6. kesäkuuta 2015

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu

Wonderlust juhlita vaihtui synttäribileiden pihadiscoon.

Yhden päivän aikana ehtii käymään läpi tunneskaalan koko spektrin kaikessa loistossaan. Yksi ainoa päivä voi näemmä pitää sisällään itkua, epäröintiä, panikointia, rohkeutta, ilon löytämisen sekä lopulta suunnattoman itsensä ja vallitsevan tilanteen hyväksymisestä löydetyn onnellisuuden tunteen. Ensimmäinen pieni paniikkikohtaus luoja tietää miten pitkään aikaan, ja siitäkin selvisin yli.
Eilen kirosin itseni ja riittämättömyyteni,  todeten samaan hengen vetoon olevani itseasiassa kyllä ihan riittävästi. Tilanne ajautui monen tekijän yhteissummana sellaiseksi, että jouduin peruuttamaan osallistumiseni Wonderlust bileisiin - samalla tehden pienet oharit treffikumppanilleni. Tuli liian monta muuttujaa yhdellä kertaa käsiteltäväksi - yksi menee, monta erillistä muuttujaa, ei mieleni vielä kestä. Minä kiitän itseäni rohkeudesta sanoa nuo kipeältä tuntuneet asiat ääneen ja toimia itselleni parhaalla tavalla - asettamatta itselleni mahdottomia vaatimuksia.

Uskalsin kerrankin olla rehellinen itselleni ja siinä samassa koko maailmalle.

Silti harmittaa ohuesti, sillä missasin hyvät bileet ja ihanat treffit. 
Mutta tälläinen minä olen ja tälläisenä minä riitän.

Ensi vuonna uudelleen bileiden suhteen.
Treffien suhteen uustta yritystä toivon hieman aikaisemmin.


Kunnon discossa on peilipallo, värivaloja ja hyvät sounndit.
Iso kiitos hulppeasta discojärjestelystä kuuluu PikkuÄssän kummisedälle.

Sain eilen tanssia diskobiitin tahtiin - luovun yksistä hyvistä bileistä itku kurkussa vain saadakseni ottaa osaa toisiin. Sain myös todistaa lapsen ilostuvan vilpittömästi niinkin pienestä seikasta, että äiti olikin yllättäen läsnä synttäridiscossa. Itkin juhlameikit poskille ahdistuksen keskellä vaan eipä mitä, loihdin noin viidessä minuutissa poskille itkettyjen juhlameikkien tilalle uuden kevyen ehostuksen. Illan asukokonaisuudeksi suunnittelemani korsetti ja korkokengät vaihtui leggareihin ja trikoopaitaan.

Itku suli lopulta nauruksi.
Ahdistus suli vapautuneisiin Chicken Dance -liikeisiin.

Yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
 Niin se vaan menee.

Heikoimpana hetkenään ymmärtää oikeasti oman vahvuutensa.

kiitos. kiitos. kiitos.


Rakkaudella,
Sallamari

Ai niin, Mangos for Flamingos on löydettävissä myös Facebookista.
Käy tykkäämässä!


Ei kommentteja