12. huhtikuuta 2016

Ihan hyvin tätä voi syödä



Jääkaapista löytyi lisukkeeksi sunnuntain grilliherkuille tuubi majoneesiä. Ikävä kyllä viimeinen käyttöpäivä tuotteelle ohitettiin vajaa kuukausi sitten. Reippaana tyttönä (lue; väärässä paikassa säästöjä etsivä ja liian laiska lähtemään kauppaan) tuumailin siinä jotta eihän majoneesi osaa lukea kalenteria joten ei se tiedä olevansa vanhaa...


Rakkaat lukijat, viimeinen käyttöpäivä on saanut nimekseen viimeinen käyttöpäivä ihan syystä.


Tiedättehän millainen loppu on ahneella, eikä muuten ole tuulesta temmattu juttu tuo sanonta. Eilinen otti ja hupsahti ruokamyrkytyksen kourissa kärvistellessä.

Tänään elämä voittaa.
Vihreään mandariinijaffaan en kykene kajoamaan ihan hetkeen. Kyseinen Jaffa oli ainoa jääkaapista löytynyt elimistöni eilen hyväksymä juoma, voitti jopa veden. Nesteytyksen nimissä ruokamyrkytyksen perään vielä jaffaöverit.

Suolistobakteerini lienee muuttaneet jonkun toisen luokse eilisen höykytyksen jälkeen. Ei sillä, että yhteinen taipaleemme muutenkaan olisi ollut silkkaa sunshine'n'sparkles eloa viimeaikoina. Olen ollut (taas kerran) aika välinpitämätön itseäni kohtaan - kiire se on sellainen kiva mukatekosyy, katsokaas ei ehdi justiinsa nyt välittämään itsestä. Irtokarkkia kuluu.

Ehkä Universumi puhui tällä kertaa ruokamyrkytyksen kautta. Olisiko syytä kääntää ajatuksella rakkaudellinen katse hetkeksi omaa hyvinvointia tutkiskelemaan?

Tässä hetkessä voisi piillä oiva tilaisuus rakastaa itseäsä vähän enemmän hyvien ravintovalintojen kautta. Tilaisuus tutkiskella rakkaudellisessa valossa omia toimintamallejaan. Mikäli muutostarvetta löytyy, miten muuttaa niitä tapojaan vielä enemmän positiivisiä fiiliksiä tuottavaksi.

Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille!

Rakkaudella,
Sallamari

4 kommenttia:

  1. Auuu, onneksi nyt voiton puolella tuo majoneesiyllätys! Tuo "Ihan hyvin tätä voi syödä" kuulosti kyllä niin tutulta, mutta onneksi ei ole vielä käynyt köpelösti - sitä päivää odotellessa... Varsinkin näin yksin asuessa on vaikea miettiä ruokiaan fiksusti, kun ei ole ruokavalinnoistaan myöskään velvollinen kertomaan muille kenellekään muulle. Saman katon alla asuvalle kun tuskin kehtaisi sitten julistaa että "Tänään päivälliseksi sipsiä!". Täytyisi itsekin vähän taas funtsia mitä syö... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiseltään luulisi, että perhe-elämä terveyttää ruokavaliota - toisin on ainakin meillä. Mä olen kotona niin eri aikaan kun kaikki muut, että ruokailun suhteen on melkein kuin yksin asuisi. "Tänään lounaaksi sipsiä!" -o niin tuttua juttuja täälläkin :)

      Poista
  2. Minulla on päinvastainen ongelma, kyttään noita päivämääriä vähän liiankin neuroottisesti ja joskus menee hyvääkin tavaraa roskiin, jos se ei ole ihan priimakunnossa. Pari kertaa on kyllä jauhelihat olleet pilalla jo ENNEN viimeistä käyttöpäivää... pari kertaa todettu, että viimeinen käyttöpäivä oli eilen, haisteltu ja paisteltu ja sitten syöty. Ei ole ruokamyrkytystä onneksi vielä tullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän tekstin jälkeen on aika heppoista sanoa, että yleenä mä olen tosi tarkka päivämäärien suhteen. Lihatuotteissa ja maitotuotteissa varsinkin.

      Tää majoneeni oli jotenkin hairahdus ja se osui omaan nilkkaan heti :)

      Poista