Surullisesti sointuvasta otsikostaan huolimatta tämä postaus on tunnelmien tasolla pullollaan iloa ja kiitollisuutta.
Tekstin otsikko valikoitui tämän päivän koulukuulumisien yhteen lauseeseen mahdutettu tiivistelmä. Tein tänään nimittäin viimeisen asiakastäytteisen päivän koulun oppilaskampaamossa ja jätin haikeat kiitollisuuden täyttämät jäähyväiset muutamalle vakioasiakkalleni. Ensimmäistä kertaa jotenkin käsin kosketeltavasti tiedostin, että taas kerran elämän polulla on saavuttu kohtaan jossa yksi luku minun elämäni kirjasta on saapumassa kohti viimeistä pistettä. Yksi uusi ainutlaatuinen kertomus on muutamaa lausetta vaille valmis .
Ikimuistoinen koulupäivä joka oli pullollaan halauksia sekä puolin ja toisin lausuttuja kiitollisuuden ilmaisuja. Minua ei varmaankaan ole halattu tässä määrin koko kouluaikana, vaikka miten paljon ollaankin luokkatovereideni kanssa toisiamme halauksin kannustettu pitkin matkaan. Tuntuu jokseenkin käsittämättömältä miettiä kulunutta aikaa taaksepäin. Vasta vuosi sittenhän nämä ihanat ihmiset istuivat ensimmäistä kertaa penkkiini ja nyt on käsillä hyvästien aika.
Halauksia, kiitoksia ja onnentoivotuksia,
tällaisin eväin varustettuna on minun hyvä jatkaa matkaa eteenpäin kohti uutta kampaamoa ja uusia ihania asiakkaita.
Tämän tekstin kuvituskuva kertoo sekin oman osansa tämän päivän iloisia kuulumisista.
Palkitsin itseni reippaasti suoritetusta asiakaspalvelujaksosta - toisin sanoen hyvästä koulutyöstä - uusilla kirjoilla. Aluan alkaen tarkoituksena oli hankkia ainoastaan tuo Tom of Finland -teos kannustuspalkinnoksi (minä keräilen Tom of Finland kirjoja), mutta hyvä tarjous houkutteli lisäostoksiin. Suomalaisessa kirjakaupassa on parhaillaan menossa pokkariale - 3 pokkarikirjaa 15 eurolla!
Aloitin kotimatkalla bussissa lukuprojektin Vadelmavenepakolaiseen tutustumisella. Kirjahan on vuosia vanha ja onhan siitä ehditty tehdä jo ainakin teatterinäytelmä, ellei jopa elokuvakin. Mutta minulle aivan usi tuttavuus tämä kirja - Eikö se olekin niin, että parempi myöhässä kun ei milloinkaan?
Ensimmäisten lukujen perusteella tuo kirja on piilohulvaton. Kirjaa lukiessa on pakko vähän ihastua kauniilla kielellä hervottomasti kuvailtuun ruotsalaisuuteen ihanuuteen. Asuukohan minussakin aimo annos sellaista ruotsalaiseksi ryhtymisestä salaa haaveilijaa? Ruotsalaiset ovat aivan ihanaia. Ruotsalaiset partamiehet kuumaakin kuumempia - tried and tested!
Onko joku teistä blogini lukijoista lukenut tuota Vadelmavenepakolainen -teosta? Jos vastaat kysymykseeni kyllä, jatkan lisäkysymyksellä - Mitäs tykkäsit?
Mukavaa keskiviikkoiltaa!
Rakkaudella,
Sallamari
Ikimuistoinen koulupäivä joka oli pullollaan halauksia sekä puolin ja toisin lausuttuja kiitollisuuden ilmaisuja. Minua ei varmaankaan ole halattu tässä määrin koko kouluaikana, vaikka miten paljon ollaankin luokkatovereideni kanssa toisiamme halauksin kannustettu pitkin matkaan. Tuntuu jokseenkin käsittämättömältä miettiä kulunutta aikaa taaksepäin. Vasta vuosi sittenhän nämä ihanat ihmiset istuivat ensimmäistä kertaa penkkiini ja nyt on käsillä hyvästien aika.
Halauksia, kiitoksia ja onnentoivotuksia,
tällaisin eväin varustettuna on minun hyvä jatkaa matkaa eteenpäin kohti uutta kampaamoa ja uusia ihania asiakkaita.
Tämän tekstin kuvituskuva kertoo sekin oman osansa tämän päivän iloisia kuulumisista.
Palkitsin itseni reippaasti suoritetusta asiakaspalvelujaksosta - toisin sanoen hyvästä koulutyöstä - uusilla kirjoilla. Aluan alkaen tarkoituksena oli hankkia ainoastaan tuo Tom of Finland -teos kannustuspalkinnoksi (minä keräilen Tom of Finland kirjoja), mutta hyvä tarjous houkutteli lisäostoksiin. Suomalaisessa kirjakaupassa on parhaillaan menossa pokkariale - 3 pokkarikirjaa 15 eurolla!
Aloitin kotimatkalla bussissa lukuprojektin Vadelmavenepakolaiseen tutustumisella. Kirjahan on vuosia vanha ja onhan siitä ehditty tehdä jo ainakin teatterinäytelmä, ellei jopa elokuvakin. Mutta minulle aivan usi tuttavuus tämä kirja - Eikö se olekin niin, että parempi myöhässä kun ei milloinkaan?
Ensimmäisten lukujen perusteella tuo kirja on piilohulvaton. Kirjaa lukiessa on pakko vähän ihastua kauniilla kielellä hervottomasti kuvailtuun ruotsalaisuuteen ihanuuteen. Asuukohan minussakin aimo annos sellaista ruotsalaiseksi ryhtymisestä salaa haaveilijaa? Ruotsalaiset ovat aivan ihanaia. Ruotsalaiset partamiehet kuumaakin kuumempia - tried and tested!
Onko joku teistä blogini lukijoista lukenut tuota Vadelmavenepakolainen -teosta? Jos vastaat kysymykseeni kyllä, jatkan lisäkysymyksellä - Mitäs tykkäsit?
Mukavaa keskiviikkoiltaa!
Rakkaudella,
Sallamari
Joo, Vadelmavenepakolainen on ihan törkeän hauska! Tekisi mieli lukea se uudestaan, mutta toisaalta siitä seuraa aina äkillinen mieliteko muuttaa Ruotsiin... :D
VastaaPoistaMä kärsin hetkellisestä ruotsikaukokaipuusta nyt kirjan luettuani. Menisköhän se ohi uusintalukemisella? Tai sitten viimeistään heinäkuussa kun saan juhlia Vickanin nelikymppisiä.
Poista