Poliittista vaikuttamista luoden AirHead mielikuvia

Se tunne, kun aamulehteä selaillesaan tajuaa toimittajan laittaneen omia ajatelmiaa minun suullani lausutuiksi asioiksi lehden sivulle koko kansan ihmeteltäväksi. Kymmenen minuutin jutustelu - pullollaan kantaaottavaa pohdintaa ja asiallisia ajatuksiani poiki lehden printtiversioon yhden vastuunkantatoa Kotisuomeltamme peräänkuuluttavan populistisesti väännellyn sanahelinälausetta.

Kuvan alla nimeni on yhdistetty lauseeseen, jolla muodostetaan ihmisille mielikuva siitä, että minä vaatimalla vaadin saada pakolaiskeskuksen kotikaupunkiini.

Minä haluan!
Lisäksi haluan myös ponin!
Haluan, haluan ja haluan!

Eilen otin osaan KYLLÄ -mielenilmaukseen täällä kotihoodeilla.
Kyllä humanitääriselle avulle,
Kyllä ihmisarvoiselle kohtelulle
Kyllä mahdollisuudelle

Meillä täällä kun on tyhjenemässä sellainen tila,
joka sopisi pakolaiskeskuksen toimintatiloiksi.

Kyllä.
Voisimme valjastaa tyhjenevät tilat hyötykäyttöön.

Näin minä oikeasti ajattelen.
Tyhjenevät tilaa hyötykäyttöön,
katto päänpäälle sellaista tarvitsevalle.

Kyllä mahdollisuudelle,
sen sijaan että antautuisin "Entäs jos vaikka käykin niin, että..." -pelolle

Puhumattakaan pelosta sille,
että naapuriini muuttaisi joku minulle ennalta tuntematon ihminen.

Katsokaan, minä kun en osaa pelätä.

En osaa pelätä eri väristä ihmisihoa,
en vierata kieltä puhuvaa,
en toisen lailla ajattelevaa
en erinimiseen jumalaan uskovaa

Enkä halua antaitua pelolle.
 Pelkäämään toista ihmistä vain siksi,
että se toinenkin ihminen on ihminen siinä missä minä.

Sitäpaitsi, olen asunnut tässä naapurustossa jo kolme vuotta,
enkä vieläkään tunne kaikkia naapurustomme jäseniä.
Ollut liian hoppu, en ole ehtinyt tutustumaan - oma vika.

*****

Niin otti sitten journalisti ja tiivisti kymmenen minuutin aikana jutustelemamme asiat kahteen lauseeseen - Suomen velvollisuus on kantaa osansa vastuusta ja Minä haluan pakolaiskeksuksen.

 Että vaikutappa siinä poliittisesti sitten.


Todentotta julkinen minäni näyttää tänään niin utopia kuplassa elävältä, että oikeastaan naurattaa. Voitte oikeutetusti pitää minua hattara-aivona, sillä sellaisen kuvan minä itsekin itsestäni päivän Turun Sanomia vilkuillesani pakostikin muodostan.


Elämäni 17. Tärkein Ihminen - politiikan saralla kokenut kettu - lohduttaa minua Naamakirjan seinällä maailman ihanimmin sanoin ; Tervetuloa julkkikseksi  - oli hieno kansikuva.

Muistuttaa minua siitä mikä ja ketkä ovat oikeasti ne tärkeät.
Valaa mielen täyteen kiitollisia ajatuksia.

Kiitollisuutta kaikista niistä upeista ihmisistä, jotka sain eilen kohdata mielenilmaisun aikana. Kaikki nuo upeat ihmiset, joiden kanssa saan jakaa yhtenevät ajatukset. Paljon uusia ihania tuttavuuksia.
Kiitollisuus siitä että itsellä on asiat sen verran hyvin, että voimavaroja riittää minua heikommassa asemassa olevien ihmisten puolesta puhumiseen.

Kiitollisuutta elämästä.
Kiitollisuutta tästäkin uudestä päivästä.

kiitos. kiitos. kiitos.


Seuraavaksi suljen tietokoneen ja uppoudun loppupäiväksi kotitöiden sekä Project 333 vaatelaatikoiden pariin. Syyskuu lähestyy ja sehän tarkoittaa, että käsillä on uusi P333 kausi ja uudet kausivaatteet.

Ihanteellista maailmaa tavoitellessaan kun on pidettävä ensisijaisesti huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnista. Se on kaiken A ja O.

Omistankin tämän päivän valtaosaltaan itselleni.


Mukavaa alkanutta viikkoa!


Kevytmielisin terveisin,
Sallamari

Kulttuurinurkka vol V - Teatteriseuralainen

Maailmankaikkeus on taas kuunnellut lastaan.

Minulle aukeni eilen mahdollisuus liittyä seuralaiseksi Logomo-teatterissa meneillään olevan Anna-Leena Härksen Kaikki Oikein romaanin teatteriversion ensi-ilta näytökseen. Kiitos maailmankaikkeus - olen niin pitkään jo haaveillut teatterivierailusta ja nyt sellainen sitten järjestyi.

Eilinen teatterivierailu on ensimmäinen teatterivierailuni Logomossa - olen aikaisemmin vieraillut Logomossa joko ihailemassa taidetta tai osallistujan roolissa jossakin yleisötapahtumassa. Olen kuullut hyvää Logomosta teatteriympäristönä ja olin kovasti innokas kokemaan Logomossa järjestetyn teatteriesityksen omin silmin.

Sokerina pohjalla tuo teatteriseuralainen on kerrassaan mahtava - ihminen, jonka kanssa jaamme yhteisenä intohimon kauniisiin asioihin ja kulttuuriin.

Heikki Paavilaisen ohjaama Kaikki Oikein on viiden näyttelijän ja minimalistisen lavastuksen avulla toteutettu elämänmakuinen tarina lottovoittajista. Tarina suomalaisen lottounelman keskelle päätyvistä Eevi ja Kari Puttosesta soljuu sulavien roolivaihtojen myötä edessämme letkeästi eteenpäin herätellen meidän katsojien mielissä henkiin yhä uudelleen ja uudelleen ikuista kysymystä : Tuovatko miljoonat sittenkään onnen?

Esitys on sulava ja näytteliätyöt hioutuvat edessämme hienosti yhteen. Nauru raikaa ja ajatus pysyy luontevasti näytelmässä mukana koko esityksen ajan. Ensi-iltahaparointia ei havaittavissa.

Suottelenko? - Kyllä
Kenelle? - Kevyestä teatteriviihteestä pitävälle
Vieläko ehtii? - Kyllä. Näytelmän sitysaika syksy 2015, 30 näytöstä
Lisäteitoja ja lippuja Turun Kaupunginteatteri

*****

Ensimmäistä kertaa elämässä, tuli ajateltua myös esteettömyysnäkökulmia teatteriympäristössä seikkaillessamme. Seuralaiseni istuu pyörätuolissa, joten teatterivierailu antoi minulle hyvän viihteen lisäksi kullanarvoisen kokemuksen tutustua rakennettuun ympäristöön esteettömyysnäkökulmia tutkaillen. Ympäristönä Logomot-teatteri on pyörätuoliystävällinen - matalia kynnyksiä, tasaista lattiapintaa sekä riittävän leveitä kulkuväyliä.

Pyörätuolipaikkoja katsomosta löytyy ainakin kaksi kappaletta - näytöksessä siis oli kaksi pyörätuolissa istuvaa katsojaa -  ja seuralainen saa paikan pyörätuolissa istuvan vieressä. Ilmeisesti katsomon alimman rivin tuolit ovat liikuteltavia, joten tarvittaessa esteettömia paikkoja lienee järjestettävissä enemmänkin.

