Mean Girls and Jail Birds

“That’s why her hair is so big. It’s full of secrets.”

Olen viimepäivinä miettinyt blogimaailmassa esiintyvää ilkeilyä.

Eihän ilkeily itsessään mitenkään eroa tosielämässä esiintyvästä ilkeilystä,

verkkomaailmassa se keskittyy sillä tavalla, 

että pahojen sanojen lukumäärä nousee kovin selkeästi havaittavaksi ilmiöksi.

Miksi tiettyjen tyyppien blogit keräävät kasapäin ilkeämielisiä kommentteja?

Miksi olla ilkeämielinen ihmiselle jota ei tosielämässä kenties edes tunne?

Voisiko piikikkään kommentin taustalla olla vieno toive - hei, haluaisin tutustua sinuun.

Sellainen äärikeino huutaa ilmoille, että huomaa mut nyt viimein.

Voisiko ilkeiämielinen kommentointi olla kentis nurinkurisen ulkomuodon saanut salainen pyyntö maailmankaikkeuderlle - juuri tuollaisen elämän minäkin haluaisin!

täydellisen ulkonäön

täydelliset tavarat

täydelliset ystävät ja perheen

Salainen unelma siitä, 

että minäkin voisin saada täydellisen ihanan elämän.

Miksi sitä muuten kiukuttelisi toisen ihmisen elämälle.

tai valinnoille

rakkaudelle

tukkamallille

ystäville

tai ulkonäölle.

Purkaakseen omaa tuskaa?

Pyytääkseen (jokseenkin tehottomasti) apua - kerro minulle miten minäkin voisin löytää onnen?

Paljasta salaisuutesi.

Tientenkin toisen ihmisen onnistuminen voi puhtaasti kiukuttaa jotakuta.

Osua niin arkaan kohtaa, että ihminen vain päätyy huutamaan kipuaan.

Sillä minuun nyt vain sattuu niin.

Miksi sitten lukea sellaista blogia joka aiheuttaa itsessä kipuilua?

Daa, no koska se on yksi top10 blogeja.

Ja kaikkihan sitä blogia lukee

Niin, kun kaikki tietää sen bloggaajan

Koska se blogi nyt vaan on sellanen jota pitää lukea.

Hämmentäväiä syitä.

Tunnustan itse kipuleivani muutamia blogeja lukiessani. Pahimpien kipuiluvaiheiden aikana on hetkeksi pakko luopua tiettyjen blogien lukemisesta. Yhtä tälläistä blogia kanssakirjoittaa hyvä ystäväni. Blogi on voimakkaasti seksuaalissävytteinen - osuu todella aralle alueelle minun elämässäni. Hyvänä päivänä luen tekstia innokkaasti myhäillen - inspiroidun.

Huonona päivänä blogitekstin luettuani minuun koskee - miksi minun seksielämäni ei voi olla noin ihanaa. Miksi minä käperryn kuoreeni, sen sijaan että osaisin olla seikkailualtis ja vapaa.

Teksti blogissa pysyy samana päivästä toiseen - uskollisena kirjoittajilleen.

Samat aiheet, yhtenevät tunnelmat - avointa ja rehellistä puhetta.

Minä olen muuttuva tekijä. Tapa jolla luen tekstin. Tapa jolla käsitelen aiheita. Tapa jolla lähestyn blogia.

Valinta tekstin lukemisesta jää minun harteilleni.

Kun huomaan kiputuntemusten lisääntyvän, tiedän että on aika lopettaa tekstien lukeminen hetkeksi.

Kasata omat ajatuksensa - pohtia miksi nyt tekee näin kipeää.

   Ja palata blogin pariin toisena päivänä.

Voisihan sitä huona päivänä hakkua ja paheksua kirjoittajia.

Mutta hyödyttäisikö se ketään?

Jail Bird osio otsikossa viittaa uusimpaan ompelukseeni.

Löydin kaapista kappaleen pinkkiä trikoota - olen menneen viikon pohtinut tekeväni hameen kankaasta.

Perjantaina bongasin pienen palan huumaavaa lintuhäkkikangasta Anttilasta.

Siitä se ajatus sitten lähti.

Kaava hameessa on perin yksinkertainen - hame koostuu kahdesta erikokoisesta suorakaiteesta.

Toinen helmana ja toinen resoorina. Hiukan reunatikkailuja ja vekkejä.

Kaiken kruunaa päälleommeltuna Anttilan kankaasta leikatut kuviot.

Nyt hetken irtautuminen virtuaalimaailmasta ja ulos puutöiden pariin.

Rakkaudella,

Sallamari

ps. Mitä blogeja sinä luet ja miksi?

We did it - Maijooks Tallinn

Kiitos hyvästä seurasta Annikka!

Kiitos tsempistä PikkuS ja JunttiP!

Tämän kesän toinen seiskajuoksu selvitetty!

Helpompaa kuin ensimmäinen - alle tuntinollakuus.

Huomenna lisää, nyt nautitaan vielä hetki Tallinnan ystävällisyydestä.

Rakkaudella,

Sallamari

Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä

Maybe it's not too late
To learn how to love
And forget how to hate 

Pätkä lyriikkaa lainattu Osbournen Ozzyltä.

Kysymys: Tiesittekö muuten miksi Kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän päimäivämääräksi valittiin juuri 17. toukokuuta?

