Wanted : Kehopositiivinen Värityskirja

Tällä hetkellä yksi inspiroivimmista villityksistä ovat nuo ihastuttavat aikuisille suunattu värity- ja puuhakirjat. Tunnustan hurahtaneeni itsekin värityksen maailmaan, Doodle Book -piirustuskirja on löytynyt kirjahyllystynä jo luovuusbuumin alkua edeltäneeltä aikakaudelta asti.

Inspiroivia uusia Aikuisten Puuhakirjoja (kuulostaapas muuten jotekin kaksimieliseltä tuo aikuisten puuhakirjat - pardon mua,  en parempaakaan sanaa niille keksi) haeskellessani olen toistuvasti huomannut havahtuvani ajatuksiin siitä, miten yksipuolista kirjatarjonta on.

Parempi ehkä pohjustaa ajatuksiaan hieman. Minä ensisijaisesti tykkään värittää ja puuhastella Fashion -teemaisten kirjojen parissa. Minusta on ihanaa piirtää ja värittää hiuksia, hattuja, kenkiä ja ihania hulmuhelmaisia mekkoja - Design Your Dream Wardrobe, My own Fashion Book, Let your imaginaion Fly with lovely Costumes.

Ihania mutta...
Yksikään kirjojen naiskuvista ei ole minun näköiseni!


Löytyy pitkää ja hoikkaa,
vielä pidempää tyttöä superkapeilla kehon linjoilla.

kilometrin mittaiset jalat,
rannetta ohuemmat nilkat,
olematon lantio,
ylekehossa ei paikkaa rinnoille.

Visio sinnä sitten minun kehoani imarteleva unelmieni uimapuku.

Uskon, että kirjan naiskuva on epäilemättä linjassa kirjan tekijän ihanteellisen naiskuvan kanssa.. Mutta entä kohdeyleisö - onko ikinuori äärimilleen venytetty ja kavennettu naiskuva markkinoiden ainoa oikea totuus?

erikoisuus on valttia mallimarkkinoilla

plus kokoisia malleja

iäkkäämpi malleja

transsukupuolisia malleja

down syndroomaa sairastavia mallia,

pyörötuolin kanssa liikkuvia malleja

malleja kaikissa mahdollisisssa ihonväreissä

Miksi väritys- ja puuhakirjat junnaavat kehonkuvissa vielä 2000 -luvun alkuvuosien Heroin Chick malleissa?  Onko kuvittajat oikeasti noin mielikuvituksetonta porukkaa? Eikö niillå ole Pinterestiä mistä ammettaa tuoreita tuulahduksia?

Salakavalasti meille syötetään Mind Fullness harmoniaan vedoten vpositiivisuuden sijaan yhtä kapea-alaista ainoaa oikeaa naiskuvaa. Naiskuvasta yksioikeisuudessaan on harmonisuus ja positiivisuus kaukana,  monimuotoisuudesta ja mind fullnessistapuhumattakaan.

Kapeilla linjoilla mennään,

 kirjaimellisesti.

Oma lukunsa erikseen on lapsille suunnattu Fashion -teemainen puuhatarjonta. Top Model lehdet vielä menettelee - kiikun ja kaakun hyvän maun rajoilla kyllä ollaan. Top Model henkiset paperinuket ovat tunniistettavasti mielikuvituksen omaisia, eivät todellista ihmistä kuvaavia. Niiden kanssa on kiva puuhastella ja ainakin minä koen, että lapsi ymmärtää selkeästi eron Top Model nukkejen ja tosielämän ihmisten välillä - paperille piiretty mallinukke on hassun muotinen, oikean elämän ihminen toisenlainen.

Mutta sitten päästään näihin lapsille suunnattuihin This is Me -ajatuksella kasattuihin kirjoihin. Surullinen totuus paljastuu noiden kirjojen sivulta- Tarjolla on yksi absoluuttiseksi määritelty tyttökuva - tikku jalkoja ja tönkkö suoria vartaloita.

Entä kun pienen tytötn vartalo hieman pullistuu keskeltä murrosikää lähestyttäessä? Hetkessä ymmärtää, että eihän minun vartalo näytäkään juuri samalta kuin tuo vartalo tuossa kuvassa johon minun käsketään piirtää muotisuosikkini. Että minun paitani lepattaakin helmasta aivan eri tavalla, kuin tämän tikkutytön ylle piirretty paita.

Lapselle puuhakirja on samalla tavalla oppikirja kuin esimerkiksi koulun aapiskirja - kirjaan painettu asia muodostuu helposti totuuden sanaksi. Että näin asian pitää mennä ja tuollainen kuin tuossa kuvassa on, niin sellainen tulisi jokaisen olla.

Mitäs kun en minä olekaan juuri tuollainen?

Miettikää millaista hallaa tehdään pienen ihmisen itsetunnolle yksipuolisella kehonkuvamateriaalilla. Jos et ole kuin tuossa kuvassa, olet erilainen. Kuvaan on piirretty hoikka iloinen tyttö - mikäs se sinä sitten olet kun et keholtasi ole juuri tuollainen?

Olen vakuuttunut, että me aikuisenakin toimimme jokseenkin samlla kaavalla kuin lapsena - kirjaan painetusta materiaalista tulee meillekin kovin helposti vedenpitävää totuutta.

Isojen tyttöjen puuhakirjojen parissa, me aikuisena vahvistamme pienenä tyttönä mieleen iskostettua kuvaa - tikkujalkainen pitkä hoikka tyttö on se iloinen ja onnellinen. Hänelle unelmapuvusto sopii kuin valettu. 

Entä kun minä en vartaloltani olekaan tuollainen?

Minä tyydyn pullerona vain haaveilemaan,

kun pitkäjalkainen gasellimalli tempaisee ylleen unelmapuvuston jonka juuri piirsin.

According to book,

musta ei taaskaan oo mihinään.

Mutta haaveilla aina voi,

ei niin kyllä käy tosielämässä.

Kivat vaatteet ei oo mun vartalolle.

Kirjasta kato luin, totta on.

  

Minä etsin kehopositiivisia väritys- ja doodle -kirjoja.

Vinkkaa kommenttina, jos olet jossakin törmännyt erilaisia kehoja sivuillaan esittelevään väritys- tai suunnitelukirjaan - aikusille tai lapsille, kaikki kelpaa.

On mahdoton uskoa, ettei kukaan vielä ole sellaista tehnyt.

Mikäli tälläinen teos vielä uupuu ja sinä ole mahdottoman ihana kuvittaja,

tartu ihmeessä ideaan. Kuvita sellainen värityskirja jonka sivuilta löytyy pientä ja suurta, hoikkaa ja pyöreää, vartaloiden ryhdikkäitä teräviä linjoja sekä suloisia pehmeitä kaaria.

läskiä

jenkkakahvoja

törröttäviä solisluita

toisiinsa osuvia reisiä

reisivakoja

isoja rintoja

rinnattomuutta

pyörätuoli

puuttuva jalkaa

silmälappu

kävelykeppi

ylipainoa

pienikokoisuuutta

parrakkaita naisia

mekkoon pukeutuneita setiä

hijab

kukkahattu

permanentti

ryppyjå

arpia

Lupaan ostaa kirjasi ja markkinoida sitä SoMessa, 

enkä ole laisinkaan katkera että nappasin ideastani kopin.

Tekisin mieluusti Body Love -värityskirjan itse, 

mutta on aika niin perhanan kortilla

Kehopositiivisuutta viestittävää BodyLove -värityskirjaa kaivataan

Because we are worth to be seen.

Rakkaudella,

Sallamari