Ainoa kohdan pienelle kritiikille löysimme invaparkkiruutuen kohdalta. Invaparkkiruudut nimittäin sijaitsevat suhteellisen kaukana sisäänkäynnistä ja varsinkin näytöksen loputtua taksit ikävästi ahtauttivat Logomon reunaa kiertävää "jalkakäytävää" parkkeerauksillaan, tehden pyörätuolin kanssa kulkemisen hitusen haastavammaksi.

Mutta selvitiin me siitäkin - päästiin autolle ja ehjänä kotiin.


Kiitos ihanasta teatteri-illasta Jaana!
Kiitos Universumille,
että järjestit minulle tilaisuuden päästä vihdoinkin teatteriin.


Mukavaa sunnuntaita!

Rakkaudella,
Sallamari

#FatshameFreeFriday - Minun kengissäni

Mukavaa viikonloppua!

Rakkaudella,
Sallamari

Uusi suunta Elämälle

Yhden keskiverto Louboutin parin verran rahaa siirtyi tänään minun tililtäni Koulutuskeskus Unikan tilille. Tuo tänään maksamani summa on ensimmäinenn puolikas tarvikemaksusta ja toimii opiskelupaikkani vahvistavana sitoumuksena.

Maanantaina 07.09.2015 aloitan 18 kuukautta kestävän parturi-kampaajaksi opiskelun.

Aarekkartaan piirretty unelma kongretisoituu kovaa vaihtia.

Olen matkalla kohti unelmaani.
Minusta tulee parturi-kampaaja.

Kahden vuoden päästä työskentelen unelma-ammatissani. Kesti kolmekymmentä vuotta, että rohkenin sanoa ääneen todelliset unelmani niin että itsekin rohkenen sen kuulla.

Minä haluan isona olla ammatiltani parturi-kampaaja.
Minä haluan työskennellä kampaajana.

Kiitos Universumi.
Kitos, että olen saanut löytää rohkeutta kulkea kohti unelmani.

kiitos. kiitos. kiitos.

Kaikki - aivan kaikki - on tässä elämässä mahdollista.


Rakkaudella,
Sallamari

Tervetuloa Burleski-kurssille

On aika astua kaapista ulos ja paljastaa puolen maailman nähtäville myös ne kynttilät, joita tähän saakka on hiljakseen poltellut vakan alla visusti katseilta piilossa.

Rakkauteni burleskia kohtaa lienee tässä "paljastuksessa" se kaikkien tiedossa oleva juttu. Minähän puhun paljon rakkaudestani burleskiin ja siitä mien suurta osaa burleski on näytellyt minun toipummistarinassani. Kiitän todella usein täällä bloginkin puolella burleskia kaikesta siitä elämänilosta, jota olen burleskiharrastukseni myötävaikutuksesta löytänyt elämääni.

Innostukseni erilaisia työpajoja kohtaan lienee sekin enemmän vähemmän tiedossa oleva asia - ainakin blogia vakituisempaa lueskeliville. Burleski workshoppeja, minärakkaus työpajoja, kehotietoisuuskurssi, liikemeditaatiota, pyhää naiseutta, kehoilmaisua, tantratyöpajoja - kiitollisena katselen menneitä kursseja, joissa ole saanut olla mukana oppimassa uusia taitoja ja arvokasta tietoa.

On kaapista astumisen aika - kursseilla opiskelun lisäksi minä myös opetan.
Jaan tietoa ja ohjaan toisia eteenpäin itseensä rakastumisen - itsensä rakastamisen polulla
Tähän saakka opetukseni kaikki on ollut hyvin pienimuotoista ja se on tapahtunut syvässä hiljaisuudessa - vai ne jotka ovat olleet mukana ovat asiasta tietoia.

Ei siksi, että häpeäisin opettamistani vaan aivan rehellisesti siksi, että minua on pelottanut. Ei itse opettaminen vaan mahdollinen murskakritiikki
 - että miten TUO nyt muka opettaa tai ohjaa jotakin.
Millä uskottavuudella, millä tietotaidolla.

Entisen elämän pelottavat haamut hellittävät otetta ihmisestä kovin hitaasti.
Entisessä elämässä minä olin liikunnanohjaaja - se joka reippaasti saapui maksavien asiakkaiden eteen, vaikkei aivan täydellisesti juuri tätä jumppatuntia hallinnut. Mutta, jokun sinne paikalle oli mentävä - jonkun piti varmistaa, että maksava asiakas sai rahalleen jotakin vastinetta.
Mä menin koska mä olin kuulemma riittävän rohkea menemään vaikken mitään osaisikaan - mä osasin ottaa ne ihmiset ja tilan haltuuni. Ja hei, työnanatajaani lainaten "Sulle maksetaan siitä että sä teet jotakin, että mene ja tee!"

Kritiikki asiakkailta oli murskavaa - Wonder Why?
Punastellen mä yhä joskus mietin, miten koomiselta kaikki on näyttänyt.
Tänään mä onneksi osaan lohduttaa menneisyyden minääni. Sanoa sille minälle, ettei ole mitään anteeksi pyydettävää ja että ihan oikeasti tuo versio minusta on tehnyt kaiken voitavansa siinä hetkessä. Että mä olen hyvä, arvokas ja rakastettava juuri niiden tietojen ja taitojen kanssa siinä hetkessä.

Mä kasvatin jatkuvilla ikävillä kokemuksilla itseni hiljakseltaan uskomaan,
että en mä oikeastaan ehkä osaa mitään tässä maailmassa.

Suggestoin itseni vuosiksi uskomaan en mä ainakaan osaa opettaa tai ohjata toisia. Samaan aikaan todelliinen minäni - lähes kuulumattomalla äänellään - koittaa kertoa, miten paljon iloa tunnen siitä kun saan auttaa ihmisiä oppimaan ja oivaltamaann uusia juttuja siirtäen siinä samassa opiskelemaani tietoa eteenpäin. Sisäinen minä tietää, että oikeissa olosuhteissa mä olen tosi hyvä.

Silloin edellisessä elämässä tuntui hetkittäin, että mut järjestettiin ohjamaan mahdottomia tunteja ja liikuntamuotoja joista mä en oikeastitiennyt mitään  -  ilman että mulla olis aikaa edes opetella niitä - ihan vaan siksi, että mun osaamattomuudelle voitaisiin nauraa arvostellen. Että et sä mitään osaa etkä ikinä opi.

Monta vuota on pitänyt pohtia ja pureskella asioita.
Kohdata omat ennakkoluulonsa ja lopulta löytää Todellisen Minän Ääni.

Mä olen nyt sitten palannut näkyvästi ohjaushommiin.

Ensimmäinen isompi näkyvä ohjausprojekti käynnistyy muutaman viikon kuluttua - tällä kertaa aivan täällä kotiseuduilla.  Yhteistyössä Salon Teatterin kanssa olemme kehitelleet  ensi kevääseen kestävä burleski-kurssin, joka huipentuu ensi keväänä kurssilaisten esittämään burleski showhun.

Kyllä, minä toimin ohjaajana tuolla kursilla. 

Luvassa on minun näköiseni burleskikurssi, jossa tutustutaan burleskimaailmaan tekemisen, liikkumisen ja omakohtaisen kokeilun kautta.

