Melkein -päiviä, vauvaonnea ja valoa pimeyteen

Tiedättehän ne päivät kun kaikki on melkein kohdallaan. Kun kaikki tapahtuu melkein oikein, mutta ei kuitenkaan ja itse toteaa hetkessä eläessään, että onhan tää nyt sinnepäin.

Sounds like my life.

Joskaan ei mitenkään isommissa määrin. Kyse on vain pienistä asioista jotka ovat vähän sinnepäin. Niinkuin nyt vaikka se, että kun vihdoinkin aamulla sadanseitsemäntoista sukkahousuparin laatikosta (miksi sukkahoulaatikossani asuu tolkuttomasti rikkinäisiä sukkahousuja?) onnistuu viimein löytämään oikeanväriset, ehdät ja sopivankorkuisella vyötärökaistaleella varustetut sukkahousut niin eipä mitä sitähän repäisee railakasti peukalonsa sukkahousumateriaalista läpi jossakin vaiheessa koulupäivää muka kiireisenä vessassa piipahtaessaan.

Melkein osui kohdilleen pukeutuminen.

Tukkakin on melkein - aamulla kotoa lähtiessä ihan kivasti, iltapäivästä se jo töröttääkin jotenkin hassunkurisesti melkein kohdillaan.

Iltapäivällä peiliin vilkaistessa osuu huomio ripsivärituhruihin poskipäillä

 - melkein osui kohdilleen.

Että sellaisia melkein -päiviä.

Onnea on, että melkein -päivinäkin osaan rakastaa itseäni nykyisin. Ymmärrän, että melkein -päivä on monen pienen tekijän yhteenlaskettu tulos - sattumien summa - eikä millään tavalla ihmisarvoni mittari.

Mutta entä jos joku tapaa sut ensimmäisen ja ainoa kerran melkein -päivänä?

Ehkä meidän elämänpolkumme on tarkoitus melkein risteytyä tässä elämässä, jos polkujen tarkoitus on todella risteytyä tapaamme uudemman kerran paremmalla hetkellä.

Tervetuloa maailmaan -lahja

Vauvauutiset kuuluvat ystäväpiiristä eivät omasta pesästäni, ihana Helsinkikodin Lindasta on nimittäin tullut äiti! Tuuheatukkainen pieni poika saapui reilu viikko sitten sulostuttamaan tätä maailmaa. Minule tämä paljon odotettu ihmeellinen uusi elämä toi tullessaa aivan uuden kunnianimen, minusta tuli itseoikeutettu Haltiakummi tälle pienelle tulokkaalle.

Haltijakummin arvonimi tuo mukanaa koko liudan vastuullisia tehtäviä - kun syntymäpäiväyllätykseksi haavaellaan sirkuksesta tai tikun päässä killuvasta hattarasta on Haltijakummin kaivettava taikasauva esille ja ryhdyttävä toimenpiteisiin.

bibidi babidi bu

Haltijakummin tehtävät painottuvat hauskuussektorille.

Niitä sellaisia arjen yläpuolella -juttuja.

My kinda job.

Kiitoksia arvonimestä,

kannan sitä kunnialla.

Kerrankin löytyi minun näköiseni joulukalenteri.

Alkutalven pimeyttä torjutaan meillä valon voimalla.

Naapurin kausivalojen innoittamana syttyi meidänkin pihalla kausivalot eilen.

Seuraavaksi on luvassa suuri paljastus.

Ensimäistä kertaa muistini äärilaitojen ulottuvuuden rajoissa huomaan odottavanni joulua! OIkeastaan ehkä enemmän odotan joulufiilistelyä ja aijon sallia itselleni tilaa valahtaa joulufiilistelyyn ihan täysin siemauksin tästä eteenpäin. 

Joulufiilistely alkoi tuosta superhienosta Tigerista bongaamastani ristipisto teemaisesta joulukalenterista. Fiilistely jatkuu tänään PikkuÄssän avustamana. On ensimmäisen piparisastsin vuoro kun perjantaina on pikkujoulut jonne olen luvannut naposteltavaksi satsin pipareita.

Oikein hyvää alkanutta viikkoa!

Reilut viisi viikoa jouluaattoon.

Rakkaudella,

Sallamari