 |
| Kevyempi kesätukka |
Perjantaina, kun helatorstainvapaan jälkeen palaan kouluun on opintoni virallisesti edenneet puoliväliin. Puolet edessä, puolet takana - lasi puoliksi täynnä vaiko jo puolityhjäksi juotu? Puolimatkan onnellisuutta, sellaiselta minusta tuntuu. Tietoisuus siitä, että on saavuttanut jotakin mutta toisaalta kovin paljon on vielä edessä lämmittää sydäntä.
Kevätkelien myötä olen hiljakselleen mielessäni pohtinut Bucket List -haaveita tulevalle kesälle. Asioita joita toivon ja haaveilen tulevan kesän tuovan tullessaan.
- meriretki veneillen (viime keältä se jäi tekemättä)
- loppukesällä risteily Ruotsiin
- 10 kilon mansikkapakastuksen sijaan 20 kiloa mansikkaa talven varalle
- mustikkakelejä ja hyvää mustikkasatoa
- muutama hyvä rantapäivä
- kevyt keittiöremontti
- työhuoneen pintojen uusiminen
- parit terassisiiderit
- Korkeasaari ja Linnanmäki -retket
- uusi kesätuoksu
- joogaa ja lenkkeilyä
- iloisia ulkona vietettyjä hetkiä (kiva sää olis kiva)
- perheen kanssa aikaa
- mukavat treffit
Kesälomaa pidän suunnitellusti heti kesäkuun alussa. Kesäkuun ensimäisen ja kymmenennen päivän väliseksi ajaksi suuntaamme perheen kesken tuttuun ja turvalliseen kohteeseen Unkariin. Suunnitelmissa on kiertää auton kanssa Balaton -jävi ympäri ja viettää muutama päivä loppulomasta Budapestissä. Tarkoitus on juhlia PikkuÄssän syntymäpäivää jotenkin reissun aikana. Synttäriyllätyksen suunnittelu on vielä kesken, mutta eiköhän me jotakin mukavaa löydetä synttäriyllätykseksi. Sankari saa ainakin päättää missä ja millaista ruokaa tuona päivänä syödään.
 |
| Kesän ensimäiset mansikat |
Muuten suunnitelmissa on kesälle koulua, koulua ja koulua - asiakastyöskentelyä ja etätehtäviä. Suuntaan iloisilla mielillä työntäyteistä kesää kohti. Mikäs sitä on ollessa, kun saa tehdä joka päivä työkseen sellaisia asioita joita kohtaan tuntee niin suurta sydämen paloa.
Blogi on ollut toissijaisena tärkeysjärjestyksessä tällä hetkellä. Ei syytä huoleen, en minä poistumassa blogimaailmasta ole. Kirjoitan kun siltä tuntuu ja sanottavaa löytyy - tahti on takavuosia rauhallisempaa. Tämä tahti on juuri hyvä tähän elämäntilanteeseen.
Tuo uusi kevättukka leikattiin minulle jo reilu viikko sitten, sitlti vasta nyt esittelen sen teille täällä blogissa. Luokkatoverini houkutteli minut luopumaan tuosa minulle niin kovin rakkaasta raskaalla etutukalla varustettusta "signature look" -kampauksestani. Ei voi muuta kun kiitää Katjaa rohkaisusta tätä uutta tukkamallia kohti, sillä tämä on kerrassaan raiasta vaihtelua vakiotukkaani.
Helposti tulee asiakkaille ehdotettua hyvinkin suorasukaisesti jotakin uutta, rohkaisten asiakasta kokeilemaan uutta leikkausta väriä. Kolikon toisella puolella itse huomaa pitelevänsä hyvinkin tiukasti kiinni yhdestä ja samasta minäkuvasta oman tukkansa suhteen.
"En mä osaan oikein kuvitella, että mä olisin toisessa tukassa.
Tää on ihan hyvä ja mä oon niin tottunut tähän"
Onneksi on ihanat luokkatoverit, jotka rohkaisevat kokeiluihin.
Uusi tukka,
iloinen mieli.
Fear is the path to the Dark Side.
Fear leads to anger, anger leads to hate, hate leads to suffering.
Iloista Star Wars päivää!
Rakkaudella,
Sallamari
ps. Onko lämpenevät päivät saaneet ketään teistä siellä ruudun toisella puolella jo miettimään tulevan kesän Bucket List -toiveita?
Ei kommentteja