Kurssillani opitaan kehonrakkautta, burleskin klassista liikekieltä, itsensä hyväksymistä, aistillista riisumista sekä tietenkin burleskin historiaa ja värikkäitä vaiheita - kurssi pitää sisällään itsensä rakastumiseen sekä oman kehon löytämiseen tähtääviä harjoitteita. Yhteistyössä opetellaan myös valmistamaan ja rekvisiittaa sekä asuja.

Kurssin päätteksi nautitaan kurssin aikana kokoon kasatuista burleskiesityksistä.

Vuorossa on päivän toinen suuri paljastus - myös minä esiinnyn kurssin päätteksi.
Burleskineitsyyteni on heitetty uhrina alttarille - muiden tsemppaus mielessä.

Jep, minä harrastan burleskia mutten ole vielä toistaiseksi esiintynyt.
"Niin, että olet sitten sitä mieltä, 
jotta kelpaat opettamaan jotakin mitä et itse ole edes tehnyt?"

Tiedättehän vanhan viisaan sanonnan,
"Ne jotka eivät itse osaa, ryhtyvät opettamaan."

Minun vahvuuteni on tiedonjaossa ja tsemppauksessa.
Minä osaan ohjata toisen tekemään,
vaikken itse jonkun asian tekemisestä valokeilassa ollen nauttisikaan.


Rakkaudesta Burleskiin - Rakkaudesta omaan kehoon.

BodyLove Burlesque - niin minä opetustani kutsun.

Minä haluan osaltani jakaa kiitollisena eteenpäin tietoutta burleskista. Haluan antaa ihmisille mahdollisuuden löytää oma sisäinen vapautuminen burleskin keinoin, sillä koen itse omassa elämässäni burleskin antaneen niin paljon työkaluja vapautumisprojektilleni. Koen tärkeäksi jakaa eteenpäin kaikkia työkaluja joista itse olen löytänyt suuria oivalluksia itseeni rakastumista työstäessäni.


kiitos. kiitos. kiitos.


Tuntui hyvältä sanoa nämä asiat ääneen.
Sanoa, että mä olen palannut takaisin niidn asioiden pariin josta oikeasti saan iloa elämääni.


Olen enemmän kuin innoissani kaikesta tästä!
Tää on niin huippuhieno juttu. Ja onhan tämän huippuhienon ISON jutun lisäksi kalenterissa pari pienempääkin huippuhienoa juttua - synttäripäiviä ja polttarityöpajaa - burleskin merkeissä nekin tietenkin.


kiitos
vielä kerran


Rakkaudella,
Sallamari

Kuukauden kosmetiikkalöydöt - kesä

Kulunut kesä on ollut ostosten osalta hiljaista aikaa, siksi päädyin kokoamaan kaikki kesän aikana tehdyt kosmetiikkalöydöt yhteen ja samaan blogipostaukseen. Kun hengailee enimmäkseen kotona ja mustikkametsässä, sitä huomaa pärjäävänsä yllättävän vähällä kosmetiikan suhteen - auringonsuojakertoimella varustettua värillistä päivävoidetta, kulmat ojennukseen, kevyt rajaus silmiin ja menoksi.

Tämän hetken suosikkituotteeni - juuri oiken sävyinen kulmakarvaväri - on peräisin Ebaystä. Tuo tilaamani pinkkihylsyinen Waterproof powder eyebrow pencil -kulmakynä on merkiltään minulle aikaisemmin täysin tuntematonta SR-Cosmetics aasiakosmetiikkaa. Tuote on kiinalaista alkuperää - no mikäpä nykypäivänä ei olisi Kiinasta kotoisin -  ja pakkauksen kaikki kirjoitukset tuomerkkiä sekä kylkeen liimattua tuoteselostetarraa lukuunottamatta ovat kiinaksi. Tuoteselosteeseen kirjatut ainesosat olivat jees eikä mitään mainintaa epäilyttävistä ainesosista löytnyt - mkä on tuotteen todellisten ainesosien laita,  se on sitten ihan eri juttu. Minä haluan uskoa, että pakettiin painettu teksti vastaa todellista sisältöä.

Olen jo pidemmän aikaan ollut utelias aasiakosmeetiikan ja aasialaisten kauneusvimpaimien suhteen. Voitte uskoa ihastukseni määrän, kun törmäsin Ebayta selaillessani japanilaisiin Brow Class -kulmakarva sabluuniin. Ryhdikkäät kulmakarvat kädenkäänteessä - mikä ihastuttava ajatus - kun tuotteen pakkauskin on vielä noin hurmaava, ei voinut muuta kuin ryhtyä huutokaupoille.

Tuotteita saa myös Buy It Now -hintaan, mutta kun kerrankin oli aika seurailla Ebaytä ajattelin kokeilla onneani huutokaupoissa. Minä onnistuin - sain tuotteet noin puolet BIN -hintaa edullisemmin.

Kolmas Ebay löytöni on niin ikään aasiameikkejä. Tämä löytö on kokeiluluontoisesti hankittu Face Sculpting Kit - väripaletti kasvojen muotoilua varten varten. Olen kokeillut väripalettia vasta kevyesti  - kotona ja mustikkametsässä hengaillessa ei kasvot juurikaan korostusta kaipaa - ainakin pikaisen kokeilun perusteella tuote vaikuttaa erittäin hyvältä.

Loput kesän kosmetiikkalöytöni ovat tuliaisia taannoiselta Grace -risteilyltä.

Olen kesän kuluessa tuon värillisen kosteusvoiteen käytön myötä rakastunut keveään "maskittomaan" tunteeseen kasvoilla. Kesä ja loma on kohta ohi ja paluu arkeen odottaa - siispä kasvojen pohjameikiltä vaaditaan hiukan kosteusvoidetta parempaa peittävyyttä ja kestoa.

Olen lukenut muutamia hyviä arvosteluja tuosta The Body Shopin BB voiteesta ja kun se kätevästi laivalla osui silmiini ajattelin siltä istumalta sitten ostaa tuotteen testiin. Toistaiseksi olen BB-voidetta käyttänyt vain kerran, joten vielä en voi jakaa tarkempia käyttökokemuksia.

Persikantuoksuinen The Body Shopin käsirasva on entuudestaan tuttu ja hyväksi havaittu. Löysin tuotteen -50% taroushyllystä ja nappasin sen mukaani. Toivotavasti tuote ei ole poistuvien joukossa, sillä tuoksunsa sekä koostumuksensa puolesta tämä rasva on yksi suosikkejani käsirasvojen joukossa.

Samaisesta alehyllystä ovat peräisin nuo kolme ncLA -merkin kynsilakkaa. Glitterihohtoinen sininen sävy on nimeltään Dead-End Gergeous 040, persikkainen sävy puolestaan Don't Call me Peachy! 028 ja isokokoisilta hopeanhohtoisista kimalteista koostuva hilelakka Hollywood Hills Hot Number 016.  Lakat ovat laadultaa kovin kelvollisia - hyvin levittyviä ja hienosti kulutusta kestäviä. Lakasta jaa kynnelle hyvä jälki, kahdella lakkakerroksella lopputuloksesta saa kauniin ja tasaisen näköisen.

Olen aikaisemmin törmännyt ncLA -lakkamerkkiin muutamaan otteeseen - muistan esimerkiksi hämärästi lukeneeni vajaa vuoden takaista uutisointia Sini Sabotagen nimikkokynsilakkaan liittyneestä yhteistyöstä kyseisen kynsilakkamerkin kanssa - itse  ncLA merkin lakkoja en tätä aikaisemin ole kokeillut. Näiden kolmen lakan perusteella, saatan kyllä ostaa toistekin kun sopiva sävy tätä lakkaa eteen tulee.

