Mä ja mun pää

Dramaattisesta otsikostaan huolimatta, teksti ei kerro pään sisäisen maailman tunnelmista tänään.

Lyhyesti - mulla on pää kipeä kolmatta päivää.

Otsikon sanamuoto sai siis innostuksen tauottoman tuntuisesta migreenistä.

Jatkuvaa jyskytystä ohimon vasemmalla puolella.

Paskinta olossani viimepäivinä on se,että pääkipu on vain yksi migreenin oireista kohdallani,

Migreeniin liittyy minulla kiusallisia näköhäiriöitä ja lievää 'halvaantumisen' tunnetta vasemmman silmän tienoilla. Pystyn pitkäkestoisen migreenikohtauksen ilmaantuessa toimimaan jotakuinkin normaalisti, särky tai pahoinvointi ei ole niin voimakasta, että se vaatisi lepoa pimennetyssä tilassa - joskin kaikki ajatustoimintani tuntuu hidatuvan jonnekin ameeban tasolle ja puheen tuottaminen takeltelee.

Kuulemma kolmannen päivän jälkeen pitäisi helpottaa.

Eilinen rouvakerho kului ameebamaisesti ajatellen. Juttu pätki ja välillä joutui hakemalla hakemaan, että mitäs mä nyt oikeastaan ajattelinkaan ajatella.

Kirsi  kroonista migreeniä sairastavana oli äärimmäisen hyvää seuraa pitkittyneen migreenikohtauksen täyttämään päivään. Ei tarvinnut selitellä, että ajatus ei kulje ja puhekin vähän takkuaa.

Välillämme vallitsi syvä ymmärrys.

Sä oot silmin nähden tänään hidas.

Pärjäätsä kivun kanssa?

Auttaisko sua jos päätä hierois?

Tälläiset pitkittyneet kohtaukset on minulla verratten harvinaisia.

Ehkä kerran parissa-kolmessa vuodessa.

Raskausaikana kärsin melkein kolme viikkoa tauottomasta migreenistä. Kurjinta raskausajan migreenissä, oli se seikka, ettei kipua voinu turruttaa millään asperiiniä vahvemmalla.

Ilmeisesti kaikki kevään mittaan itse itselleni keräämä työstressi purkautuu nyt migreenin muodossa.

Viime viikolla töissä uskalsin ensi kertaa elämässäni pyytää työn antajan puolelta jotakin myönnytyksiä työssä jaksamistani silmälläpitäen. Vietän päivittäin kolme tuntia junassa työmatkan merkeissä. Valehtelisin, jos vättäisin, ettei tuo matkustamisen määrä tunnu missään.

Kevään kuluessa sisälläni vahvistui tunne, että jotakin on tehtävä.

Esimiehen vaihtumisen myötä, päätin rohjeta ehdottamaan työnantajalle osittaista etätyömahdollisuutta kohdallani. Viime viikolla rohkaistuin esittämään asian työnantajalle.

Ehdotukseni otettiin myöntyvästi vastaan.

Kesälomien jälkeen minua odottaa mahdollisuus etätyöhön.

Otin ison askeleen itseni kanssa uskaltautuessani pyytää tuota etätyömahdollisutta.

Eikä siinä kaikki. Onhan sitä ollut kaikkea muutakin pientä työrintamalla tämän kevään kuluessa.

Kaikkea pientä takaraivoa kalvavaa - nyt tilanne on selkeämpi.

Lähdin kesälomalle verrattaen helpottuneena.

Ja päädyin monipäiväiseen migreenikierteeseen.

Helpotus purkaantuu kehossa toisinaan kovin kummallisia teitä.

Muuten aktiivikesäloma on alkanut loistavasti.
Ravitsevaa ruokaa ja hiukan enemmän liikuntaa.

Aloitettiin aamu Herra Hartikaisen kanssa vajaan tunnin mittaisella rauhallisella kävelylenkillä.
Tassuteltiin ympäriinsä ihan vaan päätä tuuletellen,

Kivutonta huomista odotellessa.

Rakkaudella,

Sallamari

Google Reader siirtyy historiaan heinäkuussa

ulkohuussiajatelmia

Mangos for Flamingos on silti jatkossakin helposti yhtä löydettävissä.

