4. joulukuuta 2016

Pesussa kutistunut



Villatakissa oli ensin vaalennusaineen kuluttama läikkä hihansuussa, nyt se onneton meni vielä kutistumaan pesukoneessa. Tämän vuoden vaateostoihin panostaminen ei ole mennyt ihan Strömsö -otteella - hankintoja on tullut tehtyä aijottua enemmän ja laatuun panostamisen suhteen, olen laadun heikkoiden vuoksi päätynyt panostamaan määrään.

Luonto kiittää - hiilijalanjälki on osaltani paljon toivottua suurempi.
Entä työlaisen oikeudet ja vaatevalmistuksen vastuullisuusnäkökulmat?

Eipä mennyt niinkuin Stömsössä tämä vuosi, ei.

Ensi vuodelle pitäisi kai laatia jonkinlaisen suunnitelman.

Ehkä paluu Project 333 -vaatekokoelmien pariin? Kenties kappalemääräinen kuukausikiintiö tai vuosibudjetti voisi paikata tätä ammottavaa reikää omassatunnossani?

Ehkä ostan kerralla kaiken ja elän loppuvuoden iloiten olemassa olevista?


Suurin pettymys - ja rahareikä - on tänä vuonna olleet sukkahousut. Heikoimmat niistä ovat ratkenneet ennen ensimmäistä käyttökertaa. Eikä sillätavalla, että ne ratkeaisivat ajatuksella "kiskot liian pieniä sukkahousuja turhan kookaan takapuolen peitoksi". Sukkahousut rispaantuvat sääriosasta tai repsahtavat haarasaumasta rikki siinä vaiheessa kun taiteilet niitä käsiesi väliin vetääksesi sukkikset jalkaan.

Tämän vuoden sukkahoususaldoni on noin 40 paria.
Tolkuton ja törkeä määrä.

Joka ikisen parin olen käyttänyt puhki - heittänyt menemään vasta kun ne ovat niin reikäiset ettei niitä oikeasti ilkeä enää käyttää.

Harkitsen ensi vuodelle vakavasti siirtyväni sukkien ja sukkanauhavyön käyttäjäksi. Ihan vaikkapa vaan vastalauseeksi koko sukkahousuteollisuudelle ja käsittämättömällä tavalla huontuneille sukkahousumateriaaleille.


Materiaalinalkutuksesta iloisiin vaateuutisiin.

Joulunaika / Tammikuun alemyynnit ovat minulle perinteisesti se aika, jolloin uudistan rintaliivivalikoimani. Heitän menemään vanhoja kulahtaneita liivejä ja hankin tilalle uusia sopivankokoisia liivejä. Kerran vuodessa on hyvä päivittää rintaliivinsä nykykokoaan vastaaviksi. 

Minun luottopaikkani perus arkirintaliivien hankintaan on Cubus. Valintani yllättää varmaankin aika monen - ei sillä, yllätti minut itsekin kun ensikertaa vahingon sanelemana tajusin, että Cubus todellakin tarjoaa minulle sopivia liivejä - mutta uskokaa tai älkää Cubun on rintaliivivalikoiman osalta positiivinen yllätys. Ehdoton plussa on, että minä - kuppikooltaan keskiverto hatun kokoisia liivejä käyttävä - saan Cubuksen valikoimista itselleni sopivat rintaliivit ihan samaan hintaan kuin perus C -kuppiin itsensä mahduttavat kanssaostajat. Ei tarvitse maksaa extraa siitä, että liiveihini menee yhteen kuppiin materiaalia saman verran kuin keskiverto A -kupin liiveihin kokonaisuudessaan.

Hienointa Cubuksen valikoimissa on ehkä se, että myös kauniita koristeltuja liivejä on saatavissa isolla kupilla ja monen kokoisella rinnanympäryksellä. Ei enää pelkästään ankeaa mummoruskeaa tai perus mustaa-ja-valkoista-topattua-pushup-liiviä - hello kauniit pitsikuviot ja iloiset värit.

Cubus on alusvaateosaston osalta ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Saa minulta lämpimät suositukset ja 5/5 arvosanan rintaliivivalikoimansa osalta.





Lopuksi pikainen katsaus  noihin kovasti odottamiini Ebay mekkoihin. Positiivistä on, että tilaukset tulivat juuri niinkuin pitikin. Yhdenkään  mekkotilauksen kanssa ei ole ollut ongelmia ikinä toimituksen osalta. Toinen juttu on sitten tuo laatupolitiikka. 

Mekot ovat sellaista ihan jees -osastoa.
Eivät täydellisiä mallinsa, kokonsa tai materiaalinsa puolesta, mutta eivät missään nimessä täysiä hutiostoksiakaan. Kangas on kahden mekon osalta toivottua ohkaisempaa ja mitat heittävät kevyesti myyntitekstissä ilmoitetuista mitoista. Mekot menevät päälleni, mutta voisivat olla päällä ihan hiukan kivempiä. Talvimekoiksi minä näitä ostin, kesämekkoina toimivat paremmin.

Suurin pettymys oli ehkä tuo sitruunakuosinen mekko.
Materiaalin puolesta ok ja mitatkaan eivät heittäneet paljoa myynti-ilmoituksen senttimääristä. Mutta mekon leikkaus on sitten aivan jotakin muuta kuin myyntikuvassa katsottuna. Mekon etuosan kietaisuleikkusa on todellisuudessa niin avara, että päälle puettuna mekosta tulee väkisinkin melko provokatiivinen tissimekko. On kaikki herkut esillä kauniisti kehystettynä.

Villatakin kanssa kyllä ihan käyttökelpoinen mekko, yksistään en kyllä rohkene ottaa arkimekoksi. Ehkä pitäisi näiden mekkojen osalta jatkossa panostaa "aitoihin" repromekkobärndeihin ja heidän alemyynteihin näiden kiinamekkojen sijaan. Viisi kallimpaa ja hyvää vs. kaksikymmentä kiinamekkoa, joista puolet ilmoituksesta eroavia maanantaikappaleita? 

Ehkä ensi vuonna rakastamisteemalla voisin panostaa itseeni ihan kunnolla?



...to be continued.



Rakkaudella,
Sallamari


....pohtiiko kukaan teistä blogini lukijoista hetkittäin tälläisiä Buyers Remorse -fiiliksiä? Pitäisikö minun vain aidosti oppia iloitsemaan ostoksistani ilman että kannan jatkuvaa huolta maapallosta ja vaatetuotannon eettisistä kysymyksistä?



Ei kommentteja