Onko joku teistä ncLA lakkojen ystävä tai onko merkki enemmän tuttu jollekulle teistä?

Tälläisiä kosmetiikkalöytöjä on tarttunut haavini kesän aikana.


Ebay löydöistä on luvassa lisää postauksia lähitulevaisuudessa - peruukkitarinoita nimittäin. Ensin vain pitää ruotia peruukin vähän parempaan kuntoon ja katsoa, että saako edullisista löydöistä työstettyä käyttökelpoisia kappaleita.

Stay tuned for more!

Rakkaudella,
Sallamari

Ihan hyvä kesä kummiskin

Hellekeli, aurinkoa ja avoauto - aika huikea yhdistelmä.

Tänään sain kokea juuri kaikkea tuota ihanaa. Onnea on avoauton omistava perhetuttu, joka on vielä kyllin ihana viedäkseen meidän perheen Rouvan seuranaan ajelulle tuolla autolla. Vierailtiin tänään tuossa naapurikaupungissa sellainen pienen-mutta-ihastuttavan loppukesän moottoritapahtuman merkeissä, JunttiPee taittoi matkaa moottoripyörällä ja minä avoauton etupenkillä.

Siinä matkaa taittaessa seuralaisen kanssa mietittiin niitä näitä - elämää, ihmisiä ja avoauton ihanuutta. Niin ja tietenkin sitä, että eihän tämä kesä nyt mitenkään niin erikoisen paska kesä sitten ollutkaan - noin säiden puolesta siis - vaikka aika rankasti vettä taivaalta on tullut tosina päivinä.

Jos kesän "hyvyyttä" mittaa vaikkapa kesän aikana tehdyillä kivoilla jutuilla tai avoauton mittariin kertyneillä ajokilometreillä päädytään hyvillä mielin tulokseen, että ihan hyvä kesä oli sadepäivistä huolimatta. Ei sellainen paahtava hellekesä - jolloin parasta kesässä on toimettomana makoilu - enemmänkin sellainen toiminnallisesti hyvä kesä, jolloin ulkona on viihtynyt kivasti kelinmukaisessa vaatetuksessa. Joka viikolle on löytynyt sään puolesta hyvä rako uida, pyöräillä, rullalautailla ja joogailla pihalla. Hyviä mustikkametsäkelejä unohtamatta.

Project 333 vaatekaappni käytetyin vaatekappale tällä kesäkaudella on shortsit.


Niin, että ei paskempi kesä sitten kuitenkaan.

Kiitos auringosta.
Kiitos avoautoajelusta.
Kiitos Sophia Loren ja Greta Garbo -mielikuvista.
Kiitos kesästä.

Paljon on tänäänkin aihetta kiitokselle.

Onnellisena kohti uutta viikkoa! 
Mukavaa sunnuntai-iltaa teille kaikille.

Kiitos.


Rakkaudella,
Sallamari

#FatshameFreeFriday - uudet tuulet

Syksy saapuu uudet tuulet mukanaan.

aloita harrastus,

aloita elämäntaparemontti

nyt viimein otat itseäsi niskasta kiinni,

tee jotakin - muutu,

on aika ruveta paremmaksi

Kaikkialla ympärilläsi vilisee

tarjouksia,

vinkkejä,

motivaatiokuvia

aloittamisen aika on tänään

hyvä hetki muutokselle on nyt

Ydinsanoma on

Jos haluat onnea Sinun tarvitsee muuttua!

*****

Minäkin kannustan innostumaan,

mutta ainoastaan sellaisista kivoista jutuista 

joista juuri Sinä saat lisää iloa elämääsi.

Innostu, vapaana paineista.

Tarvitsee vain innostua,

tuntea iloista kuplintaa sisällään.

Onnistuminen on sitten ihan toinen juttu.

Onnistuminen on jotakin muuta kuin

täydellinen suoritus,

oikein oivalletut askeleet,

eniten pudotettuja kiloja,

nopeammin kuin muut

enemmän kuin muut

paremmin kuin kukaan toinen

Onnistuminen on sitä,

että sinä tulet onnelliseksi ja  heittäydyt hetkeen.

Iloista kuplintaa sisälläsi.

Koet iloa, jota haluat jakaa koko maailman kanssa.

Iloista viikonloppua!

Rakkaudella,

Sallamari

Sohvasurffailua

Huomaamattani valitsin tälle blogitekstille monimerkityksellisen otsikon. Nyt kuumeinen mieleni hihittelee itsekseen otsikon monimerkityksellisyydelle ja tekee tekstin tuottamisesta haastavaa.

Otsikon ensimmäinen merkitysyhteys on ihan kirjaimellinen - meille on tänään saapumassa vierailulle kesän toinen sohvasurffari. Jep, meillä majoitetaan sohvasurffareita.

JunttiP löysi meidät sohvasurffariyhteisön jäsenksi j okunen vuosi sitten ja tämän hetkinen meillä yöpyneiden ulkomaalaisten sohvasurffareiden lukumäärä on kymmenen tuntumassa. Olen unihäiriherkyydestä johtuen itse toistaiseksi toiminut vain yösijan tarjoana näissä sohvasurffaushommissa. Omakohtaiset kokemukseni sohvasurffareista ovat todella positiivisia. Kaikki vieraamme ovat olleet todella ystävällisiä ja hyväkäytöksisiä - kaikin puolin miellyttäviä uusia tuttavuusia.

Sohvasurffaus on Internetissä toimiva vieraanvaraisuusjärjestö, jonka perusajatuksena on tarjota mahdollisuus ilmaiseen majoitukseen ja kulttuurivaihtoon vastavuoroisuusperiaatteen keinoin.
Sohvasurffaus on oiva tapa tutustua uusiin ihmisiin - Stay With Locals and Make New Travel Friennds.  

Sohvasurffailuun on helppo lähteä mukaan, sosiaalinen media tarjoaa runsaasti erilaisia sohvasurffariyhteisöjä.  Turvallisimmin mukaan pääsee luomalla oman Surffaajaprosfiilin CouchSurfing -sivustolle, sillä tuon sivuston etuna esimerkiksi FB -couchsurfing rymiin on sekä majoittujien että majoittajien mahdollisuus kirjata ylös surffarikokemuksiaan. Samoin mahdollista on kirjoittaa omaan profiiliin listaa kiinnostuksen aiheista ja tieto siitä, onko esimerkiksi innokas kokkaaja ja haluaisi kiitokseksi vaikkapa kokata majoittajan luona.

Be kind to a strangers and receive kindness in return.

Sohvasurffailua -otsikkoni toinen merkitys on enemmän metafoorinen - koen itseni laiskanletkeäksi sohvasurffailiaksi tänään. Syy sohvasurffailulleni on flunssa. Kurkku on kipeänä, nenä vuotaa, päätä särkee - kun oikein tarkkaan jää pohtimaan, niin oikeastaan koko kroppaa jomottaa.

Surffaan sohvalla ja annan itselleni tänään luvan sairastaa. Nyt on oikea hetki sairastaa kaikki mahdolliset flunssat alta pois, koulu alkamisen jälkeen aikaa sairastamiseen ei liikene.

Tämä väsynyt flunssainen olo on harmi sohvasurffaria ajatellen. Sosiaalisuusasteeni on tänää tavanomaista alhaisempi ja vieraasta huolehtiminen jää JunttiPeen harteille.


Onko kukaan teistä lukijoista kokeillut sohvasurffailua?


