Hän lahjan antaa ja lahjan saa

BFF ja Ihana Mies, jonka kanssa meidän polut risteää aina juuri oikealla hetkelä
- kiitos että olette elämässäni Linda ja Jiri.

Tämän vuoden osalta joulunjälkeinen lahjakatsaus tuntuu luontevimmalta aloittaa antamisperspektiivistä kuin käyden suorilta käsin luettelemaan kaikkia saamisiaan. Eipä sillä, pakko on kyllä alkusanoiksi heti täräyttää, että lahjamäärästä päätellen olen olen onnistuneesti ollut tänän vuonna kovastikin kiltti (etenkin itseäni kohtaan ) -  kiitollisena olenkin eilisen illan ihastellut saamiani lahjoja. Sanon tässä vaiheessa postausta jo ääneen kiitoksen kaikista ihanista lahjoista.

Siihen antamispuoleen. 

Paras ystäväni - Helsinkikodin Linda - sai lahjaksi minulta tänä vuonna rasiallisen Lush tuotteita. Käytännöllinen ja tarpeeseen tullut lahja - (nimittäin raaka totuushan on että minä olen Lindan luona käyttänyt ajoittain enemmän Lindan suihkusaippuoita kuin omiani kotona). Plus että tiedän Lindan pitävän valtavati Lushin tuotteista (ja tuoksuista). Onnistunut lahjahankinta - joululahja ja kiitos siitä,  kun saan majailla tuolla Helsinkikodissa ikään kuin omassa kodissa olisin.

Lahjan saaja ilahtui silminnähden.

Tein DIY joululahjaksi satsin suklaisia kaakaolusikoita (ohje niihin bongattu täältä). Niiden avulla ilahdutin useampaa ihmistä tänä jouluna - minulla kun on tapana antaa satunnaisa joululahjoja ystäville. Sillätavalla enemmiten suunnitelematta asiaa, kuunnellen sisimpäni ääntä. Sisin sanoo, että tänä jouluna lahja kuuluu ojentaa tuolle, tuolle ja tuolle.

Yksi kaakaolusikkalahjan saajista on Jiri - ihana ystävä vuosien takaa, jonka kanssa näemme tämän tästä (ilman minkäänsortin ennakkosuunnitelmaa) aamuisin rautatieaseman vilinässä. Meidän kohtaamisistamme on pakko jakaa tässä mieleenpainunut tarina. Eräänä syksyisenä aamuna polkumme kohtasivat rautatieaseman R-kioskin edessä - minä odottelen kioskin jonossa palvelua ja Jiri on kävelemässä ohi. Jiri huikkaa minulle, että odota hetki käyn pankkiautomaatilla ja tulen moikkaamaan sut ihan kohta. Minä odottelen, saan kioskin kassalla asian hoidettua ja olen aikeissa lähteä sivummalle odottelemaan Jiriä, kun muuan ruova tarraa minua hihasta. Rouva tuijottaa minua puolituikeana ja toteaa -"Se mies sanoi sinulle, että odota tässä ja hän tulee, joten eläs tyttö  karkaa mihinkään vaan odotan että se mies tulee." Joten siinä mä sitten nakotettiin rinnakkain rouvan kanssa ja odotettiin, että Se Mies tulee. Näin pitää maailmankaikkeus huolta, että me Jirin kanssa kohdataan kun tarve toistemme kohtaamiselle jälleen on.

Jiriltä sain joulun ensimmäisen yllätyksen - yllätys lahjan. Itsetehdyn taskukoisen Snow Globe purkin, täynnä glitteriä ja pieniä sydämiä. Love in you Pocket -snow globe. Se mahtuu taskuun ja sitä voi ravistella aina tiukan paikan tulle tietäen, että sama mitä tuossa tiukassa paikassa minulle eteen heitetäänkin,  maailmassa on ihmisiä joille minä olen kaikesta huolimatta rakas.

Miten kiitollinen olenkaan tästä lahjasta. Purkkia heilutellen selvisin paristakin vähän tiukan oloisesta tilanteesta itseäni kadottamatta. Shake it 'till you make it.

Kiitos Jiri.

Lindalta sain kierratyslahjan - kaksi Lindalle tuoksuiltaan sopimatonta parfyymiä löysi lahjana kodin minun kokoelmistani. Tuoksut sopivat minulle ja minä olen koko syksyn etsinyt uusia arkituoksuja  - joten täydellinen parfyymit olivat minulle täydellinen lahja. Niin aatteellisesti kuin tuoksujen sävyn puolelsta - toiselle sopimaton on toisen ihmisen aarre.

Kiitos rakas Linda.

Purkki pullollaan rakkautta.

PikkuÄssän lahjatoiveiden osalta isäni auttoi minua toteuttamaan sen suurimman. PikkuS nimittäin toivoi lahjaksi ompelukonetta ( kun äidin kone nimittäin vetelee viimeisiään, eikä äidin vanhalla louskulla pysty koneompelun alkeita harjoittelemaan)  No vaarihan siihen keksi sitten, että hänen joululahjansa tänä vuonna on yhteinen uusi kone minun ja PikkuÄssän käyttöön. Yhdessä ensin totesimme, että lasten leikkiompelukone on tässä ikävaiheessa jo ehkä vähän tylsä hankinta kun oikeaakin riittää taidot käyttämään opastettuna. Ompelukone siis osoitettiin PikkuÄssän lahjaksi sellaisella pienellä sivuhuomautuksella, että äiti saa vähän lainata konetta, kun tarvetta ompelukoneelle joskus ilmenee.

