Takana on jokseenkin rankalta tuntunut viikko. Miten sanomattoman kiitollinen juuri nyt olen edessä olevasta viikonlopusta. Juuri nyt tuntuu, että marraskuu on tänä vuonna maineensa veroisesti jotenkin silminnähden se kuukausista julmin - päivät näyttävät harmailta, tuoksuvat kalmalta ja koleina tunkevat hyytävää kosteutta läpi kaikkien vaatekerrosten.
On kuluneessa viikossa kyllä paljon hyvääkin. Ihania ihmisiä ja mieltä lämmittäviä jutustelutuokioita, iloinen fiilis siitä kun aamu pyyhältää mielellään työpaikalle tuntien todella kuuluvansa osaksi työyhteisöä, mielenkiintoisia tarjouksia, mahtavia keskusteluja niin ja korkattiinhan me glögikausikin tällä viikolla.
Paljosta saan jälleen olla kiitollinen.
kiitos. kiitos. kiitos.
Blogikin on ollut tällä viikoilla, kuin nämä marraskuun kelit konsanaa - harmaa ja vähän alakuloiselta tuntuva. But let's not give up all hope. Ehkä jo ensi viikolla aurinko paistaa jälleen - niin tuolla ulkona kuin täällä blogitainoissa.
Ehkä juuri tänään on oikea hetki heittää palloa hetkeksi blogin lukjoille ja tiedustella olisiko teillä heittää kehiin ehdotuksia, kysymyksiä tai puhtaasti aihevinkkejä - jotakin sellaista mistä haluaisit minun kertovan täällä.
Kiitos vinkeistä ja ehdotuksista - niin ja tietenkin mieleen heränneiden kysymysten esiin tuomisesta - jo etukäteen. Niin ja oikeinhyvää viikonloppua teille kaikille!
Onko teillä suunnitelmia isänpäivän varalle?
Rakkaudella,
Sallamari
Ei kommentteja