Minä palaan takaisin sohvan pohjalle flunssaa potemaan.
Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Rakkaudella,
Sallamari

Turku Pride 2015

OOTD I - Kirkkaassa päivänvalossa kelpaa paistatella viiksekkäänä

Elokuun kolmas lauantai pursuaa kaikkea ihanaa - ihana keli, ihania ystäviä ja ihana tunnelma.

Ihana Turku Pride

Pride marssi ja iltabileet - ihanat etkot ja jatkot.

Iso osa kiitoksista ihanan päivän ja illan osalta kuuluu Elämäni 17. Tärkeimmälle Ihmiselle - Marille, Hän houkutteli minut mukaan bileisiin -  järjesti etkot, jatkot ja majoituksen. Hänen luonaan lapseni sai yöpyä yökyläseurassa luottettavan hoitajan vahdissa, sillä aikaa kun me biletettiin.

Yhdessä me marssittiin Pride kulkueessa..

Marssimme sellaisen maailman puolesta,

jossa lapsemme voivat vapaina rakastaa

- yhtä ihmistä, kahta tai useampaa - 

kaikkia niitä valloittavia ihmisiä,

 joiden kanssa tiet on tarkoitettu tässä elämässä risteämään.

Marssimme sellaisen maailman puolesta, 

jossa voi ilman pelkoa ilmaista itseään ja omaa sukupuoltaan, 

juuri oikeaksi katsomallaan tavalla

 tälläisenä, tuollaisena, moninaisena

ennenkaikkea juuri tähän hetkeen itselle parhaiten sopivimpana.

Marssimme sellaisen maailman puolesta,

jossa minä voin olla juuri minä

jossa sinä voit olla juuri sinä,

jossa me kaikki olemme yhtä arvokkaita,

jossa me kaikki saamme rakastaa.

Minä rakastan lastani, ystäviäni, elämäni täkeitä ihmisiä

- ja sinuakin -  kaikkia heidän itsensä vuoksi,

heidän lumoavat ajatuksensa, 

heidän ihastuttavat ideansa,

heidän tapansa ilmentää maailman kauneutta

niitä minä katselen

en sukupuolikrosomeja,

roolimallikäsityksiä

tai virallsiin asiakirjoihin merkittyjä määritelmiä.

Ihastuttava rakastettava ihminen itsenään,

kaikki muu on epäolennaista.

Marssimme vapauden ja rajoittaattoman itseilmaisun puolesta.

Marsimme paemman huomisen puolesta.

Tänä kesänä toisen kerran,minä marssin kehorakkauden puolesta.

Kiitollisena vein kulkueessa eteenpäin itseensä rakastumisen ilosanomaa.

#rantakunnossa näkyi Turku Pridella minun ja kahdenkymmenen flyerin voimin.

Mukana oltiin.

Kiitos.

OOTD II - .Illan hämyssä vaihdoin viiksikarvat höyheniin.

Kiitos ihanasta illasta!

Kiitos uusista tuttavista,

kiitos vanhojen ystävien tapaamisesta,

kiitos naurusta,

kiitos kaueudesta,

kiitos rakkaudesta.

Kiitos vapaudesta

Vapauttavasta tunteesta miten hyvältä tuntuu olla minä.

Kiitos itseilmaisun vapauden oivaltamisen lahjasta.

Kiitositseäni ja omaa kehoani kohtaanlöytämästänni rakkaudesta, 

joiden kautta minä olen oppinut ilmaisemaan rakkauttani toisia ihmisiä kohtaan.

Rakkaus ja kiitollisuus

- ne kulkevat käsikädessä.

Aivan kuin Matti ja Heikki,

Anna ja Elina,

Pirkko ja Juhani

Eino, Leino ja Hilkka.

- vapaina ja arvostettuina.

Kiitos sinulle,
sinulle
ja juurikin sinulle.

Olitte luomassa kanssani hyvät Pridet.
marssin,
 bileet
etkot ja jatkot

Kiitos.


Haluankin toivottaa teille rakkaat blogiani lukevat
paljon rakkaudentäyteisiä päiviä tähän uuteen alkaneeseen viikkoon!


Rakkaudella,
Sallamari

#FatshameFreeFriday - Enemmän kuin numeroita

Tämä inspiroiva kuva tuli vastaann Facebook syötteessä. Heti enäkemältä tiesien, että juuri tämän kuvan tahdon jakaa viikon inspiiraatiokuvana kanssani.

Kuva EI siis ole minun, vaan lainattu BuzzFeed Health FB sivulta.
Alkuperäisen BuzzFeed Healthin FB postauksen löydät täältä.

Tämän kuvan myötä tahdon toivottaa teille kaikille vaaka-ahdistusvapaata viikonloppua!

Enjoy and allow ourself be inspired!


Rakkaudella,
Sallamari

Kesäpöhöä kerrakseen

Onnea on uusi peruukki.
Peruukin myötä vahvistui tunne,
että lyhyt tukka on oikea valinta jokapäiväiseksi tukkatyylikseni.

Aamulla herätessään ei meinaa saada silmiä auki - turvotuksen takia.

Korsetin sijaan tekee mieli kiskoa ylle verkkarit - turvotuksen takia - enkä mä edes omista verkkareita.

Tekee mieli jättää kemut väliin, koska olo on kerrassaa sietämätön.

Frisbee golfia heitellessä miettii puolessa välissä, että loppuispa tää rata jo - mut hei, mähän tykkään heitellä frisbeegolfia,

Useimpina päivinä olo vaan tuntuu sietämättömältä ja vatsassa kiertää.

Yrittääköhän mun kroppa kertoa mulle jotakin?

Peruukista ja nenäkoristeesta on luvassa lisää juttua myöhemmin
ihan omana postauksenaan.

Kroppa kertoo, että haluaisi voida vähän nykyistä paremmin - jaksaa enemmän ja oireilla vähemmän. Varovaisia vihjeitä on sadellut viimeksi kuluneiden viikkojen aikana siihen suuntaan, että pieni suunnannmuutos elitapoja pohtiessa olisi paikallaan.

Byhyy, mutta rakas keho, sinähän rakastat ja janoat kaikkea makeaa.
Ja mä  oon vaan tehnyt just niinkuin sä olet pyytänyt!
Minä inhoan ja pelkään muutosta - etkö ymmärrä!

Kiitos kaikesta rakkaudestasi - kiitos makeasta, kiitos herkuista.
Kiitos, että hyväksyt minut ja rakastat minua tälläiisenä - sinun kehonasi.
Enemmän kuin makeaa, rakastan vapaan liikkuvuuden tunnetta ja toivon, että lähdemme etsimään yhdessä rohkeasti lisää vapaan liikkuvuuden tunnetta elämään.

Ensimmäistä kertaa elämässä kertyneiden lisäkilojenkaan myötä oma keho ei ahdista minua. Tunnen kehossa raskaalta tuntuvaa painostavuutta - sellaista, josta kesän alussa ei vielä ollut tietoakaan. Tiedostan tarpeen tehdä toisenlaisia valintoja kehoni ravitsemisen ja liikuttamisen suhteen, mutta kaikenlainen laihdutuspanikointi loistaa poissaolollaan.

Lievästä huonovointisuudesta huolimatta tunnistan rakastavani kehoani tässä hetkessä juuri tälläisenä. Tiedostan kehoni viestit halusta keveämpään oloon. Äänen siivittämänä sisälläni kipinnöi tarve rakastaa kehoa vielä enemmän ja kehotuntemuksia kuunnellen tunnen henkisesti olevani valmis rakkauudellisiis muutoksiin elintavoissani.