Bloglovin

Blogilista

Googlenkin avulla löytää perille

Pick you favourite and follow me.

Mässyttelyloman sijaan tänä vuonna suunnitteilla kolmen viikon mittainen aktiivilomakokeilu.

Hiukan  tavallista enemmän liikuntaa ja tavanomaisempaa laatutietoista ruokailua.

Stay Tuned.

Rakkaudella,

Sallamari

This is how I am

Lääkärin kannustava virallinen lausunto - niin, sä nyt vaan olet normaaleilla elintavoilla juuri tuollainen.

Pyöreä ja pehmeän oloinen.

That's it. 

Laboratorio kokeet tukevat lääkärille kertomaani - elämäntavat kunnossa. 

Kaikki veriarvot hyvässä kuosissa.

Lääkäriä oikeastaan ihmetytti verikokeideni 'hyvä' tulos.

Lääkäriä siteeraten, olen malliesimerkki siitä, miten ihmiskeho on luotu korjaamaan itse itseään.

Liki kahdenkymmenen vuoden bulimiakierteestä ei verikokeiden tuloksissa ole nähtävillä mitään. Koululääketieteen silmissä minä olen elintoimintojen osalta toipunut syömishäiriöstä.

Tulos hiukan hämmensi jopa lääkäriä.

Löytyväksi oletettiin kuulemma aika toisenlaisia tuloksia.

 Ikävämpiä uutisia, se  ettei koululääketieteellä ole tarjota mitään yksinkertaita selitystä painoon tai turvotukseen. Minulle tarjottiin mahdollisuutta lähetteeseen sisätautilääkärin puheille - kera evästyksen, että kun verikokeet näyttävät noin hyviltä on sisätautilääkärilläkin keinot aika rajoitetut.

Elimellistä vikaa ei ole.

Kielätydyin kohteliaasti tarjotusta sisätautilääkärin konsultaatiosta.

Mahdollisesti kymmeniä uusi kalliita tutkimuksia ja kenties viisi kiloa kevyempi paino - olisiko se kaiken vaivan arvoista. Never.

Sä nyt vaan olet tuollainen, jää kirjoihin ja kansiin koululääketieteen viralliseksi vastaukseksi.

Toipuva syömishäiriöpotilas, lisäyksellä.

Kuulostaa minun korvaani kelpo diagnoosilta.

Lääkäri kehoitti minua lämpimästi tutkimaan ja kuuntelemaan koululääketieteen ulkopuolisia vaihtoehtoja.

Etsiä vaihtoehtoishoidoista helpotusta oloon niin kaikkein turvonneimpina päiviä.

Ja ennnenkaikkea tarvitsen yhä tukea sopeutumiseen.

Sopeutumiseen ajatukseen - tälläinen minä olen.

Koululääketiede taroaa hyvin vähän ratkaisukeskeistä apua sopeutumisongelmille.

Jotenkin helpottavaa kuulla lääkäriltä 

mene ja etsi - ehkä joku jossakin keksii jotakin, jota minä en näe.

Holistinen ote maailmaan lääkärillä.

Samaan hengenvetoon sain kehoituksen jatkaa samalla mallilla tästä eteenpäin.

Ei dieettejä tai muita kikkailuja.

Ja juoksi tästä eteenpäinkin,

jos polvi tai joku muurupeaa renklaamaan niin palaat sitten tänne.

Sitten me keksitään sille polvelle jotakin.

Sä nyt vaan olet tuolla tavalla rakennettu.

Saattaa ensikuulemalta kuulostaa kiroukselta.

Todellinen minäni pitää ajatusta lahjana.

Jonakin sellaisena, mistä juuri minä ammennan vahvuuden olemassaolooni.

Sä nyt vaan olet tuollainen.

Lause pitää minulle sisällään suuren määrän lohdutusta.

Anteeksiantoa.

Ja vienon pyynnön ymmärtää itse itseäni.

Tästä eteenpäin joutuneen kerta toisensa jälkeen lainaamaan Lady Gagan slogania

- I was born this way.

Mulla on muuten mustaa valkoisella asiasta.

Mä poistuin lääkärin vastaanotolta nauraen.

Lupasin palata näytlle lokakuussa.

Mä sain apua - tiedon siitä, että mä nyt vaan olen tälläinen.

Rakkaudella,

Sallamari