Hui-hui-huulipunia

Viva la Diva punat ja sävynumerointi -  kämmenselkätestaus -  pakkauskuva

Seuraan Instagramissa useampaa kosmetiikkayritystä ja nspiroivia kuviaan ihaillessani huomaan kerta toisensa jälkeen haaveilevani salaa mielettömän sävyisten huulipunien käyttämisestä. Esimerkiksi Lime Crime Makeupin Unicorn huulipunat ovat kuvissa aina kerrassaan tajunnan räjäyttävän ihania. 

Voi kunpa minäkin rohkenisin.

Vo kunpa voisinkin todeta yksikantaan, että minä olen sellainen tyyppi joka ei huulipunaa osaa käyttää - eikä opi vaikka mitä tekisi. Muttakun, kyllähän minä huulipunaa käytän - mielelläni käytänkin - tosin yhtä ainoaa sävyä. Tunnen oloni kotoisaksi ainoastaan kirkkaan punaisessa huulipunassa. Pin-up lips, retro lips, 50's vintage lips - sellaisen huulimeikin minä rokkaan.

Huulipuna idolieni listalla ykkösnainen on Dita.

Ansaitulla kakkossijalla tummienen sävyjen kanssa sävähdyttävä Kat von D.

Puhtaan punaisen sävyjä kummempia värejä en oikeastaan 90-luvun jälkeen ole rohjennut kokeilemaankaan. Oi ysäri  ja aavistuksen liian tummalla omien huulten rajattu nuden värinen huulimeikki - täyteläämmän lopputuloksen aikaasaamiseksi. Big mistage, a very big mistake.

Huulieni kanssa olen ollut myös samalla tapaa - siis kun kerran joku totesi jotakin huulistni niin minulle se on ainoa totuus siitä eteenpäin -  vinoutuneiden kuvietelmien vallassa kuin ripsienikin. Yksi ihminen puoliääneen keran ihmetteli huulteni kapeutta - totta, hänen täyteläisen suunsa rinnalla minun huuleni olivat kuin kaksi värikynällä piirettyä viivaa - ja siitä lähtien minä olin omassa maailmassani maailman kapeahuulisin ihminen, jonka huulilla huulipuna ei voi koskaan näyttää hyvälle. Onneksi sairauden ääni päässäni ei onnistuneesti kehittänyt pakkomiellettä kosmeettisesta huulteinmuotoilusta - tulokset olivat ehkä oleet kaikkea muuta kuin silmää hivelevät.

Ei auttanut kuin rakastua itseensä ja huuliin juuri tälläisenä kun ne on. 

kovin pinkkiä - Mother of Goth sykistelyä - hiukan oudon oranssia

Marraskuisella Tallinanreissulla työkavereiden kanssa bongasin Anniinan innostamana laivan tax free myymälästä edullisen Viva La Diva merkin värikkäitä huulipunia. Aluksi ihastelin My Little Pony pinkkiä huulipunaa Anniinan huulilla ja mietin puoliääneen miksen uskalla hullaantua täysillä sateenkaaren kirjavien huulipunien vietäväksi - mäkun olen niin vanhakin, totesin vastustelulauseissani enemmän itselleni kuin kanssakeskustelijoille.

Reissusta jäi käteen kolme riemunkirjavaa uutta huulipunaa - oikeastaan ostin punia kaksi My Little Pony pinkin ja Mother of Goth violetin sävyn, mutta huulipunat olivat vaihtaneet tax free hyllyssä paikkaa ja kokoelmiini vahingossa pienen palauttelu-ja-vaihtelu rumban päätteeksi eksyi myös tuo hiukan oudon oranssi väri. 

Rohkeutta huulivärien käyttöön eivät tax free myymälässä kaupanneet, 

se piti etsiä ihan oman itsensä sisuksista.

Piti kokeilla, miten erilaiset tunnelmat muuten samaan perusmeikkiin punilla saa luotua. Toimistokelpoisesta tädistä kaikkien goottien äiti lookkiin. Olen minä huulipunia rohjennut jo pari satunnaista kertaa käyttää kodin ulkopuolellakin. Tuosta My Little Pony pinkistä minä pidän - jollakin hämmentävällä tavalla se väri on ihan ja saa minut hyväntuuliseksi. Vaikkakin se minun päälläni näyttää hivenen hassunkuriselta.

I rock the lipstick look

- rokkaaminen kun on kuitenkin omasta fiiliksestä kiinni eikä toisten mielipieteistä riippuvainen seikka. Eikä huulipunan kauneus mielestäni oli mitenkään huulien koosta riippuvainen, ainoastaan siitä miten sitä asennoituu huulipunan käyttöön.

Asenne muutos omissa ajatuksissa huulien muokkailun sijaan.

Siinä salaisuuteni.

Mitenkäs teillä? Millainen on suosikki huulipunasi?

Kuka huulimeikki-idolisi?

ps. jos tiedät merkin jolla on tyrmäävän ihania täyteläisellä pigmentillä varustettuja huulivärjeä, vinkkaa toki niistä minullekin - jookos?

Rakkaudella,

Sallamari