Vaikka onnistut oivaltamaan vapauttavan rakkauden tunteet omaa kehoa kohtaan,
 säilyvät fysiikan lait ympärilläsi kaikesta huolimatta muuttumattomina.

Energian määrä on vakio, se on sama kaikkina ajanhetkinä. 
Energiaa ei voi syntyä eikä kadota.

Näistä loppukesän kuvista on  havaittavissa minne kesäherkuissa piileskellyyt energia on varastoitu. Siellä se on - minnun sisuksissani - turvassa kaikelta pahalta


*****

Ei auta itkeminen, eikä voivottelu.
Kun eivät ne tehoa turvotuksen tunteeseen,
eivätkä raskaaseen fiiilikseen frisbeegolfkentällä ylämäkeen kipaistessa.

Toisenlaiset valinnat auttavat.

Heihei Pappagallo tötteröt,
itkuksi pistää tämä luopuminen - vaikkakin vain hetkellinen sellainen - , 
minä todella todella pidän makeansuloisesta tunteesta makuhermoisissani.
Tervetuloa takaisin elämääni aktiivisuus ranneke,
missä olet piileskellut viimeiset kuukaudet?

Suljetun systeemin alkuenergian ja loppuenergian erotus on systeemin tekemä työ.

Työllä tilanne tasoitetaan alkukesän lukemiin.


Nytko sitten tästäkin tulee sellainen elämätapamuutosblogi?
Salikuvia, proteiinipirtelömainoksia ja tiputettuja kiloja?

Kiitos ei.
Blogi jatkaa vanhalla linjalla,
keskyttyy rakkauteen ja BodyLOVE ajatuksiin.

For the sake of Love,
nyt on vain minulla hetki tehdä uudenlaisia valintoja kesäpöhön kesytyksen nimissä.

Because I am worth it!


Rakkaudella,
Sallamari

Minä vs. VS

Eilen laivasta kotisatamaan astellessa viimein minunkin käsipuolessani roikkui sitten sellainen - the IT thingie - SE vaaleanpunainen ostoskassi. Jokin minussa halusi hehkuttaa koko maailmalle että katsokaas, minäkin olen viimein liittynyt siihen enkelijengiin.

Minä olen sortunut Victoria's Secretin ihanuuksiin.

Tässä kohtaa on pitänee alustuksena ilmoittaa kiivaana, että olen ollut aina todella kriittinen kyseistä brändiä kohtaan. Olen vuosia ihmetellyt ääneen sosiaalisessa mediassa ja blogimaailmassa vellovaa VS boomia - kaikki tuntuvat tuoksuvan enkeleiltä, joka toista passia varjelee VS logolla varustettu passikuori. Ja sitten tietenkin itse ne alusvaatteet ja massiiviset muotinäytökset. Enemmän kuin kerran työpaikalla käytiin mielenkiintoisia keskusteluja aiheesta "Miksi ostaa Victoria's Secretiltä?"

On oikea hetki selventää, että minä en tunne laisinkaan antipatioita enkelityttöjä tai Victoria's Secret alusvaatenäytöksiä kohtaan. Voinpa oikeastaan rohjeta sanomaan, että pidän niistä. Näytöksissä esitellyt alusnöpsöt ovat kerassaan viehättäviä ja kaunis nainen kauniissa alusvaatteissa on kaunis - simple as that.

Eivät enkelit minun maailmassani edusta missään nimessä myöskään roolimalleja. Minä miellän Victorian Enkelit - niin todellisia eläviä ihmisiä lihallisuudessaan kuin he ovatki - samalla tavalla fantasiahahmoiksi elävän elämän esikuvia pohtiessani,  kuin vaikkapa nuo rakastamani Marvel ja DC -sarjakuvien supersankarit elokuvissa.

Yhtä aikaa jotenkin epätodellisia ja todellisia.

 Ihania tytöt kauniissa alusasuissa näytöslavalla ovat ja visuaalista silmääni viehkosti inspiroivaa katseltavaa - mutta eivät he edusta minulle jotakin sellaista ihannetta tai unelmaa, johon minä hauaisin aktiivisesti pyrkiä elämässäni. 

Enkeleistä puhuttaessa puhe kääntyy automaattisesti aina painoindeksiin - surullista mutta totta. Painoindeksit ovat alhaisia, tytöt ovat maailman naisenemmistöön verrattuna kovin epätodellisia - kyllä. Toisaalta samalla tavalla taviksiin verrattuna epäsuhteinen keholtaan on myös mikä tahansa sarjakuvien supersankari valkokankaalla - silti emme vaadi elokuvayhtiöitä lopettamaan supersankarielokuvien tuotantoa valheellisiin mielikuviin vedoten.

Fantasia on fantaisaa ja  sitä me ihmiset tarvimme insiroituaksemme. Me tarvitsemme pienissä annoksissa huolellisesti todeksi tuotettua fantasiaa.

Siksi minä kannatan Victoria's Secretin alusvaatenäytöksiä.

Olen aikaisemminkin kokeillut ja testannut VS konseptimyymälöitä ja ollut sanomattoman pettynyt palvelun laatuun ja henkilökunnan asenteeseen. Riikan lentokentällä viimeksi VS liikkeessä vierailessani tunnelma liikkeessä oli apea ja palveluhaluton - vaikutti siltä, että oli täkeämpää pyyhkiä hyllyt puhtaaksi sormenjälistä kuin toivottaa asiakas iloisesti tervetulleeksi ostoksille.

Viking Gracen VS myymälään marssin kepposet mielessäni - ihan vaan testaamaan, että mitenkä ankeita ja koppavia myymäläneidit meillä täällä ovat. Houkuttelin JunttiPeen mukaani myymäläkiusaajaksi ja sanoin, että mennään testaamaan mistä nämä tytöt on tehty.

How very nice of me!
Tunnustan huonon ennakkoasenteeni tässä kohtaan.

Usutin Junttipeetä ansoittamaan ennakkoluulojen värittämää polkuani.

JunttiPee vilkuilee alushousupinoa,
ystävällinen myyjä tulee paikalle palvelemaan meitä.

"Joo, ei teillä taida olla mun kokoa näitä?" - toteaa JunttiP kiusanhenkeä äänessään.
"Eikö oo harmi etteivät anna meille tänne eurooppaan niitä isoimpia kokoja, olis meinaa just sun väriä tämä malli tästä. Mua niin harmittaa, ettei mulla oo myydä sulle sopivia." - lähtee pilke silmäkulmassa juttuun täysillä mukaan iloinen myyjä

"No olisko teillä mulle mitään?" - liityn varovasti tunnustellen keskusteluun mukaan.

"Kerro mistä sä pidät ja mä etsin sulle sopivat pöksyt, jotka miellyttää tätä ilman jäänyttäkin." - toteaa myyjä reippaasti, osoittaen ystävällisellä kosketuksella olkapäähän huomioineensa minut.

Minä siinä sitten kuvailen, että pikkuhousumieltymyksiltäni tunne olevani enemmän Bridget Jones kuin Karolina Kurkova. Samaan hengenvetoon lisään vielä, että vatsa olis kiva saada pikkuhousujen alle ja pakaratkin mielellään peittäisin ainakin puolittain, että mahtaakohan sellaisia housuja täällä ollakaan....

Tyynen rauhallisesti myyjä otti kädestä kiinni ja johdatti minut perässään laatikolle. Salaperäisen laatikon uumenista myyjä veti esille mustat pitsiset HipHugger pöksyt todeten, että nämä ne voisivat olla ne minulle sopivat.

