18. joulukuuta 2014

Me käymme joulun viettohon


Eilen kaiken kiireen keskellä hiljennyttiin Helsinkikodin Hengettären Lindan kanssa Tuomiokirkossa (jo perinteeksi muodostuneen) The Festival of Nine Lessons and Carols - laulutapahtuman merkeissä. Kyseessä on suomen Anglikaanisen Kirkon järjestämä perinteinen jouluaikaan littyvä juhlallisuus joka kuljettaa perienlantilaiselta kuulostavien harrastunnelmaisten laulujen ja yhdeksän tekstipätkän viitoittamana matkan ihmiskunnan lankeamuksesta messiasennustusten kautta tuohon joulun perimäiseen ilosanomaan - lapsen syntymään ja siihen liittyvään riemujuhlaan.

Tapahtuma on lämminhenkinen ja musiikki ihanaa. Parasta antia mielestäni on taidokkaina kuorolauluesityksinä kuultavat laulut.  Joka vuosi lauluohjelmaan valitaan aavituksen eri musiikkia, kappaleissa mukana laulaminen on hauskaa vaikka samalla toisinaan aavistuksen haasteellista - laulujen melodia ja sanat vaativat toisinaan vikkelää kieltä ja vähän yhteensovittamista.

Tämä laulutapahtuma oli toinen vierailuni kirkossa tänä jouluna. PikkuÄssän kanssa vierailtiin viime viikon lauantaina Halikon kirkossa katsomassa Lucia-päivän laulutapahtumaa. Halikon musiikkiyhdistys ja pienet oppilaat järjestivät kirkossa jokavuotisen Lucia-konsertin. Tuosta lauantain kirkkovierailusta jäi minulle varsin hyvä mieli, sillä tilaisuudessa puhunut pappi yllätti minut todella positiivisesti hyvällä ja neutraalilla puheellaan.

Minä pidän kirkoista ja kirkossa vierailusta - mutta vierastan seurakuntien välittämää sanomaa. 
I do belive in god, but not in any church as an instituion.

Luciapäivä tarinoineen kuuluu minusta osana kulttuurihistoriaa ja siitä syystä PikkuÄssän kanssa käytiin tutustumassa Luciaperinteisiin kirkossa. Vaikka kasvatankin lasta tunnustuksettomassa ympäristössä, on kulttuurihistoria ja sen merkitys minulle silti tärkeä kasvatusnäkökohta. Samoin pienet yleissivistykseksi laskettavat seikat - esimerkiksi se, että on harjoiteltava sitä miten kirkossa käyttäydytään voidakseen tilanteen tullen olla kohtelias toisia ihmisiä kohtaan osaten käyttäytyä kirkossa (niinkuin missä tahansa muussakin speciaalimmassa tilanteessa) arvokkaasti. Eikä noita kohtiaan käyttäytymisen "sääntöjä" kirjasta lukemalla opi, on käytävä tutustumassa ja kokemassa tilaisuuksia laidasta laitaan.

Itseäni sivistääkseni minä tuohon eiliseen tapahtumaan paikalle lähdin. Mukava kokemus kaikenkaikkiaan - ehkä jopa aavistuksen parempi kuin viime vuonna, mielestäni tänä vuonna esimerkiksi tuo kuoro oli erityisen huikea.

Joulua mieli täynnä.

Rakkaudella,
Sallamari

Ei kommentteja