Kokoruudukon bingo jäi tänä vuonna saamatta - kättelyjonossa ei vilahtanut tennareita, kilttiin pukeutunutta miestä, eläinkuosia, eikä kenenkään ex-puolisoa mainittu juonnoissa kertaakaan.
Tunnustan katselleeni juhlalähetyksen loppuosaa puolihuolimattomasti, joten minä missasin kokonaan samaa sukupuolta oleva tanssiparin enkä kuulut kenenkään haastateltavan hehkuttavan juhlaillan jatkuvan jatkobileiden merkeissä.
Tämän vuoden juhla-asuissa housupuku naisella näytti olevan hitti, bongasin ainakin neljä erilaiseen housuasuun sonnustautunutta juhlavierasleidiä. Kampauksien osalta onnistuin ennustajaeukkona aika hyvin ; ennustin että lettikampaukset tai jonkin sortin lettiosio kampauksessa on suuri hitti tänä vuonna. Lettikampauksia ja erilaista letitystekniikkaa oli bongattavissa todella monella juhlijalla.
Toinen minua ihastuttanut asia juhlakampauksissa oli erilaiset lainekampaukset tai laineosiot kampauksissa. Mikä hienointa erilaisia lainekampauksia oli toteutettu todella eri mittaisiin hiuksiin.
Juhlapukujen osalta minun suosikiksi nousi kullanvärinen mattapintainen paljettiasu. Tuo asu oli kaikin puolin nerokas - paljettitekstuuri on tämän hetken kuuminta hottia juhla-asuissa, mutta mattahiotulla pinnalla paljettitekstuuriin saatiin yksilöllistä uutta ulottuvuutta. Mekko oli samanaikaisesti haarniskamaisen kova ja ilmavasti liikkuvan pehmeä - siis yksi ja sama mekko. Nerokasta, kerrassaan nerokasta, materiaalin käyttöä tuossa puvussa.
Bingo toi uutta väriä juhlalähetyksen katseluun omalla kotisohvalla. Puolivahingossa tuli muutaman ystävän kanssa pidettyä Facebookissa yllä pienimuotoisia bingoraateja, joissa jaettiin kevyttä etikettikritiikkiä sekä inspiroivia bongauksia juhla-asujen, asusteiden ja kampausten joukossa.
Oli hauska huomata, että kättelyn selostajat eivät puhuneet suorin sanoin etiketin rikkomisesta minkään puvun tai asusteen kohdalla, muutaman juhlavieraan kohdalla mainittiin ainoastaan diplomaattisesti asun yksityiskohdista sekä etiketin venyttämisestä näiden yksityiskohtien suhteen. Tottahan kuitenkin on, että etiketti itsessään ei ole mikään joustava juttu vaan yksinkertaisuudessaan sellainen joko-tai -yhtälö. Oikein tai väärin, muttei mitään siltä väliltä.
Minusta joustolle pukukoodin suhteen on kyllä tarvetta linnanjuhlissa. Ei niin, että unohdetaan etiketti kokonaan ja jokainen pukeutuu miten huvittaa. Enemmänkin juuri tälläistä pientä etiketin venyttämistä ja hienovaraisten etikettivirheiden huomiotta jättämistä. Eipä sillä, että etiketti olisi ihan jokaiselle mattimeikäläiselle itsestään selvä juttu - tiesittekö esimerkiki sen, että miesten housuissa vyötärönauhan tulee olla navan alapuolella, jotta housut ovat etiketin mukaisesti kohdallaan? No enpä tiennyt minäkään ja väitän, ettei aivan jokainen miesvieraskaan kiinnittänyt kovin suurta huomiota housujensa oikeaan paikalleasetteluun.
Mitenkäs teidän itsenäisyyspäivän ilta vierähti, pelasiko joku teistä kenties jonkinsortin juhlavierabingoa? Entä oliko kenenkään luona koolla monijäseninen ystävistä koostuva bileyleisö bongaamassa juhlavieraiden yltä niitä inspiroivia juttuja?
Kuka sinusta oli linnan kuningatar?
Entä millaisia inspiroivia juttuja sinä bongasin juhlavieraiden yltä?
Minun inpiraatiolistani kuuluu näin:
- lainekampaukset
- helmet (ihana huomata, että juhlakoruina oli kauniita pelkistettyjä helminauhoja)
- Minna Parikan pupukengät (3kpl)
- kristallikoristeet puvuissa, hiuksissa ja iholla
- paljettikuosi
- rohkeat kaula-aukot vanhemmilla naisilla (kyllä, rohkeampi leikkaus puvussa ei mielestäni tulisi millään tapaa olla ikäsidonnainen juttu ja yksin omaan nuorisolle suotava ominaisuus asussa, jos persoonaa on avarampikaulauseen asuus pukeutumiseen niin antaapi mennä vaan - ikävuosista viis)
- hiuman korkeat Louboutinit
- hymyilevät veteraanit
- menevä musiikki tanssisalissa
Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille!
Rakkaudella,
Sallamari
Ei kommentteja