Kuha on harjannut tukkia kiltisti

OOTD - aattoilta

Aika palata kuvaterveisien kera hetkeksi joulutunnelmiin 

- vuorossa lahjakatsaus.

Oi tuota minun JunttiPee joulutonttua! Pääsi tänä vuonna yllättämään kertakaikkisesti minut. Eikä suinkaan ydesti, vaan peräti tuplaten - olen siis joulun jäljiltä nyt siis kahdesti yllätetty.

Ensimmäinenn yllätys paljastui JunttiPeen omin käsin paketoiman kirjan sivujen välistä. Kirja itsessään oli decoy - tarkoitus johdattaa keskittymiseni hetkeksi pois varsinaisesta yllätyksestä. Tiesin krijan olemassaolosta jo ennen joulua, sain tarkistussoiton jossa kysyttiin, että onhan tämä osa tästä kirjasarjasta vielä lukematta. 

JunttiP tietää tapani "selata" uusi kirja läpi aina sellaisen käteen saadessani. Minä siis liu'utan kirjan sivuja sormieni välissä kun tarkastaen, että kaikki sivut varmasti ovat tallella. Tämä ominaispiirteeni oli tarkaan otettu huomioon varsinaista yllätys lahjaa suunniteltaessa.

Kirjan sivujen välistä löytyi todellinen lahjani

kaksi lippua Nina Hagenin ensi kevään suomenkeikalle.

Yksi minulle ja yksi valitsemalleni seuralaiselle.

Blogia enemmän seuraavat ovat saattaneet joskus törmätä tähän pieneen ei-niin-kovin-salaiseen Fanitan Nina Hagenia aivan hurrrrjasti -juttuun.

Mainitsin puolihuolimattomasti JunttiPeelle - eli hehkutin juttua Facebook seinällä - Ninan ensi keväänä tulossa olevasta suomen keikasta ja ääneen huokailin miten ihanaan olisi edes kerran elämässä päästä katsomaan idoliaan lavalla.

Hehkutin ja unohdin - keikka on tiistai-iltana. 

Kivaa, mutta jokseenkin minusta hehkutushetkellä vähän saavuttamattomissa - kun on tuo koulukin ja kaikkea, ja kuka lastakin vahtisi sen illan kun me vanhemmat riekuttaisiin katsomassa Punk Musiikin kantaäitiä hänelle ominaisessa lavaympäristössään. 

Vaikka useampi kuin yksi kaveri tarjoutui lastenvahdiksi ja naamakirja suorastaan pursusi niksejä arki-illan keikkakokemuksesta selviytymiseen, minä jotenkin kaiken keskellä vain hautasin koko keikan ajatuksissani taka-alalle.

Jäin onnellisena ajatukseen,

 että me Ninan kanssa kohdataan kyllä vielä kun hetki on oikea.

Maailmankaikkeuden mielestä ilmeisen oikea hetki meidän kahden kohtaamiselle on tulevana keväänä.

Joulun parhaat lahjat

Siinä ne nyt ovat.

Joulun ainoa materialistinen lahja on ihan itse hankittu. Nina Hagenin näkemisen lailla, tämä itse hankkimani lahjaostos, on  sekin omalla tavallaan yhden suuren unelmani totautuminen.

Ostin itselleni kengät.

NE punapohjaiset, 

juuri NE joista paljon on täällä blogissakin haaveiltu.

Ovat löytyneet useammasta aarrekartastani vuosien saatossa,

tästä eteenpäin ne löytyvät kaapistani ruskeasta kenkälaatikosta.

Ennsimmäistä kertaa elämässäni hankinn itselleni jotakin arvokasta tuntematta lainkaan syyllityyttä ostoksestani. Hankinta herätti minussa aitoa onnellisuutta ja voin rohkeasti sanoa hemmotelleeni itseäni tällä ostoksella, sillä minä olen hemmottelun arvoinen.

Hytissä odottanut lämmin tervetulotoivotus

Joulunajan toisesta yllätyksestä olin osittain tietoinen.

Ostimme yllätyslahjana PikkuÄssälle yhteisen Tukholman risteilyn. Hetki aikaa oman perheen kesken, kun koko mennyt syksy ollaan enemmän vähemmän oltu koko ajan liikkeessä kuka mihinkin suuntaan ja yhteinen aika on jäänyt vähiin. 

Itse risteilystä siis tiesin etukäteen sen verran että joulupäivänä lähdetään ja päivä Tukholmassa kuuluu ohjelmaan, muu risteilyn sisältö oli minullekin täysi yllätys.

Olen tottunut, että me reissataan yksinkertaisesti ja edullisesti. Tämä tarkoittaa ajatuksissani vaatimattominta hyttiluokkaa jossakin sikaosaston kellarikerroksessa. Yllätys oli suuri, kun meidät laivassa ohjattiin yläkerrokseen ja hytin oven avaus paljasti lisää yllätyksiä. Hytin pöydällä meitä odotti  iloinen joulutervehdys- kuohuviiniä ja karkkia.

Lisää yllätyksiä oli luvassa ruokailun osalta - kirsikkana kakun päällä minua odotti maksettu ruokailu laivan Ala Carte -ravintolassa. Full Course Menu viinin kera - jouluähky oli taattu.

Näiden yllätysten lomassa itkin toisen kerran tälle joululle - itkin iloa ja kiitollisuutta.

Kaksi kertaa iloisesta liikutuksesta kostuneet silmäkulmat

- niin paljon aihetta kiitokseen.

NK tavaratalon miestenosaston tarjonta

Design Torget tarjoaa aina jotakin ihanaa

Tukholma oli lämmin ja aurinkoinen, täynnä ihmisvilinää.

Tuo tapaninpäivähän on Ruotsissa perinteinen alennusmyyntien aloituspäivä, joka houkuttaa ihmisiä liikkeelle suurissa määrin. Alennusmyyntien anti jäi meidän osalta yhteen PikkuÄssälle ostettuun saapaspariin. 

En löytänyt itselleni mitään kivaa alennusmyynneistä. Lempiputiikkini Design Torget tarjosi jälleen kerran ostoskassin täytettä minulle. Tuliaiseksi bongain DTn tarjonnasta tuollaisen hilpeän miesten viiksimuotia esittelevän Skagg kirjan. Partaihmisen kanssa seikkailessa oli käytävä vilaisemassa myös NK -tavaratalon miesten "kauneusosaston" tarjonta. Olihan siellä hyllymetreittäin hemaisevia parrahoitoaineita ja groomaus välineitä. 

Yhden puisen partakamman ja ruotsalaisvalmisteisen parranhoitoaineen JunttiPee nappasi tuosta kattavasta valikoimasta itselleen kotiinviemisiksi.

Virallinen joulukorttiposeeraus - Look who is lurking
"Ei itkeä saa, ei meluta saa
joku voi tulla ikkunan taa."

Joulutauon jälkeen on mukavaa palata takaisin arkeen kiitollisena kaiksita lahjoista ja lyhyestä lepohetkestä.

Oikein mukavaa maanantaita!

Rakkaudella,

Sallamari