Tammikuun kuvina on lautapelejä, turkoosia tukkaa, Helsinkikodin suihkuseinään piirrettyjä terveisiä sekä toistuvasti myöhässä kulkevia junia. Kuvat muistuttavat minua monista elämäni tärkeistä arkiasioista työstä, ystävistä ja siitä, että arkisin olen alituisesti liikenteessä. Onneksi minulla on ihania ystäviä ja turvasatama Helsingissä, Lindan koti - minun Helsinkikotini - paikka jonka ovet ovat minulle avoinna aina, kun kaipaan hetken hengähdystä alituiseen työmatkareissailuun.
Helmikuun kuvat kertovat rakkaustarinoita - elämäni pieniä ja niin tärkeitä ilonaiheita. Lapselle ompelemani mekko kertoo miten paljon pidän vaatteiden tuunauksesta ja DIY -projekteista, ensimmäiset ostamani Minna Parikan kengät puolestaan puhuvat rakkaudestani kauniisiin esineisiin. Kuva Katariina tekemässä pöllötatuointini ensimmäisiä viivoja muistuttaa minua rakkaudesta isoäitiäni kohtaan ja sukset puhuvat kierrätysrakkauteni puolesta, aina ei tarvitse ostaa uutta ja toiselle turha juttu on toisen aarre - kiitos kierrätysajattelun minulla on sukset.
Maaliskuun kuvissa esiintyy tasapuolisesti kipeitä ja niitä ihania puolia elämästä. Ensimmäisessä kuvassa on flamingoaiheinen teemukinalusta Henriikan hoitohuoneessa. Henriikka on terapeutti, jonka kanssa yhteistyössä me olemme kulkenee viimeisen kahden vuoden aikana valtavan pituisen matkan polkua hyvin synkistä päivistä valoa kohti. Toisena kuvana on elämäni toiset Minna Parikat - alennusmyyntiostot - ne muistuttavat minua ikävämmistä hetkistä, niistä hetkistä jolloin holtiton ostaminen oli yksi keinoni selviytyä yli sisälläni vellovan kaaoksen ja ahdistuksen täyttämistä päivistä. Kolmas kuva on napattu hiihtoladulta ja kertoo hyvistä yhteisistä hetkistä PikkuÄssän kanssa. Neljäs kuva taas puolestaan puhuu vapaudesta ja todellisesta nautinnosta, se on napattu vannetanssikurssilla ja muistuttaa minua siitä, että olen löytänyt elämääni kaksi ihanaa uutta liikuntamuotoa, joiden parissa nautin.
Huhtikuu toi tullessaan pääsiäisen, kevätflunssan, Zentngle taidetta ja vaalean tukan.
Muistikuvissani huhtikuu on kuluneen vuoden kuukausista se eniten hämärän peitossa olevan. Paljon ahdistusta, mutta samalla suuria askeleita eteenpäin. Zentangle piiretely ja sen parissa keskittyminen oli yksi ensimmäisiä askeleita mind-fullness -tilan ja täydellisen läsnäolontunteen etsinnässä.
Toukokuussa toi mukanaan lämpimät kesäkelit. Ensimmäisessä kuvassa juhlitaan vappua, toisessa viimeistellään tämän vuoden ensimmäistä suurta tatuointiprojektia - Tornipöllö ja vaiennut nypläys. Happy Joe muistuttaa minua irtipäästämisen jalosta taidosta. Rohkaistuin luopumaan ylenkatsovasta asenteesta alkoholia kohtaan ja uskallan luottaa siihen, ettei vapaantuneempi suhtautuminen alkoholiin automaattisesti tarkoitakaan sitä että toipumisen sijaan luisun riippuvuudesta toiseen. Viimeinen kuva muistuttaa lämpimistä päivistä - auringontäyttämistä aamukävelyistä työpaikalle.
Kesäkuu toi mukanaan uuden tukkavärin - hehkuvan kuparin - paluu punatukkaiseen identiteettiin. Kakkoskuvassa on kevään toinen keikkavierailu JunttiPee seurana, Kiss hauskuutti meitä hyvällä setärokkisetillä. Karuselli muistuttaa minua hyvistä hetkistä työporukalla työpaikan ulkopuolella. Tasselit puolestaan kertovat uusista ystävistä ja meitä yhdistävistä intohimoista.
Heinäkuusta haluan muistaa juhlinnat ja kimuistoisen kesäloma retken Budapestiin. Budapestissä kohtasin Iv&Candie taiteilijakaksikon ja yhteistyömme tuloksena syntyneen minusta LUX-lehdelle kuvatun valokuvasarjan, aiheena Onnellisuus. Budapestissa matkaan tarttui vuoden toinen tatuointi, kymmenvuotishäälahjani - kiitos upeasta kuvasta DarkArt Tattoo ja Csiga. Kymmenvuotishääpäivämme ja 35 syntymäpäiväni juhlittiin yhdessä ystävien kanssa. Ei Tiffnya tai Cartieria lahjaksi, niiden sijaan minulla on superhieno tatuointi ja LongBoard lauta - sounds more like me.
