Tiimi on kasassa

Mulla on nyt kasassa terapiatiimi elämänmuutosprojektia tukemaan.

Aivan paras sellainen.

Minulla on suunta.

Minulla on kartta.

Terapia on kompassi, jonka avulla suunta pysyy kohdillaan

Minä voin tassutella huolettä eteenpäin kompassin tukeen luottaen. Ilman pelkoa siitä, että jälleen kerran tämäkin etappi päätyy tilanteeseen, jossa sitä huomaa tahattomasti pyörivänsä eksyneenä yhtä ja samaa ympyrää kartasta viis.

Tänään oli ensimmäinen tapaaminen ravintoasiantuntijan kanssa.

Olen hivenen sanaton.

Kokemus oli sen verran vapauttava.

Ensimmäistä kertaa elämässäni poistuin ravintoasiantuntijan luota onnellisena ja hymyillen.

Lisää elämäntaparemontista ja ravintoasiantuntijan tapaamisesta huomenna.

Rakkaudella,

Sallamari

Luetaan toisiamme

Päivän piristykseksi pieni tarina siitä, miten me ihmiset luetaan toinen toisiamme.

Ilmassa on vauvanodotusta.
 

Keksin tuo asian jo jokunen aika sitten - totesin huomaavani raskautta ilmassa, mutten ollut satavarma.

Olin salaa äärimmöisen iloinen tuosta rakaudesta,  puolittain epävarmana omista havainnoiatani. 

Entä jos ei kuitenkaan - entä jos minä vaan kuvittelen kaiken

Uskallanko onnitella - Saako sanoa jotakin.

Entä jos hehku kasvoissa onkin jotakin muuta kuin rakkauden mukanaan tuomaa?

Entä jos pyöristynyt ulkomuoto ei olekaan uuden tulokkaan mukanaan tuomaa?

Entä jos?

Salaa maailmalta iloitsin työtoverini puolesta kaikki nämä päivät.

Sairaslomalla ollessani asiaan oli annettu vahvistus.

Tänään tiemme kohtasivat.

Minun ja odottajan.

Halasin ja onnittelin raskaudesta.

"Mä oon kyllä jo jonkun aikaa tiennyt tostasun tilassa, huomasin kerran ja sitten vaan salaa katsellut sua ja ollut onnellinen"

Vastaus onnitteluuni mykisiti minut.

"Mä oon huomannut että sä oot huomannut, kun sä katson mua aina jotenkin niin onnellisesti hymyillen."

"Mä en oo uskaltanut sanoa kun en ollut varma, enkä oo ihan varma että uskaltaako meille tälläsille vähän pyöreille tytöille sanoa mahasta jos ei se ookkaa sitä mitä luulee mutta enemmän ko mahaa mä oon vaan katsonut kun sä hehkut."

"Olisit sä voinut sanoa. Tai ei oo ees tarvinu, mä oon tajunnut että sä tiedät ja ymmärrät ja oot onnellinen kanssa."

Näin me ihmiset näköjään luetaan toinen toisiamme.

On asioita jotka on sanomattakin selviä.

Vielä kerran, onnea uudesta tulokkaasta.

Ihan avoimen onnellisena odottajan puolesta,

Sallamari

Pieniä askelin - Pari rohkeaa ajanvarausta

Ruudun tällä puolella olo alkaa hiljalleen helpottaa.

Ärhäkkä Noro-virus on enää eilinen paha muisto.

Varotoimenpiteenä lääkäri määräsi minut pysymään vielä tämän päivän 'eristyksissä' kotona - Noro kun on kuulemma ärhäkästi leviävää laatua, että on syytä suojella työtovereita ja pysyä yksi oksuton päivä kotona.

Viimeviikolla rohkaistuin Lindan innottamana varaamaan itselleni tarkastuskäynnin hammaslääkäriin.

Edellisestä hammaslääkärikäynnistäni on...useita vuosia. Suokaa anteeksi sekosin laskuissa kolmen ensimäisen jälkeen. Tiedän, tiedän - ajattelematonta toimintaa.

Muttakun olen vapaa kariesbakteerista ja muutenkin ei vihlo eikä satu

(lisää tähän satayksitoista ennaltakuultua huonoa selitystä )

Ja pelkään hammaslääkärikäyntejä niin että järki lähtee!

Fine. Siinä totuus.

Hammaslääkäripelko kohdallani ei ole sellaista  mua-kun-ei-huvita-mennä-hammaslääkäriin tyyppistä ikävän tilanteen väistelyä. Noup. Pääsen kyllä hammaslääkärin tuoliin. Suukin aukeaa kiltisti.

Sitten iskee pelko - pelko kivusta, pelko tulevista ennalta tuntemattomista tapahtumista

Minä muutun primitiiviseksi eläimeksi.

Huudan hätääni.

Isken kynteni viattoman hoitajan kylkeen.

jep. Näin on päässyt käymään.

Viisaudenhampaan poistettuaan lääkäri pahoitellen totesi, ettei välttämättä tahdo jatkossa vastata hammashoidostani.

Aikuista käytöstä minulta. Todentotta.

Hävettää.

Seuraava viisaudenhammaspari poistettiin rauhoittavien lääkkeiden vaikutuksen alla.

Pelko kun vaan iskee niin totaalisesti.

Tässä valossa ymmärtänette miten suuri asia minulle tämä hammaslääkäriajanvaraus on.

Onneksi on hyviä ystäviä. Linda lupautui saattamaan minut odotushuoneeseen.

Tänään otin seuraavan askeleen elämänmuutosprojektissani.

Varasin ajan ravitsemusasiantuntija Patrik Borgille konsultaatioon.

Haluan löytää uuden suunnan syömistottumuksilleni  - päästää irti syyllisyydesta ja vapautua luomastani nyt-laihdun-sitten-taas-lihon vuosisyklirytmistä.

Etsin vakaata olotilaa - jotakin pysyvää.

Itsen en osaa, joten tarpeen on pyytää hyviä neuvoja.

Olen tehnyt tuttavuutta Patrikiin ennakolta hänen kirjoitustensa kautta. 

Kirjoitun sanoman perusteella Patrik vaikuttaa henkilöltä jonka ajatusmaailma adaptoituu hyvin omiin ajatuksiini ja pohdintoihini.

Tapaamisaikani on jo tulevana torstaina - ylihuomenna toisinsanoen.

Kiitos vielä kerran anonyymi, joka vinkkasit minut Patrikin kirjoitusten pariin.

Hymyillen ajattelen, että maailma puhui minulle kauttasi.

Minä pyysin uutta suuntaa ja sain vastauksen.

Kiitos.

Rakkaudella,

Sallamari