymäläneidit meillä täällä ovat. Houkuttelin JunttiPeen mukaani myymäläkiusaajaksi ja sanoin, että mennään testaamaan mistä nämä tytöt on tehty.

How very nice of me!
Tunnustan huonon ennakkoasenteeni tässä kohtaan.

Usutin Junttipeetä ansoittamaan ennakkoluulojen värittämää polkuani.

JunttiPee vilkuilee alushousupinoa,
ystävällinen myyjä tulee paikalle palvelemaan meitä.

"Joo, ei teillä taida olla mun kokoa näitä?" - toteaa JunttiP kiusanhenkeä äänessään.
"Eikö oo harmi etteivät anna meille tänne eurooppaan niitä isoimpia kokoja, olis meinaa just sun väriä tämä malli tästä. Mua niin harmittaa, ettei mulla oo myydä sulle sopivia." - lähtee pilke silmäkulmassa juttuun täysillä mukaan iloinen myyjä

"No olisko teillä mulle mitään?" - liityn varovasti tunnustellen keskusteluun mukaan.

"Kerro mistä sä pidät ja mä etsin sulle sopivat pöksyt, jotka miellyttää tätä ilman jäänyttäkin." - toteaa myyjä reippaasti, osoittaen ystävällisellä kosketuksella olkapäähän huomioineensa minut.

Minä siinä sitten kuvailen, että pikkuhousumieltymyksiltäni tunne olevani enemmän Bridget Jones kuin Karolina Kurkova. Samaan hengenvetoon lisään vielä, että vatsa olis kiva saada pikkuhousujen alle ja pakaratkin mielellään peittäisin ainakin puolittain, että mahtaakohan sellaisia housuja täällä ollakaan....

Tyynen rauhallisesti myyjä otti kädestä kiinni ja johdatti minut perässään laatikolle. Salaperäisen laatikon uumenista myyjä veti esille mustat pitsiset HipHugger pöksyt todeten, että nämä ne voisivat olla ne minulle sopivat.

"Nää on runsaiden tyttöjen suosikit. Nää pysyy ylhäällä, nää istuu, eikä purista, joten näistä jää rumaa rajaa näkyviin mekkojen alle. Niin ja nää on tosi  miellyttävää materiaalia."

"Ota, kokeile ja ihastu."

Paras myyntipuhe vuosiin.

Minä otin, kokeilin hytissä - ja ihastuin.
Kipaisin ostamassa vielä toisen parin.

Heihei kahden euron Cittaripikkarit,
tervetuloa elämääni Victoria's Secretin pitsiset aluspöksyihanuudet.

Ehkä paras alushousulöytö vuosiin.

Vielä on testaamatta, miten nämä käyttäytyvät pesussa. Jos housut ovat yhtä ihanat vielä viidennen pesun jälkeen, tilaan näitä lisää jokaiselle viikonpäivälle omansa - ja tietenkin muutaman varaparin.


Eilen jo vaivihkaa kyselin VS nettikaupasta, miten on toimittavatko tilauksia Suomeen. Toimittavat kyllä, mutta postimaksua alle 100 dollarin tilaukselle hitaalla toimituksella kertyy parisennkymmenntä dollaria. On siis syytä tilata koko vuoden housuvarasto kerralla.


*****

SE pinkki ostoskassi on siis vaivihkaa hiipinyt onnistunneesti minunkin elämääni.

Ei huolta - olen minä vielä vähän ihmeissäni kaikesta VS hypestä. Alushousut ovat ihania ja valikoimaa löytyy - pitää rohkeasti vain etsiä omalle keholle se sopiva. 

Mutta ne tuoksut - miksi niitä tuntuu haalivan ihan jokainen?
Syteettinen tuoksusekotus on samaa synteettistä tuoksua lukipa pullon kyljeää HM tai VS - toinen pakkaus vaan maksaa toista enemmän, 

Laukkuja, lompakoita, meikkipusseja ja kosmetiikkaa - nekin ovat tuotteita, joista hullaantuminen pelkän VS logon vuoksi on itselleni arvoitus. 58 euroa passikotelosta vain koska kotelon kanteen on kirjailtu VS monogrammi - kutsukaa vanhanaikaiseksi, that's fine - minä en käsitä, miksi passin suojakotelosta haluaisi pulittaa enemmän kuin passista on maksanut. Yhden ainoa kirjainmonogrammin vuoksi.

Out of my league.

Alushousuista pulitin reilu 14 euroa kappale - onhan sekin huima investonti verrattuna normaalisti minun ylläni nähtäviin kahden euron Cittarikalsareihin verrattuna. Mutta laatu Cittarikalsareiden ja VS pikkuhousujen välillä eroaa kuin yö päivästä - Victorian eduksi.

Pöksyt näyttävät hyvältä ja tuntuvat päällä hyvältä.
Istuvat pyllyn päällä napakasti eivätkä rullaannu edes joogatessa vatsamakkaroiden päältä pois.

Pesukestävyys hieman jännittää, 
toivottavasti sekin yllättää minut iloisesti.

Victoria's Secret alusvaatteet minä nykyisellään ymmärrän.
Laadusta ja hyvästä istuvuudesta voin maksaa.

Kertokaa ajatuksianne ja kokemuksia Victoria's Secret huumasta.
Kuuntelen mielelläni ajatuksia ja omakohtaisia kokemuksia VS brändiin liittyen.

Mukavaa uuden viikon alkua kaikille!

Rakkaudella,
Sallamari

2 kommenttia:

  1. Ei ole muita kokemuksia kuin juuri nuo tuoksut. Menin markkinahuumaan mukaan ja koska Friscossa sai viisi tuoksua 30 dollaria ja vielä siihen syssyyn 25 dollarin ison tuoksukynttilän samaan hintaan, niin mopo karkasi. ;) Mutta en maksaisi noista tuoksuista maltaita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuma vie mukanaan - ymmärrän :)
      Minä en yrittämisestä huolimatta ole päässyt tuoksuihin mukaan. Plussaa tuoksuissa on niiden keveys, tuoksuärsytyspäänsärystä (ihana sanahirviö) kärsivänä on onnellinen aina kun löytyy sellainen tuoksukauppa, jonne sisaan astuminen ei aiheuta välitöntä kiristävän vanteen tunnetta päässä..

      Silti noita tuoksuja jouduin hankintana vielä sulattelemaan :)

      Poista