Onko runsaasti liikaa

Marraskuu on taakse jäänyttä, on aika kääntää katseet tulevaan.

Joulu, Joulu - ihana Joulu.

Minä - jouluangstaaja - joka neljä vuotta sitten juhlin jouluaattoyötä sohvannurkassa lohduttomasti itkien ja uskoen ettei jouluisin mittavaksi yhtyvä kaipuun sekainen kipu rinnassani ikinä helpota, fiilistelen tänään alkanutta joulunalusaikaa aivan innoissani.

Syvän surun täyttämä jouluaika tuntuu tänään jotenkin niin kaukaiselta ajatukselta. On kevyt ja onnellinen olla, suru ei enää purista rintaa - terapia tarjosi tarvittavat työkalut sisäisten solmujen selvittelyyn. Muisoista kiinnipitämisen sijaan osaan aktiivisesti keskittyä elämään tässä hetkessä ja sitä myöden luomaan uusia muistoja. Perinteiden kiihkeän vaalimisen sijaan jalostan kauniit muistot uusiksi perinteiksi.

En kaivanut varaston uumsenista lapsuuden joulukalenteriani vaan kysyin lapselta itseltään millainen joulukalenteri olisi mieluinen kalenteri tälle vuodelle. Lapsi toivoi jotakin sellaista täytettävää kalenteria ja seuraavassa hengenvedossa mietti Kinder -kalenterin hyviä puolia.

Hyväksi ratkaisuksi osoittautui yhdistää parhaat puolet kaikista mieluisista kalentereista - jotakin mistä löytyisi Kinder suklaata, muttei tehtaassa väsättyä vaan äidin ja isin rakkaudella todeksi loihtimaa. Kinder kalenterin ainoa huono puoli kuulemma on se, että suklaata on vähän, ja sama maku tulee monta päivää peräkkäin.

Siispä kasasimme riittävästi sisältöä ja varmistimme, ettei perättäiset luukut sisällä pelkästään samanlaista suklaata.

Elkää huolestuko kalenterikuvaa katsellessa, 

en minä ole lastani karkkiövereillä myrkyttämästä.

Toisin kuin äitinsä, lapseni osaa syödä suklaata vain sen verran kun oikeasti tekee mieli. Loppu livahtaa laatikkoon odottamaan tai se tarjotaan yllätyslahjana meille vanhemmille. 

Lapseni makeansäännöstelykyky on kerta kaikkiaan ihailtavaa - otetaan se mikä oikeasti tekee mieli, eikä pisaraakaan enempää. Haluaisin olettaa tämän johtuvan siitä, että meidän perheessä ei herkuista ole koskaan puhuttu negatiiviseen sävyyn eikä niitä ole millään tavalla mustamaalattu tai laitettu kieltolistalle.

Suklaa ei johda turmioon eikä herkuttelun suora seuraus ole lihavana vietetty onneton elämä. Ole pyrkinyt kaikissa puheissani tarjoamaan lapselleni positiivisesti sävytetyn yleisen katsantomallin syötävän ja juotavan suhteen.

Olen halunnut tarjota lapselle positiivisella tavalla kriittisen ajatusmallin herkkujen suhteen tuomalla esiin herkkujen olevan nautinnollinen juttu, eikä kasvamista ruokkivan ravinnon lähde. Että sopivissa annoksissa nautittuna esimerkiksi suklaa kerrassaan positiivinen ja ihana elämän sulostuttaja.

Kun asia ei ole kiellettyä tai saatavuudeltaan rajoitettu - niin että vain tietyn tapahtuman aikaan ja tietyssä määrässä jokin on sallittua tai saatavilla - ei asiaa kohtaan kehkeydy kiiresuhdetta. Että nyt kiireesti nautin niin paljon tätä kuin mahdollista, ennenkuin tilaisuus nauttimiseen menee ohi jättäen minut tiedottomaksi koska tätä kivaa on mahdollista saada lisää.

Kun jotakin kiellettyä kerran on tarjolla tahtoo sitä ajan loppumisen pelon siivittämänä itselleen tässä hetkessä niin paljon kuin mahdollista - että jos ei vaikka saakaan koskaan enää lisää.

Olen pyrkinyt opettamaan lapselle, että herkku ei myöskään ole lohtu.

Äidin silitys tai yhteinen halihetki on suklaata parempi lohtu, jotakin sellaista jonka avulla kipu -henkinen sekä fyysinen - helpottuu muutamassa hetkessä.

Herkku on herkku - iloinen ihana asia.

 Sielullisen tyhjyyden täyttäjäksi tai kivun korjaakaksi siitä ei ole - apu niihin löytyy jostakin aivan muualta.

Olen onnellinen saadessani sanoa, että lapsellani tuntuu olevan ainakin toistaiseksi verrattaen neutraali suhtautuminen herkkuihin. Ei ole helppoa kasvaa nuoreksi naiseksi syömishäiriöstä toipumista tekevän äidin rinnalla.

Minä toivoin itselleni tänä vuonna kuvakalenteria ja sellaisen minä sain.

Tuollaisen itsetäytettävän lokerokalenterin lisäksi Tiger tilpehööriliike tarjoaa valikoimissaan tyhjän luukuilla varustetun piirtopohjan kuvakalenterin tekemistä varten. PikkuS bongasi kalenteripohjan ja pyysi saada sellaisen. Sellainen on syntytarina minun kauneimmalle kuvakalenterille ikinä.

Oikein hyvää joulukuun alkua teille kaikille!

Millainen on sinun tämän vuoden joulukalenteri?

Entä olisiko joku teistä ihanista lukijoista halukas tämän vuoden joulukorttivahtarikaverikseni Kortti sulle, Kortti mulle -periaattella?

Rakkaudella,

Sallamari