JunttiPeetä minä lahjoin terapialla.

Erilainen, mutta kovasti käytännöllinen lahja. Ostin lahjaksi kurssin, jonka oppien avulla käydään käsiksi omaan itseensä tutustumiseen. Itsetuntemus on avain onnellisuuteen.

Mikä hienointa, rakas JunttiPeeni otti lahjan kiitollisena ja suurella mielenkiinnolla vastaan.

Kerrankin minä vähä raoitin tuota Huuhaa -oveni JunttiPeen ulottuville ja näemmä kannatti. Ei sillä, että minä noita minulle kovin tärkeitä Huuhaa -juttujani mitenkään JunttiPeeltä missään kaappien perukoilla piilottelisin - kaiken se niistä tietää, mitä haluaakin tietää. Mutta en minä niitä ajatsmalleja JunttiPeelle koskaan tuputa, enkä sano että sun on tultava mukaan ja mun ilokseni nyt tutustuttava tuohon ja tähän. Nyt kerrankin ajattelin, että tämän kurssin minä rakkaalle ostan ja jos se sitä sydämestään inhoaa ja tuntee että ei ole yhtään sen juttu, niin sitten minä käytän sen kurssin itse

Antamisista saamisiin.

Joulupukki onnistuin eilen yllättämään minut täydellisesti. Lahjapinostani löytyi se vuoden odotetuin lahja, anopin kutomat villasukat, kuin kovati toivomani lahja - tehokas monitoiminen uusi blenderi. Kiitos rakas ihana JunttiPee - kulutit oikeasti reilusti aikaa ja paljon mielenkiintoa tätä blenderihankintaa kohtaan. Tekniikanmaailman testit on luettu, kuluttajakokemuksia keskustelupalstoilla käyty läpi - Kitchen Aid löysi voittajansa ja blenderiksi valikoitui testivoittaja Must Have -brändin sijaan. Ihana JunttiPee, kun edes harkitsit Kitchen Aidia - ja päädyin lopulta kuitenkin ostamaan sen paremman coolin Kitchetuoten Aid merkin sijaan.

Toimivaa laitetta minä syvällä sisimmässäni toivoin - enemmän kuin mitään coolilla tuotemerkillä varustettua vempainta. Minä luotan että tuo lahjahankistasi on superhyvä, eikä minun ikinä enää tarvitse ronkkia haarukalla blenderin teriin tarttunutta jäistä banaanimoskaa irti jotta terät pääsisivät puorimään. Niin ja sitä paitsi kylläh Crush and Blend on aika cool tuotenimi tehosekoittimelle.

HIgh Pover - uusi tehosekoitin rohkaisee minua uskomaan itseensä.
Murskaa testien mukaan tehokkaasti kovaa jäätä, tahmeaa banaania  ja mitä tahansa  näidenväliltä.
(ensimmäinen uudella kameralla napsastu kuva)

 Joulupukki ilmeisesti silmäilee myös blogiani. Näin päättelin siinä vaiheessa kun yhdestä paketistani paljastui punainen Canonin Ixus 140 pokkarikamera - pieni kätevä kamera ja vähän parempia blogikuvia. Sellainen kombinaatio olisi kiva, olen muutamaankin otteeseen täällä blogissa todennut, sen kummemmin tuolla lausahduksella mitään sen enempää tarkoittaen. Tai siis, että uusi kamera olisi kiva mutta sen ihmeemmin en ajatuksia ole uudelle kameralle vielä anatanut - mielessäni olin pohtinut, että kai sitä joskus sellainen pieni kätevä kamera olisi kiva tai että voisihan sitä tuohon järkkäriinkin jonkun valovoimaisemman putken hankkia. 

Joulupukki oli askeleen edellä minua. Käyttötestit kertovat kamerasta ihan hyvää - vähän parempilaatuisia kuvia luvassa siis jatkossa.

Kiitos JunttiPee blenderistä ja kiitos Joulupukki uudesta kamerasta.

Kiitos kaikista ihanista joulutoivotuksista ja postilaatikkoon tipahtaneista pahvisista joulukorteista.

That's it - joulu on paketissa.

Kiitollisuuden siivittämänä suuntaan katseen kohti uuttavuotta.

Pieniä muutoksia luvassa täällä blogin puolella tässä joulun välipäivinä - kun kerran on aikaa puuhastella päivätolkulla tämän blogin parissa. BodyPositive ajattelua, EffYourBeauty/BodyStandards asennetta, kiitollisuutta ja kehotietoisuutta - siinä vähän uusia blogiteemoja ensi vuodelle

kiitos. kiitos. kiitos

Kiitos ihanasta joulusta.

Rakkaudella,

Sallamari