Vastaus : Koska Maailman terveysjärjestö WHO poisti kyseisenä päivänä vuonna 1990 homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta.

Jokaisella meistä piäisi olla yhdenvertainen oikeus itse päättää siitä, ketä juuri minä rakastan?

Se ketä joku toinen rakastaa, se asia ei taas millään tavalla ole minun päätettävissäni.

Happy Gay Day everyone!

Rakkaudella,

Sallamari

Älä laihduta -päivä 6.5

Oikein hyvää valtakunnallista Älä laihduta -päivää kaikille Blogin lukijoille!

Minä suuntaan MS Starin kuljettamana päiväksi Tallinnaan työmatkan merkeissä. Näyttää tulevan aurinkoinen tyyni suomenlahden ylitys tänään. Just the way I like.

Rakkaudella,

Sallamari

The Breakthrough Days

Kun koko elämänsä on uskonut, ettei kuulu joukkoon.

Että takuuvarmasti on kotoisin joltakin toiselta planeetalta.

Eräänä päivänä annat kertoa itsellesi,

että kaikki tähän astinen totuus onkin valhetta.

Oman mielikuvituksesi tuote,

jonka itse luot ympärillesi.

Itsestään toteutuva ennustus.

Niin syvälle juurtunut valhellinen totuus,

että jokainen tapaamasi uusi ihminen projisoi 

 totuutena pitämäsi valheet välittömästi itseensä.

Kohtuullisen vaikuttava herääminen.

Sen verran osaan kertoa.

En vielä ole täysin valmis herämää.

Päästämään kokonaan irti.

Sillä vaikkakin valheellinen,

se on silti tuttu ja turvallinen.

Not fully ready to awake yet.

so, I decided to Snooze a little bit longer.

 

Tänään ymmärrän enemmän.

Ymmärrän pitäväni kynsin hampain kiinni joukkoon kuulumattomuuden tunteesta.

Siitä tunteesta, että mä en oo kuin noi muut.

Koska se on juurtunut niin syvälle, 

että sitä on tullut itseään toteuttava ennustus elämässäni.

Jokainen huomaa, etten mä ole kuin muut.

Koska mä itse uskon, että mä olen jotenkin erilainen.

Vaikka se on valhetta.

Täyttä harhaa.

Mä oon just samanlainen kuin kaikki muutkin.

Just like you all.

Yksilö ja saman aikaisesti täysin samankaltainen.

Tämän asian täydellistä sisäistämistä voimme kutsua terapeuttiseksi läpimurroksi.

Tänään on jo hiukan helpompi hengittää.

Kiitos Henttu.

Ilman opasta olisin eksynyt lisää ja luovuttanut.

Olet Rakas.

Rakkaudella,

Sallamari

Ne tavalliset päivät

Juhlat ohi - paluu arkeen edessä.

Kuten tavallista, ajatukset pörivät pari seuraavaan päivää ravintoneuvojan tapaamisen jälkeen pääsääntöisesti ruoan ympärillä.

syödäkö - eikö syödä

tarpeeksi vai liian vähän

voinko ottaa vai eikö pitäisi

hämmentävää.

Miksi sitten jatkan tällä tiellä enkä luovuta ja nappaan ensimmäistä eteenosuvaa kitudiettiä?

 Koska haluan oppia kohtuuden.

Haluan irtautua joko-tai ajattelumallista.

kuulostaa yksinkertaiselta.

tosiasia on toinen, kohtuutta ei  maailmassani ole olemassa.

ei ole ollut enää hetkeen

maailmani rakentuu  vastakkainasetteluista

 kieltäytymystä ja mielitekoja

panttausta ja ahmintaa

padottuja himoja ja sortumisia

voittaja ja häviäjä

laiha ja läski

sortumisen hetkellä mikään ei riitä - on aina pakko saada enemmän

kun kerran sortuu niin sortuu kunnolla

mitä millään on väliä

Tajuan vastakkainasettelun.

Ja se häiritsee.

Päivä päivältä enemmän.

Uskon, että maailmassa on pakko olla jotakin muuta.

Yksinkertaista ja tasaista.

Siksi jatkan Patrikin viitoittamalla tiellä kitukuurien sijaan.

Patrikia lyhyesti kompaten

' Kun päähän on joskus muodostunut ajatus, että jotakin herkkua ei pitäisi syödä niin seurauksena tutkimustilanteissa on aika säännönmukaisesti noin 2-3 -kertaistunut herkkujen syöminen. Tämä kuvastaa mieliteon kasvua kielteisen ajatuksen seurauksena ja on alku sille ajatukselle "ettei suklaapatukasta tule kuin vihaiseksi, levy sen olla pitää!" '

Pystyn samaistumaan edellä nähtyyn lauseeseen täysin.

Niin kiukuttavan haastavaa tämä pyrkimys muutokseen on.

'Yleensä kun sitä kohtuutta sitten aletaan opettelemaan, niin syöminen lähtee edelleen käsistä - sitä pelästytään, usko kohtuuden mahdollisuuteen itsellä luhistuu ja toiminta palaa vanhaan välttämiseen.'

Mikäpä neuvoksi?

Tiistaiset evästykset.

Syömisrytmin tasaus

Pakolliset herkkupäivät

Ja terapia.

Jotta mieli edes joten kuten kestäisi olo tässä kehossa.

 Nyt suuntaan Hentun luokse.

Terapiatunti on kohta käsillä.

Rakkaudella,

Sallamari