"Nää on runsaiden tyttöjen suosikit. Nää pysyy ylhäällä, nää istuu, eikä purista, joten näistä jää rumaa rajaa näkyviin mekkojen alle. Niin ja nää on tosi  miellyttävää materiaalia."

"Ota, kokeile ja ihastu."

Paras myyntipuhe vuosiin.

Minä otin, kokeilin hytissä - ja ihastuin.
Kipaisin ostamassa vielä toisen parin.

Heihei kahden euron Cittaripikkarit,
tervetuloa elämääni Victoria's Secretin pitsiset aluspöksyihanuudet.

Ehkä paras alushousulöytö vuosiin.

Vielä on testaamatta, miten nämä käyttäytyvät pesussa. Jos housut ovat yhtä ihanat vielä viidennen pesun jälkeen, tilaan näitä lisää jokaiselle viikonpäivälle omansa - ja tietenkin muutaman varaparin.


Eilen jo vaivihkaa kyselin VS nettikaupasta, miten on toimittavatko tilauksia Suomeen. Toimittavat kyllä, mutta postimaksua alle 100 dollarin tilaukselle hitaalla toimituksella kertyy parisennkymmenntä dollaria. On siis syytä tilata koko vuoden housuvarasto kerralla.


*****

SE pinkki ostoskassi on siis vaivihkaa hiipinyt onnistunneesti minunkin elämääni.

Ei huolta - olen minä vielä vähän ihmeissäni kaikesta VS hypestä. Alushousut ovat ihania ja valikoimaa löytyy - pitää rohkeasti vain etsiä omalle keholle se sopiva. 

Mutta ne tuoksut - miksi niitä tuntuu haalivan ihan jokainen?

Syteettinen tuoksusekotus on samaa synteettistä tuoksua lukipa pullon kyljeää HM tai VS - toinen pakkaus vaan maksaa toista enemmän, 

Laukkuja, lompakoita, meikkipusseja ja kosmetiikkaa - nekin ovat tuotteita, joista hullaantuminen pelkän VS logon vuoksi on itselleni arvoitus. 58 euroa passikotelosta vain koska kotelon kanteen on kirjailtu VS monogrammi - kutsukaa vanhanaikaiseksi, that's fine - minä en käsitä, miksi passin suojakotelosta haluaisi pulittaa enemmän kuin passista on maksanut. Yhden ainoa kirjainmonogrammin vuoksi.

Out of my league.

Alushousuista pulitin reilu 14 euroa kappale - onhan sekin huima investonti verrattuna normaalisti minun ylläni nähtäviin kahden euron Cittarikalsareihin verrattuna. Mutta laatu Cittarikalsareiden ja VS pikkuhousujen välillä eroaa kuin yö päivästä - Victorian eduksi.

Pöksyt näyttävät hyvältä ja tuntuvat päällä hyvältä.

Istuvat pyllyn päällä napakasti eivätkä rullaannu edes joogatessa vatsamakkaroiden päältä pois.

Pesukestävyys hieman jännittää, 

toivottavasti sekin yllättää minut iloisesti.

Victoria's Secret alusvaatteet minä nykyisellään ymmärrän.

Laadusta ja hyvästä istuvuudesta voin maksaa.

Kertokaa ajatuksianne ja kokemuksia Victoria's Secret huumasta.

Kuuntelen mielelläni ajatuksia ja omakohtaisia kokemuksia VS brändiin liittyen.

Mukavaa uuden viikon alkua kaikille!

Rakkaudella,

Sallamari

Eivätkä ne yllätykset vielä loppuneet

Ovat nuo rakkaat juonineet lisää yllätyksiä

- minä pääsen risyeilylle!

Hello Viking Grace ja lisää ihania hetkiä rakkaiden kanssa.

"Kun ei me sillai hankittu sulle sillon synttäripäivänä lahjoja, niin nyt olis tällänen risteily meidän kanssa."

kiitos. kiitos. kiitos.

Kiitollisena rakastaen,

Sallamari

Liar-Liar, Pants on Fire

Ihan kärkeen tunnustan elilisen postauksen osalta valehdelleeni lukijoille ensimmäistä kertaa blogin historiassa. Minähän julistin eilen, lähteneeni ulos aurinkoon bikinit seurassani - enpä muuten tehnyt niin. Tekstiä kirjoittaessani suunnitelma bikinien ulkoilutuksesta aurikoisella säällä oli ihan todellinen aikomus, mutta PikkuS ja JunttiPee yllättivät minut toisenlaisella ohjelmalla.

Olivat suunnitelleet retkeä

 ja niinpä päädyimme iloisissa tunnelmissa päiväksi huvittelemaan Linnanmäelle.

Linnanmäkiyllätys tuli tällä kertaa tarpeeseen - ilmeisen hyvin rakkaani lukevat minua. 

Pääsykoe jätti jälkeensä tiettyä levottomuuta - tiedättehän tunteen, kun kaikki suunnitelmat ovat avoinna ja sitä kuumeisesti odottaa pääsevänsä käsiksi arkirutiineihin. Minulle tiukoin hetki töistä pois jäämisessä on käsillä nyt - muuta palaavat lomalta takaisin arkirutiineihinsa ja minun osaltani oleilu ilman tarkkaa päämäärää jatkuu vielä. Ajatus harhailee ja minä unohdun hetkittäin poissaolevuuteen omien ajatusteni pariin.

Päivä Linnanmäellä oli ihana. 

Päivän päättyessä sydämeni on täynnä kiitollisuutta yhdessä vietetystä ajasta. 

PikkuS on parhaassa isässä huvipuistoilotteluun, riittävän rohkea hyviin pyörityksiin ja samalla kuitenkin vielä vähän liian arka hurjimpiin laitteisiin. Toistaiseksi säästyimme JunttiPeen kanssa kivi-sakset-paperi -arvonnalta siitä, kumpi lähtee lapsen seuraksi Ukko -vuoristorataan - tällä reissulla Tulireki riitti vielä täyttämään meidän kaikkien jännitystarpeen.

Linnanmäkipäivästä jäi iso kasa iloisia muistoja.

Se kaikista ihanin laite?

- Vuodesta toiseen Mustekala pitää ansaittua ykkössijaa, kahvikuppikaruselli tulee hyvänä kakkosena. Näiden laitteiden liikerata sopii keholleni, vatsanpohjassa kuplii kivasti.

Mukavasti sävähdyttää?

- Kirnu. Ylös, alas, ympäri. 42 sekunnin edestä jännitystä ja enempää ei ehkä kestäisikään. Vonkaputous oli hellepäivänä virkistävä kokemus.

Parasta päivässä?

 - Pienen tytön naurunsekainen kiljunta vuoristoradalla.

Outfit-Of-The-Day

- Trikoot ja tunika. Nothing too fancy - rento kaikissa mahdollisissa asennossa aloillaan pysyvä kokonaisuus - sellainen asu jossa tuntee olonsa hyväksi ja varmaksi huolimatta siitä, mihin asentoo hupilaite sinut heittää.  No risk for Peak-a-Poo-Boobies or Flashy Bum-Bum -moments.

Ihanan Linnanmäkipäivän kruunasi postilaatikosta löytynyt yllätys - kirje koululta.
Kyllä, minut on hyväksytty opiskelemaan.

Unelmani on taas yhden askeleen lähempänä - 1/2 done.

Nyt vuorossa on opiskelujen rahoitus - omaehtoisen opiskelun tuki.
Seuraavat viikot keskutellaan ja pohditaan tilannetta TE -toimiston kanssa. Tuki on harkinnanvarainen ja vaatii rittävät perusteet -  opiskelun myötä pitiää osoitetustu tulla nykyistä paremmat edellytyksen työllistymiselle.

