Oikeastaanhan tämä irjoituksen otsiko tulisi kuulua "Jatkoa Edelliseen". Edellisen postauksen julkaisuajankohtana odotin vielä toiveikkain mielin mitä Helsingin Kulttuuritalolla tiistaina esiintynyt Nina Hagen meille yleisölleen tarjoaa.
Täyttyisikö ennakko-odotukset
Onko Nina oikeati niin huumaava kuin kuvittelen hänen olevan?
Kuvittelin lähteneeni punk keikalle,
tajusin olevani gospel -konsertissa.
Ristiriidasta huolimatta sain edessäni seusoneelta elävältä Nina Hagenilta niin paljon enemmän kuin hurjemmissa unelmissani ikinä olen osannut kuvitella. Jeesustelunsa kerakin Nina Hagen on yksiselitteisesti lumoava - suorasukainen, itseään ja olemistaan anteeksipyytämätön. Rehellisesti omanlaisesti rebel - niin sanomattoman punk.
Nina Hagen oli uhkui maailmarauhaa, rakkautta ja häkellyttävän lähellesi löytävää karismaa. Illan tähti on poliittinen, karismaattimen ja rakastavalla tavalla tyrmäävä.
Nina katsoo istumapaikkasi suuntaan. Sisimmän valtaa tunne, että se katsoo nyt suoraan minuun. Siinä hetkessä on vain minä ja hän - kaikki muu taustalla häivyttyy. Huomaamattaan uppoa syvälle käsillä olevaan hetkeen.
Kyseessä oli enemmänkin yhden naisen lavaperformanssi, kuin artistin laulukonsertti. Musiikkia toki ilta oli pullollaan - oli Bowieta, hurmiollisia gospel sävelmiä ja teatteri slagereita. Hyvien uudelleensovitusten lisäsi laulajattaren ääniala oli juurikin niin ällistyttävä kuin olen aina kuvitellut sen olevan - lehtitiedoista poimittuna illan aikana kuultiin laulua noin neljän eri oktaavin alueella.
Se ääni ja ne sen ilmeet.
Sitä vaan tuijotti haltioituneena ja eli sen äänen mukana.
Illan aikana kuultiin pikaisella laskutoimituksella yksi Ninan oma kappale plus Apocalyptican kanssa levytetty versio Rammsteinin Seaman -kappaleesta sekä keikkasetin päättänyt vaikuttava Nina Hagen tulkinta My Way -hittibiisistä.
Vaikka me kenties katselemmekin maailmaa hiukan eri vinkkelistä oli tiistainen kohtaaminen niin huikea kokemus kokonaisvaltaisesti. Minä itkin, minä nauroin, hämmennyin ja jaoin vilpittömin sydämin suuret suosionosoitukset muun yleisön kanssa
Who cares siitä pikkuseikasta, että sinulle Jeesus on nykyisin paras ystäväsi.
Sua ohjaa Jumala, mulla on mun yhteys´Universumiin kaiken alkuna.
So be it - sinun sanojasi lainaten
"Everybody should find their own truth and follow it."
Rakas Nina, minun maailmassani sinä olen ikuisesti Se Yksi Suuri Esikuva. Jos en olisikaan löytänyt sinua ensimmäisien teinivuosieni kuohuissa elämääni, olisin takuuvarmasti tänäpäivänä vähemmän minä.
Kiitos Nini.
Rakkaudella,
Sallamari
Ei kommentteja