Minun on edelleen vaikeaa hahmottaa, että kaikki se mitä olen juuri tässä ja nyt on pitkäaikaisen ja vaikean, ulkomaailmalle jokseenkin näkymättömän, sairauden lopputulos.
Tämä salakavala sairaus on pitänyt minua otteessaan niin monien vuosien - vuosikymmenen - ajan, että kaikki se mikä peilistä minua takaisin tuijottaa tuntuu tänään absoluuttiselta totuudelta.
Muutos pelottaa.
Tunnustan.
Miten sairaudesta irtipäästäminen voi muka tehdä kipeää?
Eihän juuri kukaan itke sairaalan kipsaushuoneessa sitä, että murtuneen jalan ympäriltä irroitetaan kipsi toipumisajan päätteeksi.
Tahto muutokseen minusta löytyy.
Pelkoon kuolemisenkin uhalla olen vihdoin valmiina muutokseen.
Ja uskallan tunnustaa, että muutokseen en pysty omin voimin.
Joten rakkaat blogissa vierailijat, käännyn neuvojenne puoleen.
Suurin haasteeni elämäntaparemontissani siis se osa-alue missä pelkään epäonnistuvani eniten.
Koen epäonnistuneeni eniten.
Painonpudotus
Miten edetä tästä eteenpäin aivan uudella tavalla.
Minä salakavala sarjadieettaja tunnen dieettitarjonnan pussikeitosta atkinssiin.
Tried and Tested.
Itse dieetti ei kohdallani ole ongelma - ongelmaksi muodostuu kaikki se mitä tapahtuu dieetin jälkeen.
korjaus - nykyisin kai suurimmaksi ongelmaksi muodostuu aloittaminen ja viikkoa pidempi ohjeiden noudattaminen.
Nyt pitäisi löytää jotakin pysyvämpää keinoa painonpudotukseen.
Päästää irti pikapyrähdyksistä ja jatkuvaluontoisesta jojoilusta.
Mutta miten?
Mikä neuvoksi?
Apua!
Olen jumissa.
Tiedän muutaman ominaisuuden mitä haluan tulevalta painonpudotusohjelmaltani.
Ehdoton EI ovat pussiruoat ja ateriakorvikkeet - synteettistä sontaa. Tehokasta sellaista - kenties - mutta niiden maku on tähän astisien kokeilujen perusteella aina niin infernaalinen.
Vertaistuki jossakin muodossa on asia mitä muodossa tai toisessa halajan. Olen vertaistuen puolestapuhuja, ja ensimmäistä kertaa haluaisin koettaa millaisia positiivisia vaikutuksia elämäntapamuutokseen voisi löytyä vertaistuesta. Ottakaa tämä siis avoimena kutsuna, mikäli joku siellä ruudun toisella puolella pohtii omaa toipumistaan tai miettii painonpudotusta laittakaa ihmeessa mailia tulemaan. Yhdessä olemme vahvempia kuin erikseen.
Miten kovasti miten avoin blogissani haluan olla painonpudotusurakan suhteen.
Voiko syömishäiriöinen paraneva syömishäiriötaustainen henkilö kirjoitta puhdasta laihdutusblogia elämäntapamuutoksen näkökulmasta?
voinko kirjoitukseni entisestää inspiroida sairastumaan - toisaalta voisiko blogini lohduttaa jotakuta hänen omassa paranemisessa, auttaa taistelussa vaikeiden päivien yli
Uskallanko avoimesti puhua kilogrammoista ja senttimetreistä.
Olettehan huomanneet - blogini puhuu avoimesti kaikesta muusta paitsi painomääristä.
Painomäärien suhteen olen itsekin yhä liian arka katsomaan totuutta silmiin.
Pelkään aivan liikaa.
Pääni sisällä kuiskuttelee edelleen kaksi ääntä.
Järjen ääni tänään onneksi vahvempana.
Neuvojanne siis kaipailen.
Osaisiko joku vinkata miten lähteä painonpudotusprojektin kanssa alulle.
Hyviä nettisaitteja?
Paikkoja vertaistuelle?
Omakohtaisia positiivisia kokemuksia?
Pienikin eteenpäin tuuppaava vihje otetaan täällä päässä ilolla vastaan.
Olen varma, että joku jossakin tietää.
Jo etukäteen, paljon kiitoksia avusta tämänkin elämän haasteen osalta maailmankaikkeus.
Rakkaudella,
Sallamari