Minulle tilanne on päivän selvä - nykyisistä 0% työllistymisnäkymistä 100% työllistymisnäkemyksiin uuden koulutuksen myötä. On vakuutettava TE toimisto näkemään saman vision, jonka minä näen päivänselvästi.

Olen sanomattoman onnellinen tähän asti saavuttamastani.
Teen kaiken voitavani, että opiskeluni alkavat syyskuussa.

Wish me luck.

Lupaan pitää teidätkin ajantasalla.
You will know as soon as I know.

Rakkaudella,
Sallamari

#FatshameFreeFriday - Hellerajan paukkuessa

Mukavaa viikonloppua!

Menkää  ulos,

nyt siellä on aurinkoa!

PS. tänäkin viikonloppuna on loistava hetki olla #rantakunnossa

Rakkaudella rantakuntoillen.

Sallamari

Valintakokelaana olosta ja itseisarvosta

"Miten meni?"

- tuo kahden sanan viaton kysymys, jolla ihmiset ympärillä muistavat meitä pääsykokeessa/työhaastattelussa/valintatilaisuudessa vierailleita.

Olen useampaan kertaan pohtinut tänään mitä mä vastaan.

Annoin kaikkieni ja mikäli meidän intressit kohtaa mut valitaan.

Jos se mitä mä olen, vastaa sitä mitä etsitään mä olen valittujen joukossa.

Jos ne etsii muuta kuin sellaista mitä mä voin tarjota, 

on se  toinenvalituksi tullut silloin tähän hetkeen osuvampi vaihtoehto.

Valitsijoiden mielipide ei ole mikään absoluuttinen totuus minusta,

se on vain vastaus yhtälöpariin tätä me etsimme/tätä on tarjolla.

Valituksi tuleminen tai valinnan ulkopuolelle jääminen ei muuta minua  - ei ihmisenä tee minusta hetkessä sen parempaa tai huonompaa ihmistä, joka juuri tänään olen.

Minä olen riittävästi juuri tälläisenä.

Maailmassa on paikka, jonka täyttämiseen minä olen juui se oikea.

Jos nyt ei tärppää, 

jatketaan etsintää.

Todellisen minän ääntä kuunnellen,

unelmasta kiinnipitäen.

Näin tyhjentävästi kuuluu valintakokeen jälkeinen FB tilapäivitykseni:

Kiitos rakkaudesta.

Nyt mä vähän itken ja sit taas jatketaan eteenpäin. 

Kaikkeni annoin, se riittää jos niin on tarkoitettu.

Rohkeutta edetä kohti unelmaa,

ehdotonta itsensä rakastamista, 

vakaa tieto sydämessä siitä,

 että minä riitän juuri tälläisenä.

- siinä hyvän haastattelukokemuksen salainen resepti.

Olipa tulos kyllä kiitos tai ei tällä kertaa,

sinä olet siitä huolimatta riittävä.

Juuri tänään, juuri tälläisenä.

ihana, rakstettava ja ihmeellinen

ihminen

oman rakkautesi arvoinen

arvokas sinä

Tsemppiterveisin,

Sallamari

Low Season

Apua! Luvassa paljon uusia tuttavuuksia  mitämäteen?
Menen rohkeasti mukaan sinne, minne en aijemmin ole rohjennut mennä.

Blogi on saanut viikonlopun aikana lisäkoristuksia - jokaisen tekstin lopusta löytyy nyt CopyRight Statement, kertomassa kenelle tekijänoikeudet blogin sisältöä koskien kuuluvat.

Tilanne kun on sellainen tuon CopyCat -sivun suhteen, että kopioivaa sivustoa on lähes mahdotonta saada poistettua. Olen saanut selvitettyä mistä www -osoite on hankittu ja missä sivusto on hostattuna. Sivua ylläpitävä host -palvelu osoittautui pienen tutkimuksen jälkeen pieneksi ja asiakaspalvelultaa olemattoaksi yritykseksi, joka netistä löytyvän palautteen perusteella on rikollisuutta harrastavien sivustojen suuressa suosiossa. Lukuisat sähköpostit ko. host-yrityksen nettiosoitteihin ovat osoittautuneet täysin turhaksi ajantuhlaukseksi.

Googlelle on lähtenyt raportti, jotta sivu poistettaisiin hakuroboteista tekijänoikeusrikkomusten vuoksi Google hausta. Samoin Bloggerille on ilmoitettu CopyCat sivuston kloonanneen tämän blogin sisältöä.

Ainoa taho, joka varsinaisesti on kuullu hätäni tämän tapauksen osalta on tätä blogiani hostaava GoDaddy. Samaisesta paikasta muuten myös aikanaan hankin mangosforflamingos.com nettiosoitteen. Heillä on suomenkielinen palvelupuhelinnumero, jonne soittamalla löysin ainakin lohtua yhden askeleen eteenpäin tämän CopyCat tilanteen suhteen. Vaikka evät hekään kyenneet tuota CopyCat sivustoa poistamisessa auttamaan, sain heiltä lohtua paskoihin fiiliksiini - pohdintaa kanssani siitä,  miten kerrassaan outo koko tää tilanne oikeasti on. Yksi syy lisää suositella GoDaddyn paleluja kaikille oman domain osoitteen hankkimista suunnitteleville.

Koko CopyCat tilanne on hetkeksi vetänyt minut Down Under -fiiliksiin. Internetissä roikkumisen sijaan, päätin panostaa muutaman päivän verran face-to-face ihmiskontakteihin.

Real Life Ihmiskontakien nimissä haastoin itseni uudelleen takastelemaan omia ennakkokäsityksiä itsestäni. Olin lupautunut tarjoilijaksi illallistilaisuuteen, jonka osanottajista 95% oli minulle ennakolta tuntemattomia ihmisiä ja päätin myös ilmestyä paikalle. Olen viime viikkoina nukkunut jokseenkin huonosti, siitä johtuen iso määrä vieraita ihmisiä ja yöpyminen ennakolta tuntemattomissa olosuhteissa tuntui enemmän kuin pelottavalta - siitä huolimatta päätin haastaa itseni kokeilemaan iltaa tuntemattomien seurassa.

Ilta oli kerrassaan mahtava - ihania ihmisiä ja mukava tunnelma.

Selvisin tarjoiluosuudesta paniikkikohtauksitta, vaikka onnistuin illan aluksi läikyttämään puoli lautasellista keittoa hameenhelmoille - pieni lahja bilejumalille. 

Jatkoilla tanssittiin ja jaettiin rakkautta - niinkuin kunnon jatkoilla kuuluukin.

Yö vieraassa asunnossa, sujui sekin ongelmitta

 - onnistuin lopulta joka nukkumaan muutaman tunnin verran. 

Kannatti astua mukavuuaslueensa ulkopuolelle.

Uusia tuttavia ja iloinen ilta.

*****

Alkanut viikko on pullollaan jännitystä.

Keskiviikkona suuntaa Helsinkiin pääsykokeiden merkeissä,

sitä myöten selviää nuo jatkosuunnitelmat. 

Toiveissani siintää koulun aloitus elokuun aikana,

mikäli universumi on vielä sitä mieltä että hyvää suunnitelmaa kuuluu hioa,

sitten odotellaan koulun alkua tammikuulle.

Selvä on vain se, että minusta tulee kampaaja.

Miten ja koska, 

siihen vastauksia selvitellään lisää lähitulevaisuudessa.

Stay tuned!

Mukavaa viikonalkua!

Rakkaudella,

Sallamari