Elokuussa suunnattiin ensin Fiskarsiin kohtaamaan muita Brittiautoilijoita ja seuraavana viikonloppuna Forssaan jokavuotisen PickNick autotapahtuman merkeissä. Kelpasihan sitä aurinkoisessa säässä ajella. Roll Roycen takapenkillä istuessa löytyi tilaa ja aikaa taiteilulle, elokuun kuluessa minätietoisuuteni ja rakkaus omaa itseä kohden vahvistui ja sitäkautta syntyi ensimmäiset piirroskuvat Fat Positive Me kuvasarjaan. Golfpallo puolestaan liittyy töihin, muistuttaa minua yhteishengen tärkeydestä ja mahtavasta virkistyspäivästä golfkentällä Virossa yhdessä kolleegojen kanssa. Viimerinen kuva on osoitus perheen sisäisestä yhteistyöstä - puu kerrallaan saatiin kesän aikana kaadetut ja pilkotut puut kannettua sateilta suojaan,
Syyskuu toi mukanaan paljon uusia tuulahduksia elämääni. Ensimmäinen kuva muistuttaa toistaiseksi viimeisestä, läpimurron ja eheyttäviä oivalluksia tuottaneesta, terapiakäynnistäni. Paljon kiitoksia Henriikka, oikealla hetkellä otit kiinni juuri oikeasta vihjeestä ja johdatit minut tutkiskelemaan kaikkein kipeimpiä salaisuuksiani - niitä joita yritin salata itseltänikin. Cat is out of the bag, asiat ovat tänään niin paljon paremmin. Toinen kuva muistuttaa äiti-ikävästä ja unelmien toteutumisesta. Haaveilin vuosikaudet, että joskus vielä saisin tilaisuuden nähdä äitini nouruusvuosien piirroksia, niitä joita lapsena mummolassa aina ihailin. Ikävien tapahtumien johdattamana posti toi syntymäpäiväksi minulle ikimuistoisen paketin, kuorellisen lapsuusmuistoja mummolasta enoni ja serkkutyttöjen terveisten kera. Tuosta paketista paljastui kolme kouluvihkoa täynnä niitä vuosien mittaan niin paljon kaipaamiani äidin nuoruusvuosien piirroksia. Äidin eläinopin vihkoon piirtämän kurkipiirrustuksen inspiroimana Katariina tatuoi minulle kuvan kahdesta kurjesta - toisen lentämään lapaluuta pitkin kohti kaukaisuutta ja toisen seisomaan kylkeen lentäjän perään haikeasti katsellen. Kolmas kuva kertoo uudesta harrastuksesta, siitä toisesta minua ihastuttavasta liikuntamuodosta - Aerial Dance/Aerial Yoga. Viimeinen kuva on sekin kuva unelmien täyttymyksestä. Olen vuosia haaveillut eläimen kallosta kirjahyllyn koristeena, Linda minulle sellaisen antoi. Nyt kirjahyllyssäni on sorsankallo kuvun sisällä pinkin villan päällä lepäämässä.
Lokakuun kuvat puhuvat taiteesta ja ystävistä. Ensimmäinen kuva kertoo Turku Burlesque Weekend vierailustani. Ensimmäinen vierailuni suomalaisessa burleskitapahtumassa oli huumaava, 2014 aijon olla vieraisilla tapahtumissa useammankin kerran. Uusia tuttavuuksia ja vanhoja museoita, toinen kuva on omistettu heille. Kolmas kuva puhuu toipumisesta, toisenlaisista valinnnoista ja elämäntapamuutoksen mahdollisuudesta. Muistuttaa minua elämäntaitovalmentajan luona saamistani työkaluista joiden avulla matka kohti päämäärääni selkeytyy. Neljäs kuva on napattu syyslomaristeilyltä Tukholmaan. Perhe, ystävä ja läsnäolon merkitys, niillä luoaan onnistunut tunnelma. Nautin tuosta yhteisestä reissustamme täysillä.
Marraskuussa katse käänty hyvällä tavalla kohti omaa napaa. Tein rohkeita ratkaisuja omaa jaksamistani silmällä pitäen - rohkaistuin kysymään mahdollisuuksista työajan keventämiseen ja löysin Aerial tunneista itselleni jokaviikkoisen henkireiän, tilan jossa etsiä yhteyttä itsensä kanssa. Yes. That's me. - oivallus siitä, että minä olen vastuussa vain omista tekemisistäni ja ajatuksistani, niinkuin jokainen ihminen ympärilläni on vastuussa omistaan. Marraskuussa saatettiin päätökseen kurkitatuoinnin toinen vaihe, kahdesta kurjesta se seisova kurki. Viimeinen vaihe tatuoinnista, taustat, on ensi vuoden tatuointiprojektina.
Joulukuu on omistettu joululle ja jouluaiheisille kuville.
Grumpycat pipari kuvaa viharakkaussuhdetta joulua kohtaan - edellisen joulun perusteella pelkäsin pahinta. Loppu hyvin - kaikki hyvin, kuten tiedämme. Pöllöpallo oli tämän vuoden ykköslöytö. Kuusipuuta meillä ei tänä vuonna ollut, joten pöllö löysi paikkansa kristallikruunun yhdestä haarakkeesta. Sopivan korkealla, ettei kukaan yllä pudottamaan sitä. Kolmas kuva on muistutus uusista perinteistä ja siitä miten sellaisia luodaan - Linda ja minä piipahdimme toisen kerran 11.12 katsastamassa Stockmannin jouluikkunaa. Kaksi kertaa samalla päivämäärällä ei ole sattumaa, se on jatkumo, uuden perinteen syntymä.
Viimeinen kuva ja Loop toimikoot päätöksenä tällä vuodelle. Loop, rengas, kuvaa jatkumoa - eteenpäin suuntaavaa liikettä. Sellaista olemassa olevaa positiivista virtausta ja hyvää vauhtia.
Olen löytänyt suunnan ja hyvän myötä virran, jonka mukana haluan jatkaa kulkua tulevan vuonna.
Millainen oli sinun vuotesi 2014?
Rakkaudella,
Sallamari
Ei kommentteja