24. lokakuuta 2016

Ojasta aallokkoon




Väittävät, että sitkeys lopulta palkitaan.

Muutama vuosi on vierhätänyt harjoitellessa, useampi sata yrityskertaa takana - nyt vihdoin uskallan sanoa osaavani jo alkeet.  Ymmärrän aallon harjat, tunnen kiharoiden huiput ja pohjat.

Rakkauteni lainekampauksia kohtaan on tulenpalavaa. Leikkasin aarrekarttaan kuvia - kampalaineita, kiharalaineita, Marcel aaltoja, papilijottirullien avulla toteutettua lainekuviota....

Lopulta minä ne laineet kesytin.

Eivät ne vielä aivan täydelliset ole, mutta hyvä alku jollekin  vielä paremmalle.
Ensimmäiset onnistuneet Marcel Wave -laineet minun omassa tukassani.

Olen ylpeä saavutuksestani.
Tästähän pääsee vain eteenpäin.

Edessä vallattomia laineita.
kesytöntä aallokkoa,
hyvä tukka -päiviä.

Sen sijaan, että ihailen ihania inspiroivia retrotukkaisia tyttöjä,
saan nykyisellään olla yksi heistä.


Kyllä, sitkeys palkitaan.


Työ tekijää opettaa, näissä sorminäppäryysjutuissa.
Mitä enemmän kokeilee, sitä näppärämmäksi siinä tulee.


Mukavaa uutta alkanutta viikkoa!



Rakkaudella,
Sallamari


2 kommenttia: